Keskeiset käsitteet

kulttuuri
kulttuuri-identiteetti 
kulttuuriperintö
kulttuuriperintöopetus 
kulttuurinen lukutaito
kulttuurien tuntemus ja kansainvälisyys 
oppimiskäsitys 
oppimisympäristöt
toimintakulttuuri

Kulttuuri
Kulttuurin (lat. “cultura” – maanviljely, jalostus) käsitteen yksiselitteinen määrittely on mahdotonta. Usein kulttuurin käsitteellä viitataan suppeasti esimerkiksi uskontoon ja taiteen eri lajeihin. Puhuttaessa kulttuuriperinnöstä tai kulttuuri-identiteetistä kulttuurin käsitteellä on kuitenkin laajempi merkitys. Yhtäältä olemme kulttuurin ”tuotoksia”. Kulttuurin jäsenenä olemme oppineet tietyn kielen ja sisäistäneet arvoja, uskomuksia, toimintatapoja ja käyttäytymisrakenteita. Nämä kulttuurimme erityispiirteet olemme perineet menneiltä sukupolvilta. Tietyn kulttuurin jäsenenä oleminen on vaikuttanut maailmankuvaamme ja muokannut identiteettiämme. Toisaalta ”tuotamme” kulttuuria jatkuvasti omalla luovalla toiminnallamme. Tässä merkityksessä kulttuuri tarkoittaa nimenomaan olemassa olevan, perityn aineellisen ja henkisen aineksen viljelyä ja jalostusta.

Kulttuuri-identiteetti
Kulttuuri-identiteetin hahmottuminen on koko elämän kestävä prosessi. Kulttuurisen identiteetin rajat eivät ole pysyviä vaan toimintaympäristön muutokset synnyttävät alituiseen uudenlaisia identiteettejä. Kulttuuri-identiteetti on aina sidoksissa aikaan ja persoonaan, joka pohtii suhdettaan menneeseen nykyhetkessä.

Kulttuuriperintö
Kulttuuriperintöä on sekä aineellista että henkistä. Esimerkiksi rakennukset, esineet, tavat, tarinat ja laulut ovat kulttuuriperintöä. Kulttuuriperintömme perusta on maantieteellisissä olosuhteissa, ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksessa. Kulttuuriperinnön tuntemus on kulttuuri-identiteetin muodostumisen perusta. Tutustumalla kulttuurimme perintöön ja sen erityispiirteisiin voimme hahmottaa kulttuurisen identiteettimme ja maailmankuvamme rakennusaineksia.

Kulttuuriperintöopetus
Kulttuuriperintöopetus auttaa jäsentämään yhteiskuntaa ja kulttuuria ja edesauttaa kulttuurisen identiteetin muotoutumista. Kulttuuriperintöopetuksessa tutkitaan niitä aineellisia ja henkisiä toimintatapoja, joita menneet sukupolvet ovat kehittäneet vastauksena luonnon ja ympäröivän yhteiskunnan asettamiin ehtoihin. Tutustuminen kulttuuriperintöön auttaa hahmottamaan sitä historiallista prosessia, jonka seurauksena oma kulttuurimme on muodostunut sellaiseksi kuin se on. Kulttuuriperintöopetuksessa tutkitaan kulttuuriperinnön säilymistä ja siirtymistä eteenpäin, ”sukupolvelta toiselle”.

Kulttuurinen lukutaito
Kulttuurisessa lukutaidossa on kyseessä ymmärtäminen ja soveltaminen, kuten lukutaidossa yleensäkin. Kulttuurisella lukutaidolla tarkoitetaan kulttuurista havaintokykyä ja päättelytaitoa - tarkemmin määriteltynä esimerkiksi kykyä ymmärtää puhetta, rakennusten ”kieltä” ja tekojen merkityksiä sekä kykyä reagoida niihin.

Kulttuurien tuntemus ja kansainvälisyys
Kansainvälisyys edellyttää kulttuurien tuntemusta: kykyä ymmärtää muiden kulttuureiden erityispiirteitä ja kykyä toimia kulttuurisesti moninaisessa yhteisössä. Kansainvälisyyden perustana ovat oman kulttuuriperinnön tuntemus ja kulttuuri-identiteetin hahmottuminen. Kansainvälisyys on kansojen välistä vuorovaikutusta, mutta myös monikulttuurista ja yhteisöllistä - kulttuureiden ja yksilöiden välistä - vuorovaikutusta.

Oppimiskäsitys
Opetusmateriaalin tehtävät on laadittu itsenäisesti ja kriittisesti ajattelevalle, tiedon hankintaan ja sen käsittelyyn kykenevälle oppilaalle ja opiskelijalle. Oppimiskäsitykseen sisältyy yksilöllisten oppimistapojen huomioiminen: jokaisen yksilön aikaisemmat tiedot ja kokemukset, motivaatio sekä työskentely- ja toimintatavat vaikuttavat uuden tiedon vastaanottamiseen ja tulkintaan. Käytännössä se merkitsee opetusta, joka tukee yksilön persoonallisuuden kehitystä rohkaisemalla mielipiteen ilmaisua sekä mahdollistamalla omaehtoisen ongelmanratkaisun ja päättelyn.

Oppimisympäristöt
Oppimisympäristön tulee tukea kasvua ja oppimista. Se voi vaihdella yksilön oppimistapojen ja suoritettavan tehtävän mukaan. Oppimisympäristö on yhtälailla fyysinen paikka kuin henkinen tila ja siihen vaikuttavat sekä arkkitehtuuri että ilmapiiri. Opetusmateriaalin tehtävissä kannustetaan oppimaan uusissa ympäristöissä koulussa ja sen ulkopuolella luonnossa ja rakennetussa ympäristössä sekä hyödyntämään tietoverkkoja.

Esimerkkejä opetusmateriaalin oppimisympäristöistä
Oma koulu: historian oppimispolku ja matematiikan oppimispolku sekä historian ja kuvataiteen oppiaineiden yhteinen tehtävä 
Vanhainkoti: historianoppimispolku
Katu: yhteiskuntaopin oppimispolku
Metsä ja pelto:biologian oppimispolku

Toimintakulttuuri
Opetussuunnitelmauudistuksen yksi keskeisimmistä tavoitteista on koulun toimintakulttuurin kehittäminen. Ajatuksena on, että perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmien perusteiden ja koulun omien opetussuunnitelmien kasvatustavoitteet, arvot ja aihekokonaisuuksien sisällöt konkretisoituvat toimintakulttuurissa. Kulttuuri-identiteetin rakentumisen ja kulttuurisen monimuotoisuuden tulisi olla osa koulun arkea.

Koulun toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun viralliset ja epäviralliset säännöt, toimintatavat ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit. Yhteistyö koulun ympärillä olevien toimijoiden kanssa avaa koulua muuta yhteiskuntaa ja sen monenlaisia toimintatapoja kohti – näin koulun toimintakulttuuriin suodattuu tärkeitä vaikutteita. Toisenlaisissa rakenteissa opettaminen ja oppiminen tekevät koulun toimintakulttuuria näkyväksi, jolloin sen vuorovaikutteinen kehittäminen on mahdollista.

Koulun toimintakulttuurin kehittämiseen kuuluu esimerkiksi

  • Koulun arvojen pohdinta: arvostetaanko koulussanne paikalliskulttuuria? Entä ovatko muut kulttuurit näkyvissä koulun arjessa? Pidetäänkö koulussanne tärkeänä kestävää kehitystä esimerkiksi kierrättämällä ja säästämällä energiaa?
    Arvoja pohditaan esimerkiksi filosofian ja psykologian tehtävissä
  • Opiskelijoiden, opettajien ja muun henkilökunnan osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet ja vuorovaikutussuhteet, vastuun jakaminen ja työn organisointi sekä koulun ilmapiiri.
    Osallistumista ja vaikuttamista harjoitellaan esimerkiksi yhteiskuntaopin tehtävissä.
  • Huomion kiinnittäminen kouluun kulttuuriympäristönä, koulun omat traditiot, juhlat ja muut tapahtumat
    Esimerkiksi historian tehtävät
  • Yhteistyö koulun ulkopuolisten tahojen kuten museoiden, järjestöjen, vanhainkodin, kunnan tai kaupungin päättäjien ja eri alojen asiantuntijoiden kanssa

Lue lisää toimintakulttuurista:

Kansalaisvaikuttamisen sivusto > Osallistuva kansalaisuus tai Aktiivinen kansalaisuus -aihekokonaisuudet >> Elokuun kuukausiteema

Kestävän kehityksen -verkkosivut > Opsista arkeen

Oppimiskäsitys, oppimisympäristöt ja toimintakulttuuri opetussuunnitelmien perusteissa:
Perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteet  (OPH.fi, kohdat 3.1, 3.2, 3.3)
Lukion opetussuunnitelmien perusteet (OPH.fi, kohdat 3.1, 3.2, 3.3)  

Opetusmateriaalin tehtävissäkoulun toimintakulttuurin kehittäminen, uusien oppimisympäristöjen käyttöönotto ja oppimiskäsitys konkretisoituvat.

Hanna Lämsä