Omaurassa on menestystarinan makua

Omaura antaa uutta potkua koulunkäyntiin nuorille, joille tavallisen peruskoulun toimintakulttuuri ei sovi. Malli perustuu työharjoittelulle sekä yksilölliselle oppimiselle. Riihimäen Omaurassa opiskelevat nuoret kertovat, että koulunkäynti on ruvennut maistumaan paremmalta kuin aikaisemmin. Yhä useampi kunta ottaa käyttöön hyväksi havaitun mallin.
– Selvää parannusta on tapahtunut. Numerot ovat nousseet, ja motivaatiota on enemmän kuin ennen, kuvailee 9.-luokkalainen Olli Jousimaa Riihimäeltä. 


Vuoroviikoin töissä ja lähiopetuksessa. Riihimäen Omaurassa opettava Jarkko Laine pui matematiikan tehtäviä Olli Jousimaan kanssa.

Nuoret eivät juuri löydä huonoja puolia Omaura-opiskelusta. Kun aikaisemmin koulunkäynti oli pakonomaista ja keskittyminen hankalaa, uusi omaehtoinen ja toiminnallinen ote sopii heille paremmin.
 – Ei tarvitse istua tuppisuuna pulpetissa ja kuunnella, kun opettaja käskee tekemään tehtävät 113-120. Täällä opetus on yksilöllistä, ja voi jutella myös omista asioistaan, ei vain opiskelusta, tilittää eräs nuorista.

Omaura ei oppilaiden mukaan aina edes tunnu koululta. Paremminkin sinne mennään kuin ystävien luokse kylään, mutta oppimaan uusia asioita.

Omat tilat miellyttävät

Riihimäen Omauraan on kerätty nuoria eri kouluista. Ryhmä toimii omissa tiloissaan. Huoneisto näyttääkin kokous-ja kahvihuoneineen lähinnä työpaikalta, ei koululta. Oppilaat ovat tyytyväisiä tiloihinsa.
– Koulussa tulisi välitunnilla mentyä vanhojen kavereiden seuraan. Täällä ollaan yhdessä, ja se parantaa luokkahenkeä, pohtii 15-vuotias Olli. Hänelle myös koulunkäynnin ja työharjoittelun vuorottelu sopii hyvin. Oppilaat ovat yhden viikon lähiopetuksessa ja seuraavan viikon harjoittelussa oikeilla työpaikoilla, mikä tuo vaihtelua koulunkäyntiin.

Riihimäen Omaura on Suomen vanhimpia Helsingin ohella. Nuoriso-, perusturva- ja koulutoimi käynnistivät vuonna 1992 Pajakoulun auttamaan kouluongelmaisia nuoria. Tilat saatiin nuoritoimelta. Seuraavana vuonna nimi muuttui Omauraksi valtakunnallisen hankkeen mukaan.

Eri paikkakunnilla toimitaan eri tavoin. Yleensä ryhmissä on oppilaita 7.-luokalta alkaen, mutta Riihimäellä Omaura on kohdennettu 9.-luokkalaisille. Paikkoja on kymmenen.
– Oppilaat on jaettu kahteen ryhmään, jotka käyvät vuorotellen lähiopetuksessa ja työpaikoilla, mainitsee opettaja Jarkko Laine. Riihimäellä vuorotteluväli on viikko, kun esimerkiksi Helsingissä se on vain kaksi päivää.

Laine ja hänen työparinsa sosiaaliohjaaja Piritta Salo kertovat, että ryhmä on pitkästä aikaa poikavoittoinen. Yleensä tytöt ovat olleet enemmistönä.

Työharjoittelusta hyviä kokemuksia 


Työharjoittelun ohjaaja. Piritta Salo kertoo, että ryhmässä etsitään omaa uraa ja opitaan elämänhallinnan sekä itsenäistymisen taitoja.

Useimmiten Omauraan tullaan poissaolojen takia. Salo arvioi, että monet muuttavat käyttäytymistään tultuaan Omauran hoteisiin, koska ovat helpottuneita päästessään pois suurista luokista.

Varsinkin työharjoittelusta on saatu myönteisiä kokemuksia Alkukangerteluja voi joskus olla, mutta useimmilla työnteko alkaa sujua mallikkaasti.
– Kaikki eivät ole koulun penkillä istujia, vaan paremminkin tekijöitä, Piritta pohtii. Hänen mukaansa oppilaiden on hyvä saada myönteistä vastakaikua ohjaajilta ja työpaikoilta, koska monille on tullut aikaisemmin kielteistä palautetta.

Jokaisen opintojakson päätteeksi annetaan suullinen ja numeroarvostelu. Oppilaille tehdään myös henkilökohtainen opetussuunnitelma.

Jarkko Laineen mukaan oppilaiden arvosanat usein paranevat, kun motivaatiota alkaa löytyä ja poissaolot vähenevät. Aika harvalta jää peruskoulu suorittamatta. Oppilaille tehdään jatkosuunnitelma, ja useimmat menevät ammattioppilaitokseen. Pudokkaitakin mahtuu joukkoon, mutta ohjaajat toivovat, että näidenkin taipaleella tapahtuu jossain vaiheessa käänne, ja se oikea ura löytyy.

Aktiivista työpaikkojen hakua

Riihimäellä oppilaiden lukuvuosi jakaantuu neljään jaksoon, joihin kuuluu viisi viikkoa työharjoittelua ja yhtä paljon koulunkäyntiä. Harjoittelusta vastaava Piritta Salo kertoo, että oppilaita kannustetaan etsimään aktiivisesti työpaikkoja. Tuttavien ja sukulaisten kautta niitä usein löytyykin.

Monelle heltiää myöhemmin kesätyöpaikka samasta osoitteesta, ja jotkut ovat solmineet oppisopimuksen.

Nuoret sijoittuvat usein myymälöihin, kahviloihin tai julkisiin palveluihin kuten päiväkoteihin ja kouluihin. Autokorjaamot olisivat kova sana, mutta ne työllistävät yleensä nuoria, jotka opiskelevat paikkakunnan toisen asteen oppilaitoksissa.

Olli Jousimaa sai uusimman harjoittelupaikkansa autotarvikealan yrityksestä Lopelta. Siellä hän on viihtynyt hyvin. Työpäivän pituus on kuusi tuntia. Työharjoittelun lisäksi hän käy omalla ajallaan auttelemassa paikallisessa ravintolassa.

Uraa uurtamaan 


Kirjalliset työt tutuiksi. Oppilaat laativat joka opiskelujaksossa tutkielman yhdestä oppiaineesta ja liittävät sen oheen raportin työpaikkaharjoittelusta.

Eri paikkakunnilla toimivien Omaura-ryhmien tueksi perustettiin yhdistys vuonna 1997. Lukuvuoden 2005–2006 aikana Omaura-yhdistys toteutti opetusministeriön myöntämän valtion erityisavustuksen turvin Uraa uurtamaan -hankkeen.
– Sen tavoitteena oli tuottaa koulutus- ja tiedotusmateriaalia tukemaan työpainotteisten ja moniammatillisten työmuotojen levittämistä. Tämän vuoden alusta onkin saatavilla kirja, cd-rom ja dvd näistä aiheista, selvittää Petri Hänninen Uraa uurtamaan –projektista.
– Olemme myös työstäneet koulutuskokonaisuuden, jota käytetään koulupudokkaiden aktivointihankkeeseen liittyvässä Onnistumisia oppimiseen -koulutuksessa, Hänninen lisää. Koulutuskokonaisuuden tekemisessä ovat olleet mukana opetusministeriö, opetusalan koulutuskeskus Opeko ja Omaura ry:n piiristä tulevat kouluttajat.

Vuosittain noin 300 nuorta jää ilman peruskoulun päättötodistusta. Lisäksi 3000 jättää hakematta peruskoulun jälkeiseen koulutukseen. Toiminnallisille ja moniammatillisille menetelmille näyttää olevan sosiaalista tilausta.

Yhtenä ratkaisuna on juuri Omaura, joka on tuottanut tutkitusti tulosta. Elsi Veijola toteaa vuonna 2005 tarkastetussa väitöksessään, että oppilaiden elämänhallinta näyttää selvästi lisääntyneen Omauran aikana. Seurantatutkimus kolmen luokan oppilaiden urapoluista osoitti, että Omaura on varteenotettava mahdollisuus auttaa syrjäytymisvaarassa olevia nuoria peruskoulun viimeisen vuoden aikana. 

Joustavaa ja työvaltaista oppimista
  • Omaura on vaihtoehtoinen malli suorittaa peruskoulu loppuun. Ryhmät toimivat tavallisten peruskoulujen yhteydessä.
  • Jos tavallinen koulunkäynti ei suju, peruskoulun päättöluokat voi suorittaa Omaura-ryhmässä. Siellä opiskelu järjestetään työvaltaisesti ja toiminnallisesti.
  • Omaurassa nuorta autetaan saavuttamaan opiskelumotivaatiota ja elämänhallintaa, suorittamaan peruskoulu loppuun ja tutustumaan työelämään.
  • Opiskeluun kuuluu koulunkäyntiä, harjoittelua oikeissa työpaikoissa, leirikouluja ja vierailukäyntejä. Ryhmää ohjaa työpari, johon kuuluvat erityisopettaja ja sosiaali- tai nuorisotyöntekijä.
  • Mallin esikuvat tulevat Saksasta ja USA:sta, jossa City as School-kouluja on ollut yli 20 vuotta.
  • Mannerheimin Lastensuojeluliitto koordinoi 1990-luvun alkuvuosina käynnistettyä valtakunnallista Omaura-projektia. Sittemmin menetelmää ovat käyttäneet Omaura-ryhmät eri puolilla maata. Valtakunnallista koordinointia ja menetelmän kehittämistä on jatkanut vuonna 1997 perustettu Omaura ry.
  • Ryhmiä oli viime vuonna noin 30. Malli toimii ”avoimella lähdekoodilla”, eli ryhmät soveltavat sitä oman toimintaympäristönsä mukaan.

Lisätietoja:

Omaura-yhdistyksen sivut
Elsi Veijolan väitöskirja Omaurasta

Teksti ja kuvat: Tarja Repo