Kohtaamisia Käpylän koulussa

Käpylän peruskoulun kotitalousluokassa käy kova vilske, ja ilmassa leijuu piparkakun tuoksu. Oppilaiden yhteistyö sujuu tottuneesti, vaikka mukana on sekä erityisopetuksen kymppiluokkalaisia että yleisopetuksen 7.-luokkalaisia. He ovat nimittäin käyneet yhteisillä kotitaloustunneilla koko syksyn ajan. Integraatio eli erityisoppilaiden osallistuminen tavalliseen koulutyöhön toteutuu Käpylässä monin tavoin. 


Leipomisen tykötarpeet. Tuula Rissanen seuraa oppilaansa Akun työskentelyä kotitalousluokassa.

Kymppiluokalla opiskeleva 18-vuotias Aku kertoo, että hän on viihtynyt kotitaloustunneilla, ja työskentely toisen luokan oppilaiden kanssa on sujunut hyvin.

Samaa sanovat 7.-luokkalaiset Konsta ja Aleksi, jotka ovat molemmat 13-vuotiaita. Pojat hieman ihmettelevät kysymystä yhteistyön sujumisesta, sillä he eivät tunnu näkevän siinä mitään ongelmaa.
 – Kun pojilta kysyttiin, kutsutaanko tällä kertaa myös pienemmät erityisluokkalaiset mukaan leipomaan, he suostuivat heti, kertoo kotitalousopettaja Riia Tiula. Hän on tottunut vetämään yhteistunteja yleis- ja erityisopetuksen oppilaille. Esimerkiksi Pikkupurtavaa-kurssilla on valmistettu monenmoisia herkkuja.

Kun piparit ja riisipuuro ovat valmiita, kaikki kokoontuvat pöytien ääreen nauttimaan aherruksen tuloksista. Konsta huikkaa seurakseen kaverinsa Jaakon, jonka kanssa hän usein kokkailee. Luokkarajat eivät yhdessä tekemistä haittaa. Kymppiluokalla opiskeleva Jaakko on melkoinen rumpalipoika, paljastaa pipariapajille kutsuttu musiikinopettaja Ulla Laankoski.

Yhteiset oppimistavoitteet

Kymppiluokka on pidennetyn oppivelvollisuuden lisäopetuksen luokka, jossa noudatetaan yleisopetuksen opetussuunnitelmaa. Luokassa on kahdeksan oppilasta. Jokaiselle laaditaan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma HOJKS, johon kirjataan muun muassa oppilasta koskevat opetustavoitteet ja opetusmetodit.

Käpylässä kasvatus- ja oppimistavoitteet ovat samat yleis- ja erityisluokan oppilaalla. Tavoitteisiin kuuluvat myönteinen minäkuva, keskeiset opiskelun ja työskentelyn taidot ja kyky jatkuvaan oppimiseen, luovuuteen, vastuuntuntoisuuteen ja erilaisuuden hyväksymiseen.

Erityisopetuksessa korostetaan lisäksi sosiaalisia taitoja, omatoimisuutta ja itsenäistä selviytymistä. Opetuksessa painottuvat toiminnallisuus ja havainnollisuus.

Saman katon alla

Opiskeluympäristöä ja yhteisöllisyyttä kehitetään niin, että erilaisten oppijoiden kohtaaminen ja yhteistyö onnistuvat. Siitä nimittäin hyötyy jokainen.
– Minusta on hienoa, että kaikki voivat käydä koulua saman katon alla. Se antaa tilaisuuden mallioppimiselle ja mahdollisuuden oppia välittämään jokaisesta yhteisön jäsenestä, pohtii erityisluokkien vastuuopettaja Tuula Rissanen.

Koulun arjessa tavalliset oppilaat ovat roolimalleja erityisoppilaille, jotka taas opettavat muille avarakatseisuutta. Näistä kokemuksista on hyötyä myös silloin, kun vastaan tulee kulttuuritaustaltaan erilaisia ihmisiä.

Kohtaamisten myötä tavalliset nuoret oppivat iloitsemaan siitä, mitä osaavat. Samalla he alkavat arvostaa erilaisia oppijoita, jotka harjoittelevat sitkeästi saavuttaakseen uusia taitoja.
– Erityisoppilaalle koulu on tärkeä paikka ja sinne tullaan mielellään. Kotona ja vapaa-aikana ystävistä voi olla pulaa.


Sujuvaa yhteistyötä. Pienemmät oppilaat ja heitä avustavat aikuiset tulivat vieraileviksi tähdiksi yläluokan poikien kotitaloustunnille.
Integraation monet muodot 

Käpylässä integraatio ei ole jäänyt sanahelinäksi. Oppilaat kohtaavat toisiaan jatkuvasti paitsi välitunneilla ja käytävillä, myös luokkatilanteissa.

Syksyn aikana kaikki 6.–7. -luokkalaiset ovat vierailleet erityisopetuksen puolella imemässä tietoa ja asennekasvatusta.

Kotitalouden lisäksi yhteisopetusta annetaan muissakin taito- sekä taideaineissa. Koulu on järjestänyt myös yhteisiä valinnaiskursseja. Biologiassa esimerkiksi tutustuttiin ”Kaiken maailman eläimiin”. Lisäksi yksittäisiä erityisoppilaita osallistuu yleisopetukseen, kukin lahjojensa mukaan.

Yleisopetuksen oppilaat puolestaan voivat suorittaa TET-harjoittelua erityisluokilla, ja lisäksi 9.-luokkalaiset voivat tulla niihin apuopettajiksi. Pestin pituus on yhteensä 38 tuntia, ja mukaan lähtee vuosittain kymmenkunta sosiaali- ja terveysalasta kiinnostunutta nuorta. Vastaavasti lievemmin kehitysvammaiset ovat olleet apuopettajina Sofianlehdon vaikeimmin vammautuneiden luokassa.

Erityisoppilaat otetaan huomioon muussakin koulutyössä. Heillä on edustus niin vertaissovittelun Verso-ryhmässä kuin oppilaskunnan hallituksessakin. He osallistuvat myös retkiin ja juhliin.

Eräs kohtaamispaikka on koulun kasvitarha Kumpulan siirtolapuutarhassa, jossa yleis- ja erityisoppilaat rinta rinnan kuopsuttavat penkkejä ja hoitavat itse kasvatettuja taimia.

Myös erityisoppilaiden vanhempia houkutellaan mukaan kouluympyröihin, kuten johtokuntaan. Kaikissa muissakin kodeissa on sisäistetty koulun periaatteet. Käpylässä ei ole ollut tilannetta, jossa vanhemmat olisivat keränneet adresseja erityisoppilaiden poissulkemiseksi koulusta.

EHA-luokkalaiset liikkuvat paljon koulun ulkopuolella. – Käymme kirjastossa, museoissa, teattereissa.

Yhteiselon rakennuspuut

Yhteiselo ei aina suju ilman kompastuskiviä. Viime syksynä törmättiin toistuvaan kiusaamiseen välitunneilla. Koulu kuitenkin puuttui asiaan rivakasti. Luokanvalvojat pitivät puhutteluita, ja kaikki 7.-luokkalaiset lähetettiin pareittain opiskelemaan erityisluokkaan neljäksi tunniksi.

Opettaja muistuttaa, että kiusaamis- ja törmäystilanteissa on aina vähintään kaksi osapuolta. Joskus erityisluokkalaiset myös pyrkivät liian lähelle muita oppilaita.

Yhteinen koulu voi merkitä kehitysvammaiselle sitä, että hän joutuu miettimään omaa erilaisuuttaan ja identiteettiään enemmän kuin ehkä muuten tapahtuisi. Koulun pitää tarjota nuorelle rakennuspuita hänen omien vahvuuksiensa tueksi, mikä koskee toki muitakin oppilaita.

Integraation onnistuminen vaatii koulun johdon tukea. Erityisopetuksen tarpeet pitää myös ottaa huomioon lukujärjestyksissä ja fyysisessä ympäristössä, eivätkä luokkakoot saa kasvaa liian suuriksi. Onnistunut integraatio vaatii riittävät resurssit.
– Pyrimme siihen, että kehitysvammaisesta oppilaasta tulee kykyjensä mukaan mahdollisimman itsenäisesti toimiva, itseään koskeviin asioihin vaikuttava ja yhteisöön sekä yhteiskuntaan kuuluva nuori. Se on myös yhteiskunnan etu.

Parhaat käytännöt jakoon

Ruokareseptit tarkastelussa. Musiikinopettaja Ulla Laankosken oppilas Jaakko on kunnostautunut kokkauksen lisäksi myös rumpalina.
 

Integraatio tuo myös pedagogista hyötyä. Opettajat vertailevat yleis- ja erityisopetuksen menetelmiä sekä opetusvälineitä, ja ottavat parhaista käytännöistä oppia.

Musiikinopettaja Ulla Laankoski kertoo, että hän on saanut erityisluokista vaikutteita yleisopetukseen. Esimerkiksi kuvionuotteja hän on käyttänyt erityisoppilaiden lisäksi myös seiskaluokilla. Instrumentteihin kiinnitettävät nuottitarrat helpottavat musiikin oppimista.

Opettajaan on tehnyt vaikutuksen erityisoppilaiden avoimuus. – Luokan tunnelma muuttuu, kun heitä on mukana. Silloin muistaa, että myös muilla nuorilla on tunteita pelissä, vaikka he eivät sitä näyttäisikään.

Sekä yleis- että erityisopetuksen oppilailla on omat yhtyeet, joita voidaan yhdistellä esityksiä varten. Laankoski muistelee lämmöllä erästä parin vuoden takaista erityisluokan oppilasta, jonka taidokkaat rumpusoolot kirvoittivat aplodeita koko koulun väeltä.

Kehitysvammaisten opetus Käpylän peruskoulussa
  • Koulu järjestää 9-vuotista perusopetusta. Toimipisteitä on viisi.
  • Yleisopetuksen luokat ja erityisluokat toimivat saman katon alla.
  • Erityisluokilla opiskelee vajaat puolensataa oppilasta. Oppilaita on kaikkiaan noin 800.
  • Päärakennuksessa Mäkelänkadun varrella toimii viisi kehitysvammaisten erityisluokkaa, joista yksi on kymppiluokka. Lisäksi vaikeimmin vammaisille on kaksi luokkaa Sofianlehdon yksikössä.
  • Koulu aloitti ensimmäisenä yläasteena Helsingissä kehitysvammaisten opetuksen normaalikoulun yhteydessä noin 15 vuotta sitten.
  • Erityisoppilaiden apuna työskentelee vakituisessa työsuhteessa olevia koulunkäyntiavustajia.
Teksti ja kuvat: Tarja Repo