Vanhemmille

Tavattoman tärkeät tavat kuuluvat kotiin, kouluun ja koko elämään

Kouluja kannustetaan järjestämään positiivisen ilmapiirin täyttämä ja osallistava Tapakasvatusviikko, jonka aikana tuotetaan ja järjestetään erilaista toimintaa teemaan liittyen. Myönteinen ajattelu ja muiden kunnioittaminen, hyvien tapojen ottaminen osaksi jokaista hetkeä, pienet sanat kuten anteeksi, kiitos, päivää – kaikki ne lisäävät hyvinvointia, viihtymistä ja välittämistä koulussa ja kotona.

Hyvät tavat kaunistavat, innostavat ja kannustavat

Hyvien tapojen perusta on toisten ihmisten kunnioittaminen kaikissa kohtaamisissa. Se on pohja, jolle rakentuvat kohtelias käytös, sujuva vuorovaikutus ja erilaisuuden ymmärtäminen. Tärkeää on kuitenkin ymmärtää myös itseään ja osata tulkita omaa käytöstään. Ihmisen, jolla on hyvä itsetunto, on helppo kunnioittaa myös toisia.

Nykypäivän maailmassa on mahdotonta pyöriä vain omassa ympyrässään – koululaisista kasvaa ennen pitkää jäseniä yhteiskuntaan, joka koostuu erilaisista ja eri kulttuureista tulevista ihmisistä sekä uudenlaisista työskentelytavoista. Maailman yhdentyessä nuorten aikuisten täytyy osata sopeutua muutoksiin. Ymmärrys tapakulttuurin merkityksestä ja halu sekä taito soveltaa oppimaansa käytäntöön antavat hyvät eväät tälle sopeutumiselle.

Hyvätapainen ei synny pakosta, vaan halusta. Ystävällisten ajatusten ilmaiseminen ja hyvätapaisuus ovat taitoja, joiden osaaminen edellyttää omien käytänteiden tietoistamista ja harjaantumista erilaisissa tilanteissa toimimiseen.

Kodin ja koulun yhteistyöstä voimaa tapakasvatukseen

Tapakasvatus alkaa kotoa. Koulussa opetellaan vuorovaikutustaitoja ja syvennetään tapakulttuurin ymmärrystä. Työelämässä tätä osaamista tarvitaan käytännössä ammatissa kuin ammatissa. Hyvät tavat eivät juurru hetkessä, vaan ne hioutuvat osaksi noudattajaansa vuosien kuluessa ja toistojen myötä.

Kodin ja koulun yhteistyö on tapakasvatuksessa – kuten muussakin kasvatustyössä – ensiarvoisen tärkeää. Kun lapsi tai nuori saa samanlaisia viestejä sekä kotoa että koulusta, niiden merkitys ja teho vahvistuvat. Yhteiset arvot ja normit auttavat jäsentämään ympäröivää maailmaa.

Jokainen perhe noudattaa tapakulttuuria ja perinteitä omalla tavallaan. Tätä täytyy myös kunnioittaa. Kotona tapakulttuuri näkyy sekä arjen pienissä asioissa että juhlahetkien suurissa tunteissa. Päivittäin otetaan toiset huomioon esimerkiksi yhteisillä aterioilla ja kotiaskareissa. Perhejuhlissa taas harjoitellaan isäntänä tai emäntänä olemista, vieraiden huomioon ottamista tai itse kutsuvieraana olemista. Tapakasvatus on alati läsnä perhe-elämässä: se alkaa jo pikkulapsivaiheessa ja jatkuu, kunnes nuori on valmis maailmalle. Hedelmällisintä se on, jos myös vanhemmat peilaavat omaa käytöstään ja pohtivat omaksumiaan tapoja lapsiaan kasvattaessaan – siis oppivat opettaessaan.

Menestyjä osaa käyttäytyä

Ensivaikutelma ihmisten kohtaamisessa syntyy kolmessa sekunnissa ja perustuu havaintoon ulkokuoresta. Sen jälkeen ihmistä arvioidaan hänen käyttäytymisensä perusteella. Hyvät tavat eivät vain kaunista, vaan ovat käyntikorttimme kaikkialla. Tapakasvatus on lapsen oikeus ja hyvät tavat ovat osa hyvinvoivan lapsen arjen taitoja. Hyvät ja yhtenäiset käytöstavat ovat perusedellytys toimivalle vuorovaikutukselle, jossa luodaan turvallisuutta ja sivistyneen kanssakäymisen perusta.

Viisas vanhempi ymmärtää tapakasvatuksen arvon lapsensa tulevaisuuden kannalta. Kirjaviisaus ei yksin takaa menestyksen avaimia, vaan elämässä onnistumiseen tarvitaan myös muunlaista sivistystä. Työhaastattelussa voi erottua joukosta vuorovaikutustaidoillaan, ja työuralla eteneminen edellyttää kykyä ymmärtää erilaisuutta ja sopeutumista uusiin tilanteisiin.

Kohteliaan ja toiset huomioivan ihmisen kanssa on mukava olla tekemisissä. Pienissä sanoissa ja eleissä piilee suuria merkityksiä. Hyvät tavat ovat tavattoman tärkeä tuki matkalla aikuisuuteen ja elämässä pärjäämiseen. Ne osoittavat yksilön taitoa ottaa muut huomioon, halua ymmärtää ympäristöään ja kykyä hallita omaa elämäänsä.