Käytännön kokemuksia

Innopi-hankkeessa todettiin, että että simulaatioharjoittelu on tehokas tapa oppia oman alan kliinistä toimintaa ja taitoja ja sen avulla voidaan kehittää työssä tarvittavia tiimityöskentelytaitoja. Pilottikoulutuksista saatiin pääasiassa hyviä tai erittäin hyviä arvioita. Myös kehittämiskohteita erityisesti koulutuksen ohjaukseen liittyen löydettiin.

Simulaatiossa on mahdollista harjoitella vaikeita ja kriittisiä tilanteita, koska virheiden tekeminen ei aiheuta vaaraa potilaalle. Simulaatioharjoittelun koettiin parantavan potilasturvallisuutta ja sen avulla teoriatiedon soveltaminen käytännön hoitotilanteisiin onnistuu. Asioiden koettiin jäävän mieleen, koska toimenpiteiden harjoittelun lisäksi asiat on perusteltava teoreettisesti. On kuitenkin muistettava, ettei simulaatioharjoittelu voi yksistään koskaan täysin korvata harjoittelua todellisessa tilanteissa. (Rajala 2012.)

Simulaatioharjoitus on hyvä ammatillisen oppimisen väline. Hoitotyössä kliiniset taidot ja kommunikaatio- sekä tiimityötaidot kehittyvät harjoituksessa. Kriittisen ajattelun, ongelmanratkaisun ja päätöksenteon taitojen arvioitiin myös kehittyneen. Simulaatiossa voidaan harjoitella harvinaisia ja kriittisiä hoitotilanteita. Harjoittelua tulisi olla säännöllisesti ja jatkuvasti. Potilasturvallisuuden arvioidaan paranevan simulaatioharjoittelun avulla. Simulaatioharjoitus myös vahvistaa luottamusta omaan ammatilliseen osaamiseen.

Ajosimulaattori on tehokas ympäristö oppia ja opettaa ajoneuvojen ja työkoneiden käyttöä. Koneen hallinta ja työtekniikoiden ymmärtäminen paranevat simulaattoriharjoittelun avulla. Työtapojen harjoittelu ja työn suunnittelu voidaan toistaa kunnes halutut oppimistavoitteet on saavutettu. Perusharjoittelua voidaan tehdä tietokonesimuloinnilla pelimäisesti.

Toisaalta täysin autenttisen tilanteen saavuttaminen vaatii kalliita simulaattori-investointeja, jotta esimerkiksi vaikeissa olosuhteissa maaston vaikutusta tai säätilan vaihteluita pystyttäisiin jäljittelemään: perussimulaattorin kone ei heilu ja olosuhteet ovat lähes aina optimaaliset. Myöskään kuorman koko ei vaikuta koneen käyttäytymiseen tai nosturiin, eli nosturi on tunnoton. Kuten eräs opettaja asian ilmaisi: ”Perstuntuma puuttuu.” (Kujansuu 2008)

Käytännön kokemuksia simulaattoreiden opetuskäytössä ammatillisella sektorilla on saatu mm. Oulun Innopi-hankkeesta ja Itä-Suomen Simpura-hankekokonaisuudesta, joista on hankekuvaukset sekä lisätietoa lähdeviitteissä.

Innopi-simulaattorit

INNOPI-hankkeen tulostavoitteena oli kehittää alueen hyvinvoinnin ja väestön terveyden kehittymiselle tarpeellista opetus-, tutkimus- ja kehittämistoimintaa, sekä eri vaiheen opiskelijoita ja työelämän ammattilaisia palveleva innovatiivinen oppimisympäristö -toimintamalli, joka hyödyntää terveysteknologian uusia sovelluksia ja oppimista aktivoivia opetusmenetelmiä. Virtuaali- ja simulaatioympäristöjä lähdettiin kehittämään, koska ne tarjosivat uudenlaisia mahdollisuuksia systemaattiseen tiimityötaitojen, kliinisten taitojen ja muiden potilasturvallisuuden kannalta keskeisten taitojen oppimiseen terveysalan työntekijöiden perus- ja jatkokoulutuksessa.

Keskeisenä tehtävänä INNOPIssa oli kehittää työelämän autenttisessa hoitoympäristössä tapahtuvan harjoittelun ohjausta ja harjoittelukäytäntöjä yhteistyössä työelämäohjaajien kanssa. Perinteisesti koulutus jakaantuu teoriaopintoihin ja työelämässä tapahtuvaan harjoitteluun. INNOPIssa lähdettiin kehittämään edellisten välimaastoon sijoittuvia simulaatio- ja oppimisterveyskeskusympäristöjä. Lisäksi kehittämiskohteiksi valittiin moniammatillisen oppimisen, opetuksen ja ohjauksen kehittäminen.

Projekti organisoitiin neljään osaprojektiin, joissa kehitettiin yhteistä opetusta, simulaatio-oppimisympäristöä ja simulaatio-oppimista, oppimisterveyskeskustoimintaa ja työelämässä tapahtuvan harjoittelun ohjausta.

Simulaatiossa voidaan harjoitella vaativiakin kliinisiä hoitotaitoja potilasturvallisuutta vaarantamatta. Potilasturvallisuuden parantaminen edellyttää kliinisten taitojen lisäksi moniammatillisen tiimin yhteistyötä sekä kommunikaatio- ja johtamistaitoja. Potilasturvallisuutta edistäviä ei-teknisiä tai CRM-taitoja (CRM = Crew Resource Management tai Crisis Risk Management) voidaan harjoitella simulaattorissa luontevasti. Inhimillisten virheiden minimoimiseksi huomion painopisteenä on osata toimia hallitusti ja kontrolloidusti vaativissa hoitotilanteissa ennakoimalla mahdollisia virheitä.

Simulaatio-oppiminen on hyvin käytännönläheistä ja siinä pyritään mahdollisimman hyvin todellisuutta vastaavaan oppimistilanteeseen. Potilastilanteita eli skenaarioita suunnitellaan todellisten esimerkkien pohjalta. Simulaatio-ohjaaja tarvitsee sekä vahvaa käytännön kokemusta simulaatioharjoituksen sisältöalueelta sekä pedagogisia taitoja. Hyväksi on myös omakohtainen kokemus simulaatio-oppimisesta.

Hankkeen kehittämistyössä oli opettajien lisäksi mukana lukuisa määrä eri koulutusohjelmien opiskelijoita osallistumalla pilotteihin ja tuottamalla materiaalia ja oheistuotteita opetusmateriaalin ja oppimisympäristöjen kehittämiseen. Projektityössä ja toteutetuissa koulutuksissa ja piloteissa suoritettiin yhteensä noin 3500 opintopistettä sekä tuotettiin 24 opinnäytetyötä. Projektia ja sen tuloksia esiteltiin yhteensä 19:ssa kansallisessa ja kansainvälisessä seminaarissa tai konferenssissa. Uudessa simulaatioympäristössä vieraili projektin aikana lukuisa määrä delegaatioita.

Hanketta rahoitti Opetushallitus ja sen toteuttajina olivat Oulun seudun ammattikorkeakoulu ja Oulun yliopisto yhdessä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Oulun kaupungin kanssa. Organisaatioiden yhteistyö on hyvänä pohjana alueellisen kehittämistyön laajentamiselle. INNOPI on muuttanut opetussuunnitelmia ja opetusmenetelmiä. Solmitut yhteistyösuhteet mahdollistavat uusien toimintatapojen kehittymisen ja laajenemisen.

Logistiikka-alan Simpura-simulaattorit

SIMPURA (simulaatio-opetusta tukevat pelit ja ratkaisut) -hankkeessa pyritään tehostamaan ja monipuolistamaan logistiikka-alan olemassa olevien simulaatio-oppimisympäristöjen käyttöä verkoston toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa, joissa kaikissa on joko kiinteä tai liikuteltava ns. rekkasimulaattori käytössä. Hankkeen maantieteellinen alue, oppilaitokset, toimijat ja verkosto muodostuvat sille perustalle, jota on rakennettu useiden vuosien ajan mm. Rekkasimulaattori- ja Poveri-hankkeissa.

Itä-Suomeen on viiden ammatillisen oppilaitoksen yhteiskäyttöön hankittu POVERI-simulaatiovaunu. Rekan puoliperävaunuun rakennettu oppimisympäristö sisältää korkeatasoisen simulaattorin, nykyaikaisella teknologialla varustetun luokan, opettajan tilan ja palautetilan. Simulaattoripedagogiikkaa tarvitaan erityisesti raskaan kaluston kuljettajakoulutuksen määrän, laadun, lainsäädännön ja taloudellisen uudistamisen vuoksi.

Simpura-hankkeen yhteistyöhankkeissa perehdytetään oppilaitosten henkilöstöä simulaattorin käyttämiseen ja siirrettävään logistiikka-alan oppimisympäristöön. Koska simulaatioympäristö on siirrettävä, sen pedagogiikkaa voidaan siirtää käytettäväksi ja hyödynnettäväksi KAVERI – verkostossa jalkauttamalla sekä tuotteistamalla simulaattorin käyttö. Simulaattoripedagogiikan hyödyntäminen toimii myös välineenä opiskelijarekrytoinnissa ja alan imagon rakentamisessa.

Perävaunuun rakennetusta kokonaisuudesta muodostuu kokonaisvaltainen logistiikka-alan oppimisympäristö. Huipputeknologiaan perustuvaa rekkasimulaattoria tullaan käyttämään oppilaitosten kuljetusalan nuoriso- ja aikuiskoulutuksissa. Kuljetusalan yritysten henkilöstökoulutuksiin liikkuva oppimisympäristö siirretään sinne, missä koulutustarve Itä-Suomessa sijaitsee. Näin henkilöstökoulutus saa simulaattorin ansiosta joustavuuden osalta täysin uuden merkityksen.

Simulaattorissa voidaan simuloida 12 erilaista raskasta ajoneuvoa.Simulaattorilla voidaan opetella asioita, joiden harjoitteluun aidossa ympäristössä sisältyy merkittäviä turvallisuusriskejä, kuten renkaan puhkeamista tai muita yllättäviä tilanteita. Sivupeileinä toimivat TV-monitorit, joihin heijastuu "aitoa" kuvaa rekan "ajamasta" ympäristöstä. Opetustilanteessa voidaan käyttää useita erilaisia ajo-olosuhteita: liukkautta, tuulta, sadetta, pimeyttä jne.

Hankkeessa toteutetaan simulaattoripedagogiikkaan perustuva osaava opettaja- ja ohjaajavalmennus ja työpaikkaohjaaja-valmennus. Valmennusohjelma toteutetaan osittain verkossa. Hankkeessa kehitetään myös verkosto-osaamista, joka perustuu yhteistoiminnallisiin työskentelytapoihin, verkostossa toimimiseen sekä yhteisiin, verkossa oleviin oppimistehtäviin.

Hankkeessa kehitetään työelämäosaamista opettajien työelämäjaksojen, työpaikka-analyysien, ammattiosaamisen näyttöjen sekä kielitaitovalmennuksen avulla.Ennakointiosaamista kehitetään osaamiskartoituksin työpaikoilla. Huomiota kiinnitetään sekä määrälliseen että laadulliseen ennakointiin. Kv-vaihtojen (opiskelijat, opettajat ja työelämä-edustajat) ja kv-messujen kautta kansainvälisyysosaamista kuljetusalalla voidaan lisätä.

Resurssipankkiin tuotetaan sisältöä luomalla henkilöstö-, kalusto- ja oppimateriaalirekisteri sekä kokoamalla verkostoyritysten osaaminen ja lisä- sekä täydennyskoulutustarpeet verkkoon. Verkosto ylläpitää ja päivittää resurssipankkia.

Hankkeessa kehitetään simulaatio-opetukseen soveltuvia ja sitä tukevia uusia oppimispelejä ja pelimäisiä pedagogisia toimintamalleja ja -ohjelmia sekä rikastetaan simulaattorien käyttöä yhdessä mobiililaitteiden kanssa. Hankkeessa on tuotettu simulaattorilla tehtäviin harjoitteisiin liittyviä itseoppimismateriaaleja työstetään kuljettamisen, ajoneuvotekniikan, kuormaamisen ja työkoneiden käytön aihealueille.

Hanketta rahoittaa Opetushallitus ja sen koordinaattori on Etelä-Savon Koulutus Oy / Etelä-Savon ammattiopisto ja yhteishankkeen verkostossa kumppaneina ovat Ylä-Savon ammattiopisto, Savon ammatti- ja aikuisopisto, Pohjois-Karjalan ammattiopisto, Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto, Oulun seudun ammattiopisto ja TTS. Simulaattorin on toteuttanut Team Simrac Finland Oy yhteistyössä Interkori Oyn ja eri alihankkijoiden kanssa.