Johan Vilhelm Snellman

(Snellmanin päivä 12.5.)

Hyvää toukokuista huomenta. Tänään vietämme Suomessa Johan Vilhelm Snellmanin päivää.

Taannoin järjestetyssä Suuret suomalaiset –kilpailussa suomalaiset äänestivät Snellmanin 24. suurimmaksi suomalaiseksi sadasta. Miksi?

Snellman toimi autonomian aikana 1800-luvulla Suomen suuriruhtinaskunnan senaattorina ja tässä tehtävässään hän esitti Suomen suuriruhtinaalle oman rahayksikön, markan, perustamista. Samoin Snellman esitti suuriruhtinaalle kieliasetuksen, jonka mukaan suomen kielestä tuli virallinen kieli ruotsin kielen rinnalle 20 vuoden kuluessa. Suomen suuriruhtinas, joka oli myös Venäjän keisari, hyväksyi lakiesitykset.

Paljon oli ehtinyt tapahtua Snellmanin elämässä ennen kuin hän sai ratkaisevat lakiesityksensä läpi. Snellmanilla oli nuoruudessaan poikkeuksellinen unelma. Vaikka hän syntyi ruotsinkieliseen pohjanmaalaiseen sukuun, hän ajoi elämänsä aikana ennen kaikkea suomenkielisten valtaoikeuksia. Tuohon aikaan ruotsinkieliset runoilijat kirjoittivat kaunopuheita suomalaisista ruotsinkielisille säätyläisille. Samaan aikaan köyhä suomenkielinen valtaväestö eli päivästä toiseen vailla valtaoikeuksia omassa maassaan. Kaikki vallankäyttö maassa tapahtui ruotsin kielellä, myös koulutus, johon suomenkielisillä ei ollut yleensä mahdollisuuksia.

Maailmalla tuohon aikaan 1800-luvun puolivälissä vallinneen nationalismin eli kansallisuusaatteen henkeen, Snellman päätti puuttua tuohon epäkohtaan. Hän kirjoitti ohjelman, jota toteuttamalla suomenkielisten sivistys- ja tietotaso saadaan kohenemaan. Ja kun sivistys oli kohentunut, oli suomenkielistenkin mahdollista osallistua valtakunnalliseen päätöksentekoon, mikä vaati tietysti ensiksi tuon lakimuutoksen suomen kielestä virallisena kielenä. Vaati se muutakin, säätyvallan murentamisen. Leijonanosa suomenkielisestä väestä ei kuulunut mihinkään säätyyn, ja vain säädyillä oli oikeus käyttää valtaa. Snellman ei kuitenkaan koskaan eläessään nähnyt eduskuntauudistusta, ei edes kielilakinsa lopullista täyttymistä. Hän ajoi suomenkielisten asiaa, vaikkei tiennyt onnistuuko se – uudistuksista seurasi kovaa valtataistelua valtiopäivillä.

Mikä oli tuo Snellmanin ohjelma? Kaunopuheet suomalaisten oloista eivät hänelle riittäneet. Snellmanin mielestä kansan oloja oli parannettava. Kansan saama opetus oli uudistettava, piti perustaa suomenkielinen kansakoululaitos, jossa opittiin muutakin kuin luku- ja kirjoitustaito. Kun perustaidot olivat hallinnassa, kansalaiset saattoivat lukea päivän poliittisia asioita suomenkielisistä sanomalehdistä, joita piti ohjelman mukaan perustaa. Piti lisäksi edistää suomenkielisen  kirjallisuuden kirjoittamista. Suomalaisen kirjallisuuden seura edisti tätä hanketta. Kaikkien oli ohjelman mukaan puhuttava kansan käyttämää kieltä, myös virkamiesten ja opettajien. Lopulta Suomen suuriruhtinaskuntaan piti luoda suomalainen kulttuuri. Tuolla tiellä olemme vieläkin. Edellytyksemme vaikuttaa suomen kielellä ja toteuttaa suomalaisuutta ovat vain aivan toista luokkaa kuin 1800-luvulla Snellmanin aikaan. Snellmanin päivänä saamme arvostaa suomalaista kulttuuria, pohtia mitä se on, ja oivaltaa, ettei sen toteuttaminen ole aina ollut itsestään selvää.

Hyvää päivänjatkoa.