Materiaalia kuvataideopetukseen

Merkkivuoteen 1809 liittyviä kuvataiteen tehtäväesimerkkejä kuvataiteen opetussuunnitelman perusteiden eri sisältöalueiden alle jaoteltuina.

Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu

Valo, varjo ja viiva
Viiva piirtää, valo muotoilee, varjoista rakentuu kolmiulotteinen maailma ja kuvan tunnelma.
Keskeisiä kuvan tekemisen perusasioita eli valoa, varjoa ja viivaa voi tutkia tutustumalla esimerkiksi Alexander Lauréuksen (1783-1823) romanttisiin raunio-, ryöväri- ja nuotiomaalauksiin ja –piirroksiin sekä Albert Edelfeltin  (1854-1905) ja Helene Schjerbeckin (1862-1946) Vänrikki Stoolin tarinoita ja Suomen sotaa käsitteleviin teoksiin. Tekniikaksi sopivat hyvin esimerkiksi lyijykynä- ja tussipiirrokset sekä grafiikan tekniikat eri muodoissaan.

Historiallinen henkilökuva/muotokuva tai omakuva historiallisena henkilönä
Henkilökuvat, muotokuvat ja omakuvat ovat olleet kuvataiteelle keskeisiä aiheita renessanssin ajoista lähtien. Gustav Finnberg (1784-1833) teki uransa aikana 1800-luvun alussa monia poikkeuksellisen ilmeikkäitä ja ajalleen epätyypillisiä muotokuvia. Tutustukaa niihin ja muihin aikalaisteoksiin ja toteuttakaa historiallisia oma- ja/tai muotokuvia eri tekniikoilla: esimerkiksi piirtäen, maalaten, valokuvaten ja niiden yhdistelmiä eri tavoin digitaalisesti muokaten.

Erilaisia pastisseja ja parafraaseja vuonna 1809 tehdyistä teoksista
Pastissilla tarkoitetaan kuvataiteessa mukaelmaa. Pastissi pyrkii jäljittelemään yhtä tai useampaa tunnettua teosta tai tyylilajia. Pastissi eroaa parodiasta siten, että pastissi ei pyri pilkkaamaan jäljittelynsä kohdetta, ja plagiaatista yleensä olemalla niin selvä mukaelma jäljittelynsä kohteesta, että tämä "kunnioituksen osoitus" tulee varmasti selväksi kaikille. Hienovaraisemmissa muodoissaan pastissia voi luonnehtia "älypeliksi", joka haastaa katsojan arvaamaan, mikä jäljittelyn kohde on. Pastissia ei pidä sekoittaa parafraasiin, joka on ilmaisua laajentava tai selittävä muunnelma. Kirjallisuudessa parafraasi on saman asian ilmaisemista toisin sanoin, kun halutaan välttää toistoa.

Tutkikaa esimerkiksi Valtion taidemuseon kokoelmista löytyviä vuonna 1809 tehtyjä teoksia. Pohtikaa ja tutkikaa kuvallisesti, miten maailma on muuttunut 200 vuodessa ja toteuttakaa teoksista erilaisia versioita eri näkökulmista ja eri tekniikoilla.

Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen

Taiteen ja arkkitehtuurin tyylejä ja trendejä
(Teemajulkaisussa: Sivistyksen ja kulttuurin voimalla kohti kansallista heräämistä)

Suomalaisia romantiikan ajan taiteilijoita:

Alexander Lauréus: (1783-1823)
Gustav Wilhelm Finnberg: (1784-1833)
Johan Erik Lindh (1793-1865)

Ulkomaisia romantiikan ajan taiteilijoita:

Caspar David Friedrich (1774-1840)
Théodore Géricault (1791-1824)
Eugene Delacroix (1798-1863)
William Blake (1757-1827)
Joseph Mallord William Turner (1775-1851)
Francisco de Goya (1746-1828)

Romantiikka (Wikipedia)
Romantiikka – Taidehistorian aikajana (Jyväskylän yliopisto)

Ulkomaisia uusklassisen tyylin taiteilijoita:

Jacques-Louis David (1748-1825)
Antonio Canova (1757-1822)
Bertel Thorvaldsen (1770-1844)
Jean-August-Dominigue Ingres (1780-1867)

Klassismi (kuvataide) (Wikipedia)
Uusklassinen arkkitehtuuri (Wikipedia)
Uusklassismi - Taidehistorian aikajana (Jyväskylän yliopisto)

1800-luvun alun taiteen ja arkkitehtuurin tyylejä olivat ennen kaikkea romantiikka ja uusklassismi. Tutustukaa edellä mainittuihin ja muihin aikakauden taiteilijoihin ja heidän aiheisiinsa, (esim. maisema- muoto- ja historiamaalauksiin) sekä oman aikamme taiteen tapaan käsitellä samoja aiheita. Pohtikaa, mitkä seikat yhdistävät ja mitkä erottavat eri aikojen teosten kuvailmaisua ja visuaalista kieltä. Entä mitkä aihepiirit ja taiteen tekemisen näkökulmat ovat edelleen ajankohtaisia ja mitkä ovat kadonneet? Mitä on tullut vanhojen tilalle? Tyylejä voi tutkia kuvallisesti esimerkiksi yhdistämällä vesiväri- tussi- ja grafiikantekniikoita.

Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu

Empire-tyyli ja uusklassismi arkkitehtuurissa, huonekaluissa, tapeteissa puvuissa ja kankaissa.
(Teemajulkaisusta: Säätyjen sopeutumista - Autonomian arkea ja juhlaa)

Erityisesti Carl Ludvig Engelin (1778–1840) vaikutus 1800-luvun arkkitehtuuriin sekä Helsingissä että muualla maassamme on merkittävä. Tutustukaa uusklassiseen empire-tyyliin, C.L. Engeliin ja hänen suunnittelemiinsa rakennuksiin mahdollisuuksien mukaan vierailukäyntien, kirjallisuuden ja verkkolähteiden avulla. Empire-tyylin ja Engelin rakennusten perusteella voi toteuttaa erilaisia kuvallisia tehtäviä esimerkiksi piirtäen, maalaten, valokuvaten sekä rakennellen ja muovaillen.

Empiretyylinen arkkitehtuuri otti vaikutteita antiikin muotokielestä ja rakennuksiin tehtiin runsaasti erilaisia kipsiornamentteja ja reliefikuviointeja. Keramiikan, paperimassan, kipsin ja 3D-mallinnusohjelmien avulla voi tehdä omia koristekuviokokeiluja.

Mielenkiintoista on myös pohtia 200 vuoden aikana muuttunutta kaupunki- ja katukuvaa muun kuin rakennustaiteen visuaalisuuden kautta, vaikkapa mainonnan näkökulmasta. Miten kaupalliset viestit vaikuttavat kokemukseemme? Miltä kaupunki näyttäisi ilman niitä? Entä millainen on kaupungin mittakaava nyt ja millainen se mahtoi olla 150 vuotta sitten. Myös audiovisuaalista kokemusta kaupunkitilasta on kiinnostavaa tutkia.

1800-luvun alun empiretyyli näkyi luonnollisesti myös aikakauden puvuissa, kampauksissa, huonekaluissa, tapeteissa ja kankaissa, samoin myös esimerkiksi korut ja lelut ovat aina muuttuneet tyylien mukana. Tutustukaa empiretyyliin eri muodoissaan esimerkiksi piirtäen ja maalaten. Omia sisustus- ja pukusuunnitelmia voi toteuttaa vaikkapa keramiikkana. Voitte myös pohtia, näkyvätkö 200 vuotta vanhat teemat tai muodot millään tavalla tämän päivän sisustuksissa tai nykymuodissa.

Media ja kuvaviestintä

Sodan ja sotilaan kuvat – vertailua Albert Edelfeltin (1854–1905) Vänrikki Stool -kuvitusten sotakuvan ja modernin mediasotakuvan välillä.
(teemajulkaisusta: Sodan muistoja, sankareita ja aikalaiskokemuksia)

Moderni tiedonvälitys tuottaa valtavan määrän toinen toistaan räväkämpiä uutiskuvia konfliktialueilta. Vertailkaa uutiskuvia ja mm. Albert Edelfeltin teoksia sotilaista ja lapsista sodan keskellä. Millaisen kuvan ne antavat sodasta ja eri ikäisistä ihmisistä sodassa? Aihealuetta voi lähestyä monella eri tekniikalla, kuten piirtäen, maalaten sekä esimerkiksi valokuvaten ja digitaalisia tekniikoita hyödyntäen. Kuvia voi käsitellä esim. rinnastaen ja yhdistäen eri aikakausien kuvien elementtejä toisiinsa.

Graafinen suunnittelu: Kirjankansia ja kuvituksia
1800-luvun alun merkittävä ajanviettomuoto ylä- ja keskiluokan arjessa olivat kirjat, joita luettiin myös yhdessä ja ääneen. Kirjoihin liittyvät elementit kuten kuvitukset ja kirjanomistajamerkit eli ex librikset sekä muut aikakauden graafiset tuotteet kuten liput, vaakunat ja viirit olivat tärkeitä. Suunnitelkaa kirjankansia ja kuvituksia ko. ajankohdan teoksiin ja/tai ko. ajankohtaa käsitteleviin teoksiin.

Kiehtova kirja – käsinpainetun kirjan taidehistoriaa (Kansalliskirjasto)
CounterSPACE – typography and its history
Heraldiikka (Wikipedia)
Exlibris (Wikipedia)