Kasvi

Kasvi on ympäristö- ja luonnontiedon ja biologian oppimispolun teema. Oppiaineiden välisen yhteistyön edistämiseksi teemasta on laadittu tehtäviä myös muihin oppiaineisiin. Seuraavat tehtävät on suunniteltu suoritettaviksi yhteistyössä biologian kanssa.

Filosofia

Ihmisen suhde luontoon on aina ihmisen järkeilyn ja arvottamisen tulosta. Se ei erityisesti riipu siitä, millainen luonto on, vaikka ihmisellä voikin olla erilaisia luontoon liittyviä kokemuksia. Eritelkää erilaisia tapoja suhtautua luontoon ja pohtikaa, mitä tarkoitetaan hyötyajattelulla, estetisoivalla, luontokeskeisellä, mekanistisella ja mystisellä suhtautumisella luontoon.

Maantieto

Valitkaa maisema, jossa näkyy elinkeinojen vaikutus ympäristöön. Oppilaille voidaan jakaa myös perus- tai suunnistuskartta, jota verrataan paikan päällä maisemaan. Mitä kartassa näkyvää ei näy maisemassa? Mitä näkyy maisemassa, mutta ei näy kartassa? (Esimerkiksi vesistöt, polut, pensasaidat ja puut.) Mikä maisemassa on ihmisen aikaansaamaa, ja missä ihmisen kädenjälki näkyy vähiten? Pohtikaa myös sitä, miten maisema ehkä muuttuu tulevaisuudessa ja miten maisema voisi säilyä entisellään.

Matematiikka

Tutkikaa kulttuurimaisemaa tai luonnonympäristöä, jossa on jälkiä myös ihmisen toiminnasta, ja tehkää seuraavat tehtävät:

• Kuinka monta havupuuta ja lehtipuuta tontilla on? 
• Mikä osa puista on lehtipuita ja havupuita?
• Kuinka monta prosenttia puista on havupuita? Entä lehtipuita?
• Kuinka monta prosenttia havupuita on enemmän tai vähemmän kuin lehtipuita? 
• Kuinka monta prosenttia lehtipuita on enemmän tai vähemmän kuin havupuita?
• Arvioikaa puun korkeus (ohjeita puun korkeuden mittaamiseen löytyy mm. Internetistä).

Mitatkaa tontin pituus tai leveys tai molemmat askelparimittauksella (ks. matematiikan tehtävä 4). Laskekaa tontin pinta-ala ja ilmoittakaa tontin pinta-ala neliömetreinä, aareina, hehtaareina ja neliökilometreinä. Jos tontti ei ole minkään säännöllisen geometrisen kuvion muotoinen, voidaan tontti jakaa esimerkiksi isoihin ruutuihin, joiden yhteenlaskettu pinta-ala vastaa likimäärin tontin pinta-alaa.

Kuvataide

Tutustukaa taideteoksiin, joissa esiintyy pihlaja tai muita tuttuja kasveja ja puita ja tehkää niiden pohjalta omia maalauksia ja piirroksia. Miten perinnebiotyypit näkyvät suomalaisessa taiteessa? (esim. Eero Järnefelt) Järjestäkää maalaus- ja piirustustunteja ulkona luonnossa. Piirtäkää sekä yksittäisiä kasveja ja puita että luontoympäristöjä ja maisemia.

Käsityö

1)Perehtykää kirjallisuuden avulla ja museokäynnin yhteydessä puulajien moninaiseen käyttöön esineiden valmistuksessa. Valitkaa museosta puisia tarve- ja koriste-esineitä ja piirtäkää esine mahdollisimman tarkasti lyijykynällä paperille. Paperin taakse voitte kirjoittaa esineen materiaalin, valmistustavan, käyttötarkoituksen, koristelukeinot, koristelun symboliikan, esineen iän, sijainnin, löytöpaikan, tekijät jne. Kysykää asiantuntijoilta (esimerkiksi museossa) ja etsikää tietoa esineistä myös muualta. Kootkaa piirustukset ja keskustelkaa niistä. Niille, jotka eivät olleet museossa, voidaan tehdä esineistä tietokilpailu. Tehkää puusta valitsemallanne tekniikalla käyttöesine, esimerkiksi pajupunos, risukori, puiden lehdistä muotoiltu kulho tai puukuppi. Kootkaa esineistä näyttely.

2)Valmistakaa vaihtoehtoisesti – tai esimerkiksi pienempien oppilaiden kanssa – pihlajanmarjahelmet, voikukkaseppele tai löylypussi: kerätkää koivunlehtiä ja kuivattakaa ne. Tutkikaa koivunlehden muotoa ja piirtäkää se paperille. Tehkää piirroksesta sabluuna, jolla painetaan koivunlehti puuvillakankaalle. Kankaasta valmistetaan pussi, joka täytetään kuivilla koivunlehdillä. Koivun tuoksu leviää saunaan, kun pussia haudutetaan kuumassa löylyvedessä. Pussin voi myös kuivata ja käyttää uudelleen. Harjoitelkaa myös saunavastan eli vihdan oikeaoppista valmistamista. Saunavihdan voi säilöä talven varalle kuivaamalla tai pakastamalla.

Terveystieto ja äidinkieli

1)Tutustukaa koivun käyttöön ja symboliikkaan. Mitä lajeja Suomessa kasvaa ja missä? Millä eri tavoin koivua on hyödynnetty? Koivunlehtiä on käytetty lääkkeenä ja rohtona, ja niistä on valmistettu teetä. Koivunlehdet ovat C-vitamiinipitoisia, ja koivunmahla virkistää elimistöä ja edistää munuaisten toimintaa. Koivun oksat liittyvät myös juhannukseen ja saunomiseen. Lohjan kirkon maalauksessa, joka esittää karkotusta paratiisista, Eevalla ja Aatamilla on viikunan lehtien sijaan suojanaan koivuvihdat.

2)Kerätkää saunaan ja saunomiseen liittyviä loruja ja sananlaskuja. Saunaan ja saunomiseen liittyy myös monenlaisia uskomuksia ja tapoja. Savusaunassa esimerkiksi asui saunatonttu, jota piti lepytellä. Saunalla uskottiin olevan myös terveydellisiä vaikutuksia: vihtominen virkisti verenkiertoa ja puhdisti ihoa, ja jos selkä oli kipeä, sitä hoidettiin muun muassa nokkosvihdalla. Myöskään vihtomisjärjestys ei ollut yhdentekevä. Vihtominen piti aloittaa oikeaoppisesti päästä ja edetä sitten eteenpäin ajelemalla taudit pois ”varpahista varvikkoon, sormenpäistä sammaleen”. Saunassa myös hoidettiin sairaita ja synnytettiin.

Sananparsia saunasta
Saunassa tarvii olla niinkon kirkossaki.
Kylymät on kylän kylyvyt.
Saun suome lääke on.
Hupsu kylypöö jotta nahka pallaa.
Sama se on saunalle, kylypöö siellä vai pessöö
.
(mukaillen Risto Vuolle-Apialan teoksesta "Savusauna" (1993)

Hanna Lämsä