Parhaat mallit jakoon Päijät-Hämeessä


Jos lapsella on oppimisvaikeuksia, hänen on saatava tukea tarpeeksi ja riittävän ajoissa. Päijät-Hämeessä rakennetaan tukiverkkoa yli kuntarajojen.

Yhteistyössä on voimaa. Lahden seutu kehittää ennakkoluulottomasti erityisopetusta kuntarajoista piittaamatta. Seudun 12 kuntaa panevat hyvät käytännöt levitykseen ja tehostavat opettajien vertaistukea. Heidän selkänojakseen rakennetaan Perttu-osaamisverkostoa, joka vie erityisopettajan tukea lapsen omaan lähikouluun.

Päijät-Hämeeseen ollaan luomassa kouluverkkoa, jossa toteutuu yleisemminkin kuntarajat ylittävä yhteistyö koulutuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja hallinnossa. 
– Monilla muillakin paikkakunnilla mietitään, miten lähteä rakentamaan seutuyhteistyötä ja mitä hyötyjä siitä olisi. Eräänä pontimena ovat taloudelliset ja hallinnolliset tavoitteet. Yhtä tärkeää on pohtia, miten lapset siitä hyötyvät, tähdentää erityisopetuksen projektikoordinaattori Sirpa Oja Lahdesta.
Hän huomauttaa, että kuntien muilla hallinnonaloilla seutuyhteistyö on jo pitkällä perusopetukseen verrattuna.
– Verkostoituminen varmasti kannattaa. Erityisopettajalle on tärkeää saada vaikutteita ja tietää, että hän ei ole yksin. Hyvistä käytänteistä kyllä kerrotaan koulutuksissa, mutta aina ei tarvitse mennä merta edemmäksi kalaan. Mallia voi ottaa myös naapurikoulusta ja -kunnasta.

Uudistuksia rakenteissa ja menettelytavoissa on pakkokin tehdä, koska erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden määrä kasvaa, mutta resurssit pysyvät usein samana.

Ideat sinkoilevat

Päijät-Hämeessä on tehty seutuyhteistyötä opetuksessa 2000-luvun alusta. Kenttätasolla tämä on näkynyt siinä, että opettajat ovat tutustuneet toisiinsa kursseilla ja alkaneet vaihdella keskenään ideoita.
Eräs koulutuksen myötä laajalle levinnyt metodi on Lahden Kaikuharjun erityiskoulussa kehitetty korjaava opetus.
Hyvät mallit, joita seudulla levitetään, vaihtelevat hallinnollisista uudistuksista ja pedagogisista ratkaisuista käytännön työkaluihin. Esimerkiksi koulunkäyntiavustajapalveluille on luotu kriteerit, jotka ovat jo käytössä kaikissa kunnissa.
Periaatteena on siirtyä henkilökohtaisista luokkakohtaisiin avustajiin.
Myös yhteisiä lomakkeita on laadittu. Tavoitteena on tehdä Koulupolkukäsikirja sekä jatkuvasti täydentyvä Seutukirja, joihin yhteiset käytännöt kirjataan.
Lisäksi on kehitetty pienluokka- ja pienryhmätoimintaa sekä erilaisia integraation tapoja.
Lapsille halutaan myös taata yhtenäinen koulupolku, vahvistaa varhaista puuttumista ja luoda monimuotoisia tukitoimia.

Työtä monella saralla

Yhteistyötä on viritelty Opetushallituksen LATU-hankkeessa sekä ALPOssa, joka edistää integraatiota ja seutuyhteistyötä sekä opetuksen ja tukitoimien järjestämiskäytäntöjä. Päijät-Hämeen oma opetusrakenteiden kehittämishanke on nimeltään POKSE.

Mukana ollaan myös koulupudokkaita tukevassa Onnistuvat opit -hankkeessa.
POKSE-hankkeessa on luonnosteltu Perttu-kouluverkkoa, jossa erityisopetuksen osaamista viedään oppilaiden lähikouluihin. Tukeaan yleisopetuksen opettajille antavat konsultoivat erityisopettajat, joista alettiin kouluttaa syksyllä uuteen tehtäväänsä.

Luokanopettajalle tukea

Yhä useampi erityistä tukea tarvitseva lapsi opiskelee tavallisessa luokassa. Luokanopettajat tarvitsevatkin entistä enemmän ohjausta ja täydennyskoulutusta.
 – Tavoitteemme on myös monipuolistaa erityisopetuksen käytäntöjä ja lisätä joustavia järjestelyitä, Sirpa Oja summaa.

Erityisoppilaiden integrointi herättää joskus vastalauseita, koska ilman tukitoimia se voi merkitä oppilaan heitteillejättöä ja opettajan työn vaikeutumista. Perttu-mallissa tavoitteena on ehkäistä juuri näitä ongelmia viemällä tukea kaikille, jotka sitä tarvitsevat.

Konsultoivat erityisopettajat voivat käydä myös naapurikunnan koulussa, ja kuntarajat ylittyvät muutenkin. Lähikoulujen tukena ovat alueen resurssikeskuskoulut eli Perttu-koulut, joissa on erityisopetuksen monipuolista osaamista, kokemusta eri metodeista sekä materiaaleja. Lisäksi tarvitaan koko seutukuntaa palvelevia keskitetyn erityisopetuksen Perttu-kouluja. Niistä löytyy vaativampaa erityisosaamista.

Lupaavia malleja

Lupaaviin käytäntöihin kuuluu samanaikaisopetus, jossa ohjaajia on kaksi. Myös kaksisuuntaista integraatiota lisätään. Siinä erityisoppilas opiskelee sekä pienryhmässä että tavallisessa luokassa, ja vastaavasti yleisopetuksen oppilas voi tulla pienryhmään opiskelemaan jotain yksilöllistettyä ainetta.
– Erityisopetuksen tarve arvioidaan oppiaineittain. Se, että aina oltaisiin erityisopetuksessa, alkaa olla mennyttä aikaa.
Opetusmenetelmiä on kehitetty esimerkiksi Hollolan Salpakankaan koulussa, jossa erityistä tukea tarvitsevat oppilaat saavat vahvasti räätälöityä ja joustavaa tukea.
Heinolan aluetiimimalli puolestaan tarjoaa hyvän esimerkin siitä, miten oppilas saatetaan sujuvasti varhaiskasvatuksesta kouluun. Tärkeänä työkaluna tässä on tehokas tiedonsiirto. Vastaavia hyvin toimivia nivelvaiheita löytyy myös Lahden Ahtialan kaupunginosasta.

Perusopetuksen kehittäminen Päijät-Hämeessä
Opetushallituksen ALPO-hanke
Koulupudokashanke Onnistuvat Opit

1. Mitä odotat erityisopetuksen kehittämishankkeilta ja seutuyhteistyöltä?
2. Mikä erityisopetuksen uusi käytäntö on mielestäsi lupaava?


Rehtori Kari Hahl
Seminaarin koulu, Heinola

1. Erityisopetuksen kehittämishankkeiden päämääränä on kasvatuksellisen tasa-arvon lisääntyminen. Pienen ja ison kunnan mahdollisuudet järjestää erityisopetusta ovat hyvin erilaiset. Kehittämällä erityisopetuksen käytäntöjä yli kuntarajojen ja tulevaisuudessa resurssoimalla yhteisiin hankkeisiin, opettajiin ja niin edelleen, lisäämme pienten ja isompienkin kuntien mahdollisuutta vastata lisääntyvään erityisopetuksen tarpeeseen ja tehokkuuden vaateeseen. Osaamisen jakaminen yli kuntarajojen myös kasvattaa koko Päijät-Hämeen osaamispääomaa erilaisten oppijoiden opetukseen, kasvatukseen ja kuntoutukseen. Samalla yhteistyön lisääntyessä kasvaa myös luottamus, ja sen rakentuminen on kaiken a ja o syventyvälle kuntayhteistyölle.

2. Oma kouluni, Seminaarin koulu, on kehittymässä alueelliseksi Perttu-kouluksi. Perttu-koulut ovat alueellisia ”osaamiskeskuskouluja”, joissa on paljon kokemusta erilaisista oppijoista. Tämä kokemus on tarkoitus saada käyttöön alueella antamalla opettajille mm. konsultointia, koulutusta, materiaalia ja ammattikirjallisuutta. Samalla Päijät-Hämeen Perttu-koulut muodostavat Perttu-verkon, jonka tarkoituksena on toimia Perttu-koulujen ja opettajien kehittämisverkostona.

Erityisluokanopettaja Päivi Tuomala
Erityisopettaja Sari-Liisa Mäkinen
Salpakankaan koulu, Hollola

1. Perusopetus pitää nähdä erityis- ja yleisopetuksen yhtenäisenä kokonaisuutena, jonka toimimista helpotetaan myös hallinnollisilla järjestelyillä. Oppilaan on tärkeää saada tukitoimia omalla lähikoulullaan. Joustavilla opetusjärjestelyillä tuetaan oppilaan yksilöllisiä tarpeita.

2. Salpakankaan koululla järjestetään opetusta kahden opettajan työparimallilla sekä erilaisten pienten opetusryhmien kautta kaksisuuntaisessa integraatiossa. Oppimisen tukea antavan TOP-erityisluokan oppilaat integroituvat kaveriluokkaansa, joka on tavallisen kokoinen perusopetusryhmä. Jotkut kaveriluokan oppilaat puolestaan saavat tukea TOP-luokasta. SOPU-ryhmä antaa tukea vuorovaikutustaitoihin.

Jokaisen oppilaan kotiluokkana on suurempi luokka. Sekä TOPissa että SOPUssa tavoitteena on integraatiovalmiuksien lisääminen, mitä harjoitellaan myös suuremmassa opetusryhmässä. Tuloksena on jo ollut oppilaiden kuntoutumista suurempaan ryhmään.

Alkuopetuksessa on käytetty ohjaavaa Bright Start -opetusmenetelmää, jota myös korjaava opetus hyödyntää. Työtapaa kutsutaan väripiiriksi, jossa opettaja voi ohjata 4-5 oppilaan ryhmää Bright Start -menetelmällä.

Teksti ja kuvat Tarja Repo