Esimerkkejä draaman aihepiiriksi autonomian ajalta

Draaman aiheita on tietenkin valtavasti. Voidaan eläytyä valtaa käyttävien ja toisaalta päätöksiin sopeutuvien ihmisten tilanteisiin hyvinkin mikrohistoriallisesti. Voidaan pohtia päätöksiin vaikuttaneita asioita, oikeutta ja inhimillistä vääryyttä. Valtasuhteista, talouselämästä ja kulttuuripuolelta löytyy lukuisia esimerkkejä erilaisista kohtaamisista ja valtataisteluista. Listasin joitakin aihe-esimerkkejä autonomian ajalta, joista voi luovasti kehittää vaikka mitä: järjestäkää esimerkiksi raittiusseuran iltamat tai valistuskäynti johonkin taloon, venäjän kielen opetusta luokassa venäläistämiskaudella, suomenkielisen lapsen opiskelua ruotsinkielisessä kansakoulussa (esikuvana vaikkapa Elias Lönnrot) tai työläisen ja virkamiehen työntekoa ja vapaa-aikaa rinnakkain vuorokauden ajan.

Esimerkkiaihepiirejä:

  • Valtasuhteet


    • Vallankäyttö säätyjen välillä: vaikkapa aateliset ja talonpojat valtiopäivillä äänestämässä (jostakin valitusta aiheesta)
    • Maanomistajan ja torpparin välinen valta
    • Papin ja kirkkokansan väliset suhteet (varsinkin papin valta tiedonvälittäjänä ennen kansakoululaitosta)
    • Porvariston valta varsinkin ulkomaankaupan kautta (miten porvari yritti lisätä valtaansa vaurastumisen avulla)
    • Kielikiistat valtiopäivillä
    • Kanssakäyminen säätyläisten ja säätyyn kuulumattomien välillä, esimerkiksi kirkkokäyttäytyminen
  • Talouselämä

    • Aatelisen ja säätyyn kuulumattoman väliset varallisuus- ja koulutuserot sekä vaikutusmahdollisuudet yhteisten asioiden hoitoon (millä tavoin säätyyn kuulumaton saattoi yrittää parantaa taloudellista ja sosiaalista asemaansa)
    • Työnteko: työn määrä ja laatu, palkkaerot (vaikkapa opettaja ja rakennusmies)
    • Ammatinvalinnan mahdollisuudet ennen elinkeinovapautta
    • Nälkävuodet, mitä nälkäiset tekivät ja miten heihin suhtauduttiin
  • Kulttuuri

    • Koulutettujen ja kouluttamattomien erot tietotasossa maailman ja maan tapahtumista – sanomalehdet ja postimiesten laulut (kaupunkilaiset verrattuna maaseudun ihmisiin)
    • Matkustusluvan hakeminen esim. välillä Vaasa-Helsinki venäläistämiskaudella
    • Viriävä seura- ja yhdistystoiminta, esim. raittiusseuran, marttojen tai vapaapalokunnan toiminta ja iltamaperinne
    • Lastenkasvatus säätyläisillä ja säätyyn kuulumattomilla: lelut, koulunkäynti, työnteko ja harrastukset
    • Sortokaudet – asenne-erot ja yhteneväisyys – nuorten ylioppilaiden ja iäkkäiden virkamiesten suhtautuminen – kansakoulun vaikutus suhtautumiseen (voidaan ottaa jokin venäläistämistapa, johon suomalaiset suhtautuivat eri tavoin)


Toivottavasti näistä aihepiireistä löytyy jotakin sopivaa oppitunneillenne. Mukavia opetushetkiä kaikille.

Saija Alanko