Mihin tapoja tarvitaan?

Kuva: Tuomas HarjumaaskolaMaailmassa tekemisen, tietämisen ja olemisen rakenteet ja haasteet ovat muuttuneet.
Tekeminen – kaikki tärkeät ja vaikuttavimmat tulokset syntyvät yhteistyössä ja verkostoissa.
Tietäminen – entistä enemmän hajautettu teknisesti ja sosiaalisesti.
Oleminen – identiteettimme on koetuksella jatkuvan muutoksen ja globaalien informaatiovirtojen maailmassa.

Yhteiset perinteet, toimintatavat ja elämykset lisäävät yhteisöllisyyden tunnetta ja muistuttavat siitä, että meistä kukin on osa suurempaa kokonaisuutta. Ne viestivät välittämistä ja vastuullisuutta. Kouluvuosina yhteisesti sovitulla tavalla toimiminen ja hyvien tapojen noudattaminen edistävät kaikkien – sekä lasten että aikuisten – viihtymistä koulussa ja mahdollistavat työrauhan. Tapakasvatus ei tarkoita päälleliimattujen ja ulkokultaisten etikettisääntöjen opettelua, vaan se on vuorovaikutusta, yhteisten pelisääntöjen noudattamista ja toisten ihmisten arvostamista erilaisissa kohtaamisissa.

Hyvät käytöstavat ovat läsnä jatkuvasti kouluarjessa. Ne ovat yhteisiä tietoja ja taitoja, joita seurataan jatkuvasti ja harjoitellaan yhdessä. Hyvät käytöstavat ovat tärkeä osa kansalaisosaamista, osa yhteiskunnan säännöstä, jota tulee oppia kunnioittamaan ja noudattamaan. Paras lähtökohta hyvien tapojen noudattamiselle on halu ottaa toiset ihmiset huomioon. Jokainen meistä on arvokas, ja jokainen ansaitsee tasavertaisen ja oikeudenmukaisen kohtelun. Hyvät tavat kuuluvat kaikille.

Koulussa ja kotona annettu tapakasvatus muodostaa kokonaisuuden, johon sisältyy monia erilaisia näkökulmia, ajatuksia ja konkreettisia toimia. Aikuisen esimerkki on ensiarvoisen tärkeä. Opettaja noudattaa oikeudenmukaisuutta ja hyviä tapoja kohdatessaan ja arvioidessaan oppilaitaan; vanhemmat korostavat hyvän käytöksen merkitystä myös kotona; kodin ja koulun välistä yhteistyötä tehdään vuorovaikutteisesti ja toista osapuolta kunnioittaen. Itseään arvostava yksilö osaa arvostaa myös muita.

Toisen ihmisen huomioon ottaminen

Mihin tapoja tarvitaan, Kuva: Tuomas HarjumaaskolaHyviin tapoihin ja toisten kunnioittamiseen sisältyy myös oikeus tehdä virheitä. Turvallisessa ja kannustavassa ympäristössä virheistä on mahdollisuus oppia. Samalla koululainen tai opiskelija saa itse oivaltaa, että aina ei tarvitse olla oikeassa ja että elämä jatkuu siitä huolimatta. Tämä on tulevaisuutta – sekä työ- että yksityiselämää – ajatellen tuiki tärkeä taito.

Vuorovaikutustaidot ovat niin ikään tärkeitä sekä koulussa, että elämässä. Ne auttavat kohtaamaan toiset ihmiset erilaisissa työ- ja elämäntilanteissa – myös niinä elämään väistämättä kuuluvina kurjina hetkinä. Tapakasvatuksessa on siis syytä huomioida myös muut kuin juhlan ja arjen kepeät tilanteet. Hyvät käytöstavat ja vankka itsetunnon perusta antavat yksilölle valmiudet soveltaa omia taitojaan erilaisten tarpeiden mukaan. Ne luovat pohjan hyvälle elämänhallinnalle.

Mihin siis tapoja tarvitaan? Lasten ja nuorten kasvuympäristön muutokset edellyttävät kokemuksia turvallisesta ja välittävästä aikuisuudesta sekä rakentavasta toiminnasta yhteisössä, harjaantumista arjen taitoihin ja yksilöllistä tukea ja ohjausta omalle kehitykselle. Hyvät tavat ovat tuki elämän eri tilanteisiin, vuorovaikutuksen vahvistajia muiden ihmisten kohtaamiseen ja vakaa perusta hyvän itsetunnon rakentumiseen. Tapakasvatus on sujuvan arjen ja juhlan mahdollisuus.

Teksti perustuu Aslak Lindströmin artikkeliin “Toisen ihmisen huomioon ottaminen” kirjassa Aho, Kaarina (toim.): Tavattomasti tapoja – koulu hyviin tapoihin ohjaamassa (OPH 1996). Asiasisältöä on päivitetty ottaen huomioon vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteita varten tehdyt luonnokset sekä niiden kommentoinnin yhteydessä saatu palaute.