Myllypuron ala-asteen monet kasvot


Pienryhmä koostuu yksilöistä. Vesa Tanner tuntee oppilaansa yksilöinä, kun taas suuressa luokassa lapset hukkuvat helpommin ryhmään.

– Pienryhmässä opiskelu ei ole rangaistus vaan etuoikeus, vakuuttaa erityisluokan opettaja Vesa Tanner. Hän opettaa kymmentä erityisluokan poikaa Myllypuron ala-asteella Helsingissä. Kun oppilaalla on ongelmia keskittymisessä ja sosiaalisissa taidoissa, hänet pitää kohdata aidosti, yksilöllisesti ja joustavasti. Koulussa on totuttu monenlaisiin oppijoihin, sillä erityisluokkia on kolme ja oppilaista yli neljänneksellä on maahanmuuttajatausta.

Vesa Tanner järjestelee opetusvälineitä ja juttelee välillä oppilailleen, jotka aloittelevat päivän toista, puolen tunnin pituista välituntia. Perjantain kunniaksi se on tänään pelivälkkä. ESY-luokan oppilaista suurin osa on kokoontunut pulpettien ääreen pelaamaan.

Viimeisellä tunnilla viikon aherrus palkitaan yleensä rennolla puuhalla, kuten piirtämisellä tai lueskelulla. Oppilaat palasivat juuri kahden tunnin ulkoliikunnasta sisälle, ja kun joku ehdotti välitunnin pitämistä luokassa, opettaja suostui ideaan.

Muutama poika keskittyy omiin puuhiinsa. 11-vuotias Teemu taiteilee paperille versiotaan Alien-hahmosta. Jäljestä huomaa, että kynä on pysynyt kädessä aikaisemminkin. Kuvataide onkin pojan suosikkiaine, ja hän käy opiskelemassa sitä yleisopetuksen ryhmässä.

Avustajaa tarvitaan

Teemu tuli erityisluokalle toisena vuonna ja on nyt viidennellä. Hän laskeskelee, että vanhoista luokkakavereista neljä on siirtynyt yleisopetuksen puolelle.
– Viihdyn ihan hyvin täällä, mutta joskus ylimääräinen hässäkkä rasittaa, Teemu tilittää. Hänen mielestään sitä ei ollut niin paljon isommassa luokassa. Poika kuitenkin myöntää, että pienryhmässä opettajalta liikenee aikaa kullekin oppilaalle erikseen.
– Meidän luokassa on yleensä myös avustaja. Se on hyvä, koska Veskun ei tarvitse silloin ryntäillä niin paljon.
Pojan arvosanat ovat erityisluokassa parantuneet ja opiskelu sujuu paremmin kuin isossa ryhmässä. Hän kertoo, että perjantaina lukujärjestykseen on kuulunut matikkaa ja liikuntaa. Tässä erityisluokassa noudatetaan tavallista yleisopetuksen suunnitelmaa.


Taiteilija työssään. Teemun suosikkiaine on kuvaamataito, jota hän käy opiskelemassa yleisopetuksen ryhmässä. Rehtori Anna Hirvonen seuraa työn edistymistä.
Opettaja on myös kasvattaja

– Erityisopettaja mieltää työnsä muunakin kuin opin jakajana. Häneltä vaaditaan myös kasvattajan taitoja. Oppilaan sopeutumattomuus liittyy tunne-elämän häiriöön, joten ryhmässä painottuvat arjen sujuminen ja lapsen tunne-elämän tukeminen, rehtori Anna Hirvonen pohtii.

Vesa vahvistaa, että joinakin päivinä korostuu kasvattajan rooli. – Ohjelmaa voidaan räätälöidä päivän kuluessa tarpeen mukaan. Joskus myönnän, että tätä asiaa ei tänään pysty käymään läpi, tai se on tuotava esille toisin.
Hän näkee oppilaansa etuoikeutettuina, sillä he saavat opiskella pienryhmässä kahden aikuisen ohjauksessa. Yleisten asenteiden muutosta kuvaa se, että nykyisin monet vanhemmatkin näkevät erityisopetuksen myönteisenä mahdollisuutena.

Erityisoppilaiden tukena ovat oman opettajan lisäksi laaja-alaiset erityisopettajat. Oppilaat tapaavat tarvittaessa heitä yksittäin tai pienissä ryhmissä pari kertaa viikossa. Tunneilla pureudutaan oppimisen ongelmiin. Tukena voidaan käyttää sellaisia apuvälineitä, joita ei luokissa ole.

Jotta oppilaiden tilanteista pysyttäisiin kärryllä, opettajat, avustajat ja oppilashuoltoryhmä alkoivat pitää pari vuotta sitten kokouksia kerran kuussa. He tarkastelevat erityisluokkien oppilaiden tilannetta kokonaisvaltaisesti: missä mennään, kuinka tukitoimet koulun ulkopuolella sujuvat, jaksavatko vanhemmat. Opettajat voivat vaihtaa kokemuksia keskenään, ja viestejä saadaan tarvittaessa lähtemään nopeasti oppilashuollon henkilöstölle ja muille sidosryhmille.

Monimuotoisia luokkia


Väriä arkeen. Oppilaista yli neljänneksellä on äidinkielenä muu kuin suomi, joten vieraisiin kieliin on koulussa totuttu.

Myllypuron erityisluokista ESY-ryhmä on profiililtaan selkein. Sen oppilailla on enimmäkseen sopeutumis- ja tarkkaavaisuusongelmia. Kaksi monimuotoluokkaa sen sijaan ovat kokoonpanoltaan heterogeenisempia.

Luokkien muodostamisessa onkin menty joustavaan suuntaan verrattuna entiseen, diagnoosiin perustuvaan jakoon.
– Diagnoosit ovat harvoin yksiselitteisiä. Esimerkiksi lievä kehitysvamma voi näyttäytyä käyttämisongelmana. Tavoitteena myös on, että oppilaita ei turhaan leimata. Toki selkeästi diagnoosiin perustuvia jakoja on edelleen olemassa, esimerkiksi dysfasia ja neurologiset ongelmat.

Joustavuus on lisääntynyt paitsi luokkien muodostamisessa, myös erityisopetuksessa yleensä. Rehtori muistelee 15 vuoden takaista aikaa, kun vaihtoehtoina olivat osa-aikainen erityisopetus ja erityisluokat sekä tietysti erilliset erityiskoulut.
– Nyt väliin on saatu ainakin erityisoppilaiden integrointi yleisopetukseen. Kannatan Helsingin sekamuotoa, joka tarjoaa useita vaihtoehtoja.
  Inkluusion korostaminen on nostanut pelkoja siitä, että erityiskoulu- ja luokkaverkko puretaan kokonaan. Hirvonenkaan ei kannata purkamista, koska kaikki eivät pärjää tavallisessa luokassa.
– Tarvitaan räätälöityjä ratkaisuja lapsille, joilla on erityistarpeita.

Tavoitteena ehyt opinpolku

Helsingissä erityisopetus on jaettu seitsemään suurpiiriin. Jokaisella alueella erityisopetusta tarjotaan useassa koulussa.
Kivenheiton päässä Myllypuron ala-asteesta sijaitsee yläaste, jonne useimmat erityisoppilaat siirtyvät 6. luokan jälkeen. He joko jatkavat erityisluokissa tai siirtyvät yleisopetukseen.

Tavoitteena on turvata erityisoppilaille mahdollisimman sujuva opinpolku yläluokille. Aina se ei onnistu, jos paikkoja ei vapaudu Myllypuron yläasteelta. Silloin oppilas voi joutua lähtemään esimerkiksi Vuosaareen.
Parhaassa tapauksessa oppilaat kuitenkin pääsevät lähikouluun kokonaisena ryhmänä.
Erityisoppilaalle kuvioiden muutos, kuten pelkän luokkahuoneen vaihtuminen, voi olla kriisin paikka. Suunnitelmallisuus on siksi tärkeää.
– Oppilasta ja hänen erityistarpeitaan koskevien tietojen pitää siirtyä eteenpäin. Myös oppiaineiden suhteen tarvitaan jatkuvuutta. Jos oppilas on aloittanut ala-asteella ruotsin, hänen täytyy pystyä jatkamaan sitä. Oppilaan täytyy myös voida varautua tulevaan, ja opettajan pitää pystyä valmentamaan häntä.

Myllypuron ala-aste 
  • Itä-Helsingissä sijaitsevassa koulussa on vuosiluokat 1–6. Oppilaita on noin 430 ja opettajia yli 30.
  • Koulussa toimii yleisopetuksen ohella kolme erityisluokkaa: kaksi monimuotoluokkaa 3.-luokkalaisille ja yksi ESY-luokka 4.–5.-luokkalaisille.
  • Lisäksi yleisopetukseen on integroitu noin 15 erityisoppilasta.
  • Koulussa on myös yli 120 oppilasta, joilla on maahanmuuttajatausta. Suurimmat ryhmät ovat somalit ja venäläiset. Somalit saavat äidinkielen opetusta kaksi tuntia viikossa. Lisäksi kaikilla luokka-asteilla annetaan kaksikielistä opetusta suomeksi ja venäjäksi. Tarkoitus on, että venäjästä tulee äidinkielen lisäksi akateemisen oppimisen kieli.
  • Heikosti suomea osaaville on myös kaksi valmistavaa luokkaa, joissa opetus kestää yleensä vuoden. Toinen valmistavista luokista on kielellisesti kuntouttava luokka ulkomaalaistaustaisille lapsille, joilla epäillään kielellistä erityisvaikeutta.
 

Erityisoppilaiden määrä lisääntyy
  • Helsingissä erityisoppilaiden määrä lisääntyy. Viime vuonna heitä oli 7 % kaikista oppilaista, ja ennusteen mukaan luku kasvaa vuosittain puoli prosenttia.
  • Koko maassa erityisoppilaita oli syksyllä 2005 lähes 43 0000 eli 7 % peruskoululaisista. Määrä kasvoi 7 % edellisvuodesta. Eniten lisääntyi niiden määrä, joilla oli tunne-elämän tai sosiaalisen sopeutumisen häiriöitä.
  • Lisäksi 22 % peruskoululaisista sai osa-aikaista erityisopetusta lievien oppimis- ja sopeutumisvaikeuksien vuoksi. Kasvua edellisvuoteen oli 3 %. Eniten lisääntyivät matematiikan oppimisvaikeudet.
  • Erityisoppilaista neljännes oli integroitu kokonaan ja viidennes osittain yleisopetuksen ryhmiin. Kolmasosa oli peruskoulujen erityisryhmissä ja viidennes erityiskouluissa.
  • Erityisopetuksen kasvu johtunee mm. lastenpsykiatrian ja neurologian diagnostiikan kehittymisestä. Ongelmat tunnistetaan paremmin. Yhdeksi syyksi kasvulle on esitetty perheiden pahoinvoinnin lisääntymistä.

Myllypuron ala-asteen kotisivut
Tilastokeskuksen tilasto erityisopetuksesta 

Teksti ja kuvat: Tarja Repo