Eurooppa

Eurooppaa on opiskeltu aiemmin 5. luokalla. Siellä opiskelun tavoitteissa korostetaan kahta näkökulmaa: karttakuvaa ja luonnonmaantietoa. Euroopan karttakuvassa on keskitytty Euroopan rajaamiseen maailmankartalla ja suhteessa muihin suuralueisiin sekä Euroopan perusnimistöön. Muissa sisällöissä on painotettu ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeisyyttä ja niiden merkitystä ihmisen toiminnan kannalta.

Euroopan kulttuurimaantieto korostuu

Yläkoulun Eurooppa-opetus sijoittuu tavallisesti 8. luokalle. Siellä painotus voi olla enemmän kulttuurimaantiedossa ja ihmisen toimintaan liittyvissä asioissa. Tämä lähestymistapa tukee myös historian ja yhteiskuntatiedon Eurooppaan liittyvää opiskelua. Yläkoulun opetuksessa pohditaan Euroopan merkitystä osana muuta maailmaa. Tämä kytkeytyy erinomaisesti koko maapalloa ja muita maanosia käsittelevään opetukseen. Maantiedon opetuksessa tärkeää on myös tulevaisuusnäkökulma. Alueet muuttuvat koko ajan niin luonnonmaisemien kuin ihmisen toiminnankin suhteen, ja tulevaisuusnäkökulma kannattaa huomioida kaikessa maantiedon opetuksessa. Tulevaisuuskasvatuksella on myös laajempi merkitys oppilaiden maailmankuvan ja aktiivisen kansalaisuuden synnyssä. Usko omiin vaikutusmahdollisuuksiin tulevaisuuden maailmassa on tärkeä opetuksen tavoite.

Suomi maailmassa

Suomen aluemaantietoa opiskellaan tavallisesti peruskoulun 9. luokalla. Suomen maantiedossa tutustutaan tasapuolisesti luonnonmaantietoon ja kulttuurimaantietoon. Opetussuunnitelmassa on nostettu erityisiksi näkökulmiksi vähemmistökulttuurien tunteminen muun väestön ohella, vaikuttamismahdollisuudet omaan ympäristöön, Suomi osana maailmaa sekä oman lähiympäristön tai kotikunnan tutkiminen. Näissä ilmenevät mm. opetussuunnitelman aihekokonaisuuksissa esiintyvät teemat. Suomen maantiedon opetuksen suunnittelussa kannattaa ottaa selvää historian ja yhteiskuntatiedon opetussuunnitelman sisällöistä ja oman koulun opetuksesta ja mahdollisista integraatiomahdollisuuksista.

Yhteinen ympäristö

Opetussuunnitelman yläkoulun maantiedon ja biologian sisällöissä on molempien aineiden kohdalla yhtenä samannimisenä, mutta erisisältöisenä kokonaisuutenaan ”Yhteinen ympäristö”. Molemmissa aineissa tutkitaan ympäristöä, mutta maantiedon puolella kiinnostuksen kohteet ovat erilaiset kuin biologiassa. Opetussuunnitelmaan on sijoitettu ympäristöasiat molempien aineiden kohdalle, jotta aineiden erilaiset, omat näkökulmat ympäristöasioihin tulisivat huomioitua opetuksessa. On kuitenkin mahdollista, että ympäristöasioista järjestetään yksi kurssi, jossa huomioidaan molemmat aineet ja molemmat sisällöt.

Maantiedon näkökulma ympäristöasioihin

Maantieteellinen tyypillinen ajattelu ilmenee siten, että ympäristökysymyksiä tarkastellaan erilaisilla ja erikokoisilla alueilla sekä paikallisesti että maailmanlaajuisesti. Erityiseen tarkasteluun on nostettu yksi lähialueidemme alue, Itämeri, ja sen ajankohtaiset ympäristökysymykset. Maantiedossa etsitään ongelmien ja ilmiöiden syitä ja seurauksia sekä ratkaisu- ja kehittämismahdollisuuksia. Erityisesti tarkastellaan ihmistä luonnonvarojen käyttäjänä kestävän kehityksen mukaisesti.  

Teksti: Hannele Cantell