Kouluyhteisössä

Sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin

Osallistavassa koulussa on ensiarvoisen tärkeää sitoutua yhteisiin tavoitteisiin, joita ovat:

  1. kaikki oppilaat käyvät koulua yhdessä,
  2. yhteinen opetus on järjestetty oppilaiden yksilöllisten edellytysten mukaisesti ja
  3. jokainen - niin oppilas kuin henkilökunnan jäsenkin – tuntee olevansa hyväksytty ja arvostettu kouluyhteisössä. Inkluusiossa ei ole kyse pelkästään koulutyön käytänteiden muuttamisesta, vaan myös koulutyötä koskevien asenteiden ja uskomusten muuttamisesta.

Koulun toimintakulttuurin kehittäminen

Osallistavassa koulussa pidetään tärkeänä koulun toimintakulttuurin jatkuvaa kehittämistä. Toimintakulttuurin perusta on oppijalähtöisyys: kaikille yhteisessä koulussa pyritään tukemaan jokaisen oppilaan oppimisprosessia. Koulun toimintakulttuurissa pyritään siihen, että opetus voidaan sopeuttaa jokaiselle oppilaalle sopivaksi ja jokaisen oppilaan edistymistä voidaan jatkuvasti arvioida. Oppilaan itsearviointi, koulun aikuisten itsearviointi ja kouluyhteisön arviointi on tärkeää koulun toimintakulttuurin jatkuvan kehittämisen kannalta.

Toimintakulttuurissa on keskeistä yhteistoiminnallisuus ja oppilaiden sosiaalisen kehityksen tukeminen tiedollisen kehityksen rinnalla. Yhteistoiminnallisuuden avulla pyritään koulutuspalvelut ja oppilaat tarvitsemat tukipalvelut tuomaan joustavasti oppilaan luo. Yhteistoiminnallisuuteen sisältyy myös aikuisten yhteistoiminta opetuksessa ja oppilaiden oppiminen yhteisen toiminnan avulla. Oppilaiden vanhempien monipuolinen osallistuminen koulun toimintaan on tärkeää. Myös lähiympäristön sidosryhmien (esim. urheiluseurat, kulttuurielämä, liike-elämä, asukasyhdistys, yms.) osallistuminen koulun toimintaan on arvokas voimavara.

Visionäärinen, vahva johtajuus

Rehtorin asenne on erittäin ratkaiseva. Rehtori kannustaa kouluyhteisöä ja luo mahdollisuuksia inkluusion toteuttamiseen (esimerkiksi yhteisöllisyyden kehittäminen, henkilökunnan joustavat toimintatavat, aikaresurssi toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen, toiminnan arviointi, henkilökunnan täydennyskoulutus). Visionäärisyyteen kuuluu olennaisesti kouluyhteisön kehittämistarpeiden havaitseminen.

Yhteistoiminnallinen kouluyhteisö

Osallistavassa koulussa toimitaan yhdessä. Aikuiset työskentelevät yhdessä, oppilaat työskentelevät yhdessä ja aikuiset ja oppilaat työskentelevät yhdessä. Oppilaiden yksilöllisten tavoitteiden toteutuminen vaatii yhteistyötä ammattilaisten kesken. Kasvattajat voivat tukea toisiaan, tuoda oman asiantuntijuutensa yhteiseen käyttöön ja omaksua toisiltaan uusia asioita työhönsä. Myös koulunkäyntiavustajien ja koulun muun henkilökunnan asiantuntijuus hyödynnetään.

Yhteiskokoontumisiin järjestetään aikaa. Ryhmissä suunnitellaan, pohditaan ja toteutetaan asioita yhdessä. Koulussa voi toimia sekä nopeasti perustettuja, lyhytaikaisia että pysyvämpiä ryhmiä. Yhteistoiminnallisuus antaa mahdollisuuden hyvään tiedon kulkuun kouluyhteisössä, ongelmien ennalta ehkäisyyn ja ongelmiin puuttumiseen nopeasti.

Opettajien, koulun muiden aikuisten ja koko työyhteisön toimintaa arvioidaan säännöllisesti. Jokainen saa palautetta työstään ja jokaisella on mahdollisuus antaa palautetta toisen työstä. Palautteen avulla on mahdollista kehittyä työntekijänä ja työyhteisönä.  Yhteistoiminnallinen kouluyhteisö pyrkii jatkuvasti kehittämään itseään ja oppimaan. Osallistava koulu on oppiva koulu, jolle henkilökunnan hyvinvoinnista huolehtiminen on erittäin tärkeää. Muun muassa työssä oppimista, kollegapalautetta ja tutkivaa otetta pyritään tukemaan.

Vanhempien osallistuminen koulun toimintaan

Kodin ja koulun yhteistyö toimii osallistavassa koulussa hyvin, koska vanhemmat otetaan mukaan suunnittelemaan koulun toimintaa. Vanhemmat voivat olla mukana koulun ryhmäkokoontumisissa ja voivat halutessaan avustaa opettajaa opetuksessa. Myös isovanhemmat ja muut läheiset voivat osallistua koulun toimintaan.

Kodin ja koulun yhteistyötä edistetään perustamalla työryhmiä joihin kuuluu kouluhenkilökunnan ja vanhempien edustajia. Vanhemmilla on tasavertaisen asiantuntijan rooli ja heidän osallistumistaan koulun kehittämiseen ja koulun arkitoimintaan rohkaistaan. Koulun yhteistoiminnallisuus helpottaa kodin ja koulun välisen kommunikaation kehittämistä ja ylläpitoa.

Ystävyyssuhteiden tukeminen

Osallistavassa koulussa toimintaan mukaan kuuluminen tarkoittaa myös sitä, että tarvittaessa oppilaiden välisten ystävyyssuhteiden kehittymistä tuetaan. Ystävyyssuhteiden kehittäminen otetaan huomioon opetussuunnitelmissa, opetusmenetelmissä, oppitunnin ulkopuolisissa koulun toiminnoissa ja oppilaan lähiyhteisössä.

Yhteydet lähiyhteisöön ja sidosryhmiin

Osallistava koulu avautuu lähiyhteisöön ja sidosryhmiin (esim. urheiluseurat, kulttuurielämä, liike-elämä, asukasyhdistys, yms.) päin ja suunnittelee toimintaansa yhteistyössä ympäröivän yhteisön kanssa. Lähiyhteisöllä ja sidosryhmillä on paljon voimavaroja koulun toiminnassa hyödynnettäväksi. Myös oppilaan oppimiskokemusten liittyminen tosielämän tapahtumiin korostaa lähiyhteisön ja sidosryhmien tärkeyttä.

Tarkoituksenmukaiset toimintatilat

Koulun toiminnan joustavuuden takia toimintatilojen tulee olla tarkoituksenmukaiset. Opiskeluympäristön (esim. luokkahuone) voi tarvittaessa muuttaa pienemmiksi ryhmätiloiksi ja tilat voi tarvittaessa yhdistää. Tilojen liikuntaesteettömyys on tärkeä seikka; esimerkiksi pyörätuolia käyttävän oppilaan on pystyttävä toimimaan koulussa joustavasti. Opiskeluympäristön suunnittelu ja organisointi on oleellista.

Teksti: Aimo Naukkarinen, Tarja Ladonlahti & Timo Saloviita