Yrittäjyyskasvatus ja opettaja

Yrittäjyyskasvatus on termi, joka puhuttaa ja puuduttaa. Pedagogisia malleja ja ohjeita yrittäjyyskasvatukseen löytyy, mutta mitä yrittäjyyskasvatus edellyttää opettajalta? Yrittäjyyskasvatus ei ole ulkoista yrittäjyyttä liiketoiminnan näkökulmasta, eikä se aina merkitse sisäistä yrittäjyyttä. Tärkeintä on mahdollisuuksiin kasvaminen, yrittävyyteen oppiminen.

YES-verkosto tarjoaa yrittäjyyskasvatuksen palveluja opettajille. Se tarjoaa koulutusta, työkaluja yrittäjyyden kehittämiseen koulussa ja tukea koulu-yritysyhteistyöhön. YES:n toiminta vahvistaa valtakunnallisia opetushallituksen asettamia yrittäjyyskasvatuksen linjauksia. YES tukee suomalaista yrittäjyyskasvatustyötä yhdessä yhteiskunnan muiden yrittäjyyskasvatustoimijoiden kanssa. YES järjestää tapahtumia, tilaisuuksia sekä koulutuksia alueellisesti ja kansallisesti. YES osallistuu myös opetussuunnitelmien ja strategioiden kehittämiseen ja on mukana testaamassa muun muassa Yrittäjyyskasvatuksen mittaristoa. YES vastaa myös Nuori Yrittäjyys ry:n aluepalvelusta.

YKOONTI – Yrittäjyyskasvatushankkeiden koonti ja arviointihanke (2012) loi mallia yrittäjyyskasvatuksen linkittämiseksi opettajankoulutukseen ja yrittäjyyden kehittämiseen eri kouluasteille sekä antoi ideoita yrittäjyyskasvatuksen tuleviin kehittämishankkeisiin. YKOONTI toi esille myös hankkeiden luomia uusia innovatiivisia yrittäjyyspedagogisia malleja, joita voisi edelleen jalkauttaa hanketoimijoiden ja yrittäjyyskasvatuksen parissa työskentelevien keskuuteen. YKOONTI kuuluu ESR-osarahoitteiseen valtakunnalliseen kehittämisohjelmaan Yrittäjyyskasvatuksella ja -osaamisella muutosvoimaa. Hanketta rahoitti Opetushallitus ja toteuttajana toimi Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus.

Pitääkö opettajan itse olla yrittäjä? YES- ja Y-koonti-hankkeiden haastattelemat asiantuntijat korostavat ulkoisen yrittäjyyskokemuksen sijaan opettajalta löytyviä yrittäjäominaisuuksia. Oma yrityskään ei välttämättä tuo opettajuuteen lisäarvoa, vaan voi pahimmillaan tarjota suppean näkökulman yrittäjyyteen. Tämä on kiinnostava yrittäjyyskasvatuksen aihe, jota ei ole vielä tutkittu syvemmin.

Omaehtoisessa yrittäjyydessä yrittäjyyden ydin on muualla kuin liiketoiminnassa. Terminä yrittäjyyskasvatusta parempi voisi olla yrittävyys, joka tarkoittaa elämän ja työelämän valmiuksia. Yrittävyys on johonkin pyrkimistä, hengen nostatusta, tavoitteiden asettamista ja päämääriä - taustalla toki ajatus liiketoimintayrittäjyyden lisäämisestä. Kaikki työelämän perustaidot ovat tärkeitä yrittävyyttä opittaessa: luovuus, riskinottokyky, tiimitaidot ja vuorovaikutustaidot. Yrittäjä-identiteettiin kasvu alkaa varhain ja yrittäjyyskasvatuksen painopiste pitäisi olla peruskoulun puolella. Kiinnostus työelämään, yritteliäs asenne sekä hyvä itsetunto luodaan siellä. Ammatillisella toisella asteella ollaan jo pitkällä yrittäjyyskasvatuksessa. Toisen asteen koulutuksen yrittäjyyskasvatuksessa tulee korostaa seuraavia teemoja: sisäisen yrittäjyyden vahvistaminen, ammatillisuuden mukaan ottaminen, ulkoisen yrittäjyyden tuominen konkreettiseksi ja ammattikasvu yrittäjyyskasvatuksen teemaan. Siksi harjoitusyritysten toisella asteella pitäisi liittyä opiskelijan omaan ammattialaan ja kehittää tämän omaa ammatti- ja yrittäjäidentiteettiä. Valmiudet ryhtyä yrittäjäksi riippuvat nuoresta itsestään, ohjelmasta valmistuneet/yrittäjäksi ryhtyneet ei ole paras mittari kertomaan yrittäjyyskasvatuksen onnistumisesta oppilaitoksessa.

Yrittäjyyskasvatus omana oppiaineenaan ei lisää yrittäjyyttä, vaan sen tulee olle integroituna muuhun oppimiseen liittyvään toimintaan. Sen sijaan liiketoimintaosaaminen sopii hyvin itsenäiseksi opintokokonaisuudeksi yrittävyyteen kasvua tukemaan. Kaiken kaikkiaan yrittäjyyskasvatuksen tavoitteet tulee sitoa uudistuvaan opettajuuteen, yrittäjyyskasvatus ei ole vain yhteiskuntaopin ja opon asia ammatillisessa opetuksessa tai opetuksessa yleensäkään.

Malleja enemmän tarvitaan asennekasvatusta

Yrittäjyyskasvatukseen liittyen on julkaistu runsaasti materiaaleja ja valmiita malleja esim. YVI kerää nettisivustoa käytänteistä. Mallia valittaessa tulee huomioida ainakin alueen ja kohderyhmän erityispiirteet. Opettajat ovatkin käyttäneet mielellään eri aineisiin suoraan tehtyjä malleja kuten VASKE-hankkeessa kootut “aineopintojen yrityspalat”. Silti menetelmäohjeita enemmän tarvitaan asennekasvatusta. Yrittäjyyskasvatus, asenteena yrittävyys on kuuluu jokaiselle opettajalle.

Työelämälähtöisyys ammatillisessa koulutuksessa kohtaa yrittäjyyden vain yhteistyön kautta. Hyviä malleja yhteistyön lisäämisen ovat esimerkiksi yhteiset työelämäfoorumit. Malleja voidaan myös suunnitella ja miettiä yhdessä. Yleisesti ottaen pidemmät projektit samoihin yrityksiin tukevat koulutuksen työelämälähtöisyyttä ja yrittäjyyskasvatuksen monia mahdollisuuksia erittäin hyvin.

Mitä yrittäjä saa tästä? Miksi mukana?

Työllistävä yritys voi vaikuttaa työvoiman saantiin. Ei-työllistävät yritykset saavat yhteistyön kautta käsityksen siitä mitä on tulossa, verkostotoiminnan koetaan tukevan myös markkinointia ja antavan aktiivisen kuvan yrityksestä – koetaan asian ja alan edistäminen tärkeäksi. YES-kummiverkosto tarjoaa pienyrittäjille keskinäistä verkostoitumista ja heille tarjotaan esim. luentoja ajankohtaisista kiinnostavista aiheista kustannuksetta. Näin molemmat voittavat, kun tiedonvaihdanta ja dialogi lisääntyy. Oppilaitoksen kannalta työelämäyhteistyö ei ole itseisarvo vaan oppimistulosten tulee parantua, ja se vaatii suunnitteluosaamista.

Täydennyskoulutuksella yrittäjyyskasvatuksen osaajaksi

Y-koonti raportissa todettiin opetusmenetelmien osaamisen puute opetushenkilöstön haasteeksi. Osa opettajista opettaa edelleen perinteisin menetelmin, vaikka olisi tärkeää tuoda yrittäjyyspedagogiikka iloiseksi osaksi oppimisen polkua antamalla opiskelijoille vastuuta, mutta myös malli ja mahdollisuus toiminnalliseen oppimiseen. Y-koonti raportissa on paljon asioita sisällöksi, mutta miten ne tulisi näkyä opetuksessa tai täydennyskoulutuksessa? Valmiit rautalankamallit eivät sytytä opettajia, eikä pitkäkestoiseen täydennyskoulutukseen ole riittävästi tulijoita, vaikka sille tarvetta olisikin. Seminaarit vetävät paremmin ja erityisesti työelämän edustajia – mutta ne sopivat vain tiedon levittämiseen, eivät soveltamiseen omassa työssä. Verkkokoulutuksista ja intensiivisistä workshop-malleista tutkitaan uutta vaihtoehtoa toteuttaa syvällisempään ammattiosaamiseen liittyvää täydennyskoulutusta. On tärkeää kannustaa opettajia liikkeelle pienin askelin, muutosta ei tehdä yhdessä yössä.

Yrittäjyyskasvatusta arvostetaan Suomessa, kun selvitetään ensin mitä sanalla tarkoitetaan. Edes termi ei ole aina tuttu. Käsite liitetään usein ulkoiseen liiketoimintaan ja sillä on hetkittäin huono kaiku - kaikista kun ei tule yrittäjiä. Yrittäjyyskasvatus on myös yksi tapa ehkäistä syrjäytymistä, sillä yrittäjyys on vaihtoehto monessa eri elämäntilanteessa ja erilaisilla maantieteellisillä alueilla.