Tapojen taituri kasvaa kansainvälisyyteen ja monikulttuurisuuteen

Kuva: Mikko LehtimäkiHyvät tavat palkitsevat noudattajansa: ne auttavat yksilöä luomaan itselleen paikan yhteisössä, jossa yhteenkuuluvuutta lujittavat yhdessä sovitut käytännöt. Tapojen oppiminen vaatii ymmärrystä ja tietoa niiden taustalla vaikuttavasta kulttuurista. Tapojen soveltaminen käytäntöön taas edellyttää halua sopeutua kulloiseenkin ympäristöön.

Perusopetuksen arvopohjana ovat mm. ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, monikulttuurisuus sekä kestävä elämäntapa. Perusopetuksen tehtävänä on edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta, osallisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista.

Monikulttuurisen Suomen kansainvälisyyteen kasvavat lapset ja nuoret kaipaavat monipuolista ja oivaltavaa tapakasvatusta. Siihen sisältyvät sekä oman kulttuurimme historia ja perinteet että kiinnostus, myönteinen uteliaisuus ja arvostus muiden kulttuurien perinteitä ja tapoja kohtaan. Hyvät käytöstavat ovat tärkeä osa kansalaisosaamista, osa yhteiskunnan säännöstöä, jota tulee oppia kunnioittamaan ja noudattamaan. Pitää osata käyttäytyä omiensa joukossa, jotta voi laajentaa elinpiiriään.

Hyvät tavat muuttuvassa yhteiskunnassa

Vanhojen hyvien tapojen soveltaminen ja niiden ” tuunaaminen” tähän päivään sopivaksi on haaste, johon sekä kotien että koulujen on syytä tarttua. Aikuisen esimerkki on tärkeä, oli kyse sitten opetushenkilöstöstä tai lapsen huoltajista. Tärkeitä ovat myös aitous ja avoimuus: päälleliimattu kohteliaisuus ei ole yhtä kuin vilpitön ja kunnioittava suhtautuminen toiseen ihmiseen.

Suomalaiset koululaiset pärjäävät mainiosti osaamistilastoissa ja koulun perustehtävä säilyy tulevaisuudessakin, mutta toimintaympäristö muuttuu vinhaa vauhtia. Oppilaat tarvitsevat tietoa ja ymmärrystä omasta taustastaan ja muiden kulttuurien ominaispiirteistä, kykyä toimia monikielisessä ja monikulttuurisessa ympäristössä sekä taitoja, joiden avulla voi toimia muuttuvassa yhteiskunnassa ja työelämässä. Oppilaat tarvitsevat myös nykyistä parempia tilaisuuksia yhdistää koulussa ja sen ulkopuolella opittua sekä oppia hakemaan ja rakentamaan tietoa yhdessä ja monipuolisessa vuorovaikutuksessa. Tulevaisuuden tekeminen edellyttää taitoja toimia verkostoissa sekä ajatella ja ratkaista ongelmia.

Ei ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa tarkastella ympäröivää todellisuutta. Laajan ja monipuolisen maailmankatsomuksen opettaminen on avainasemassa tämän päivän koululaisten tulevaisuutta pohjustettaessa. Tapakasvatukseen, hyvään käytökseen ja vuorovaikutukseen sekä muiden kulttuurien ymmärtämiseen on perusteltua kiinnittää entistä enemmän huomiota.

Teksti perustuu Jussi Kekkosen artikkeliin “Lukiolaisen näkökulma”, Eeva Penttilän artikkeliin “Kyynärpäät pöydällä kuin hevosmiehellä!” ja Tuomas Korppoon artikkeliin “Opiskelijan kokemuksia eurooppalaisista tavoista” kirjassa Aho, Kaarina (toim.): Tavattomasti tapoja – koulu hyviin tapoihin ohjaamassa (OPH 1996). Asiasisältöä on päivitetty ottaen huomioon vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteita varten tehdyt luonnokset sekä niiden kommentoinnin yhteydessä saatu palaute.