Osa 1


Lue alla oleva johdantoteksti:

Porvoo on vanha keskiajalla perustettu kaupunki. Porvoo syntyi joen ja Linnamäen puolustuslinnan välittömään läheisyyteen. Vuonna 1380 Porvoo sai kaupunkioikeudet viiden muun keskiajalla perustetun kaupungin kanssa.

Jos olet vieraillut Porvoossa ja sen vanhassa kaupungissa, olet nähnyt vanhoja puutaloja, pieniä punaisia aittoja ja mukulakivestä rakennettuja katuja ja kujia. Vanhan kaupungin rakennuskanta 1760-luvulla pystytettyine rakennuksineen on rakennushistoriallisesti erittäin merkittävä. Vanhan kaupungin rakennusten värit kertovat rakennuksen luonteesta ja käyttötarkoituksesta - mitä yksinkertaisempi rakennus, sitä yksinkertaisempi väritys. 1700-luvulla rakennetut talot maalattiin usein punamultavärillä. Vanhassa Porvoossa perinteinen punamultamaali oli yleistä myös ulkorakennusten ja muiden yksinkertaisten rakennusten maalina. Ovet tervattiin ja höylättiin ja listat maalattiin valkoisiksi. 1800-luvun puoliväliin tultaessa yleisin talojen seinänväri oli keltainen.

 

Porvoosta, jossa näkyy eri aikakausina rakennettuja taloja

Porvoon vanha kaupunki on kuitenkin hävitetty tai tuhoutunut tulipaloissa vuosisatojen aikana useaan otteeseen. Viimeisimmät tulipalot ovat olleet toukokuussa 2004, jolloin Porvoon Linnana tunnettu talo Jokikadulla paloi pahoin. Toisen kerran Porvoon suurpaloa pelättiin, kun toukokuussa 2006 Porvoon keskiaikainen tuomiokirkko oli sytytetty tuleen.

 

Porvoon kirkon palo toukokuu 2006

Menneinä vuosisatoina Porvoo oli useaan otteeseen tuhon ja hävityksen kohteena. Esimerkiksi 1500-luvun alussa tanskalaiset merirosvot tuhosivat kaupungin ja saman vuosisadan lopulla, 25-vuotisen sodan aikana, venäläiset ehtivät polttaa Porvoon kaksikin kertaa.1700-luvun alussa venäläiset polttivat jälleen Porvoon maan tasalle. Kaupungin ehdittyä rakentua uudelleen, kesäkuussa 1760 kalan keittämisestä eräässä Vuorikadun talossa alkanut tulipalo tuhosi 2/3 kaupungin rakennuksista. Tulipalolta säästyivät ainoastaan 1700-luvun alussa rakennettu puukirkko, vastarakennettu lukio ja köyhälistön asuinalue kirkon itä- ja pohjoispuolella. Uuden tulipalon pelossa kaupungin rikkaat porvarit alkoivat rakentaa talonsa kivestä.

 

Puutalo, joka säilyi vuoden 1760 tulipalosta. Sittemmin kortteli tuli tunnetuksi kuulovammaisten kouluna.

Nykyisin vanhassa Porvoossa olevat talot on rakennettu palon jälkeen kaupungin vanhaa keskiaikaista asemakaavaa noudattaen. Kaupunkiin oli omaksuttu 1700-luvun lopulla uusi kustavilainen tyylisuunta, ja asuinrakennuksia alettiin rakentaa kaksikerroksisiksi. Porvarit hyödynsivät kaksikerroksisia asuinrakennuksia siten, että he perustivat katujen varsille pieniä puoteja ja talojen julkisivuihin alettiin yöhemmin myös puhkoa näyteikkunoita.

 Jokikatu syksyllä 2008

1830-luvulta lähtien valtaa alkoi saada ”keisarillinen” empire-tyyli. Suomen kansallisrunoilija J. L Runeberg, joka oli perheineen muuttanut vuonna 1937 Porvooseen, asettui asumaan uuteen empirekaupunginosaan. Alla on kuva J. L Runebergin kodista ja hänen puolisonsa Fredrikan hyötypuutarhasta. Voit halutessasi käydä tutustumassa Runebergin perheen kotiin.

 

Runebergin koti

Suomen sota (1808–1809) oli edelleen käynnissä, kun Porvoon valtiopäiviä alettiin suunnitella. Silloinen pääkaupunki Turku oli kaukana Venäjän rajalta ja  Turusta ajateltiin, että ”se katsoi liikaa Ruotsin suuntaan”. Helsingin sijainti olisi ollut hyvä, mutta se oli tuhoutunut pahoin tulipalossa vuotta aikaisemmin. Porvoo puolestaan sijaitsi lähellä Venäjän rajaa ja siellä oli julkisia rakennuksia, kuten tuomiokirkko, lukio ja raatihuone. Lisäksi kaupungin porvarit olivat alkaneet rakentaa komeita yksityistaloja. Kaikki valtiopäivien keskeiset rakennukset ovat edelleen olemassa ja ne ovat nykyisinkin keskeinen osa vanhaa Porvoota.

Porvoon valtiopäiville osallistui 134 edustajaa. Edustajat majoitettiin porvoolaisiin yksityiskoteihin. velvollisuus majoittaa valtiopäivävieraat rasitti melkoisesti porvoolaistalouksia. Majoittajien ja oli huolehdittava, että heidän talonsa olivat kunnossa. Kakluunien oli toimittava ja ikkunoiden oli oltava ehjiä. Huoneet oli siivottava ja sisustettava mahdollista valtiopäiväkäyttöä varten.

Lue halutessasi lisää Porvoon valtiopäivistä.

Tehtäviä yllä olevasta tekstistä:

  1. Miksi tulipalot olivat ennen vanhojen kaupunkien suurimpia uhkia?
  2. Miten voit päätellä Porvoon vanhassa kaupungissa olevan rakennuksen iän?
  3. Miten rakennus kertoo sinulle rakentajansa varallisuudesta?
  4. Miten kauppiaat hyödynsivät uutta kustavilaista rakennustyyliä?
  5. Mitä hyötyä siitä oli kaupunkilaisille
  6. Miksi valtiopäivien pitopaikaksi valittiin Porvoo?
  7. Mihin käytännön valmisteluihin porvoolaisten tuli ryhtyä, kun he kuulivat, että valtiopäivät pidettäisiin Porvoossa?
Teksti ja tehtävät: Najat Ouakrim-Soivio | Kuvat: Antti Soivio