Katu ja kaupunki

Katu ja kaupunki on yhteiskuntaopin oppimispolun teema. Oppiaineiden välisen yhteistyön edistämiseksi teemasta on laadittu tehtäviä myös muihin oppiaineisiin. Seuraavat tehtävät on suunniteltu suoritettaviksi yhteistyössä yhteiskuntaopin kanssa.

Historia ja käsityö

Tämän tehtävän pohjana ovat historian tehtävä 2: Vanhanajan koulupäiväja yhteiskuntaopin tehtävä 2: Koulu kylässä – kylä koulussa. Valmistakaa näyttely vanhanajan kouluun liittyvistä esineistä ja tavaroista. Kyselkää esineitä vanhemmilta, isovanhemmilta, tutuilta, kirpputoreilta ja vanhan tavaran liikkeistä. Miten entisajan lapset pukeutuivat kouluun? Voitte myös valmistaa vaatteita tai esineitä vanhan ajan mallin mukaan: tytöillä oli esiliinat, mekot ja hiusnauhoilla solmitut letit ja pojilla henkselit, liivit ja flanellipaidat. Veistäkää pienoismalleja pulpeteista, puusuksista ja muista esineistä ja käyttötavaroista. Harjoitelkaa myös kirjan sidontaa!

Kuvataide

Ryhmitelkää kotiseutunne rakennetun ympäristön kohteet esimerkiksi koulurakennuksiin, hallintorakennuksiin, kaupankäyntiin liittyviin rakennuksiin ja niin edelleen. Jakautukaa ryhmiin ja tutkikaa rakennuksia. Kerätkää valitsemastanne rakennuksesta tietoa: rakennusvuosi, käyttötarkoitukset, restauroinnit ja remontit, muutokset ulkoasussa. Piirtäkää ja valokuvatkaa rakennuksia. Kukin ryhmä kokoaa tiedot rakennuksista yhteen ja pyrkii löytämään rakennuksista yhtäläisyyksiä ja samankaltaisuuksia. Mukana voi olla uusia ja vanhoja rakennuksia, ja sama rakennus voi olla kahden ryhmän tutkimuskohteena, jos sen käyttötarkoitus on ajan myötä muuttunut. Tämän jälkeen jakautukaa uusiin ryhmiin siten, että jokaisessa ryhmässä on kutakin tutkittua kohdetta kohden yksi kohteeseen perehtynyt asiantuntija, joka voi esitellä tutkimustulokset muille. Mitä eroja eri ryhmiin kuuluvilla rakennuksilla on? Miksi? Mitä rakennus kertoo historiasta, tavoista ja arvoista? Mitä rakennuksen ulkoasu ja yksityiskohdat kertovat sen käyttötarkoituksesta ja merkityksestä?

Opinto-ohjaus

Haastatelkaa kotiseudullanne toimivaa yritystä tai työnantajaa. Haastateltava voi olla esimerkiksi työelämään tutustumisjaksonne työnantaja. Selvittäkää opettajan johdolla tai itsenäisesti ennen haastattelua, mitä tarkoittavat toiminimi, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö jne. Kysykää haastateltavalta esimerkiksi seuraavat kysymykset:

  • Milloin yritys tai instituutio on perustettu?
  • Mikä on sen yritysmuoto?
  • Mitkä ovat alan, yrityksen ja yleensä yrittäjyyden positiiviset ja negatiiviset puolet?

Laatikaa kysymyksiä yrityksen historiasta, sen menestyksestä paikkakunnalla, sen työnäkymistä ja tulevaisuudesta.

Verratkaa haastatteluja ryhmissä. Miten elinkeinot jakautuvat haastatteluissa, yleisesti kotiseudulla ja koko Suomessa? Mikä yrittäjyydessä tai elinkeinossa viehätti, mikä ei? Onko omalla paikkakunnalla alan koulutus- ja työllistymismahdollisuuksia? Onko paikkakunnalla sellaisia elinkeinoaloja ja työpaikkoja, joista olette itse kiinnostuneita? Miten työllisyys- ja koulutustilanne on kullakin alalla muuttunut historian aikana, ja mitkä syyt ovat johtaneet muutoksiin? 

Tietotekniikka, kuvataide sekä äidinkieli ja kirjallisuus

Laatikaa Internet-sivusto tai lehti, jossa esittelette yhdistyksenne, järjestönne tai muun ryhmittymänne toimintaperiaatteet, asiat, joihin haluatte vaikuttaa sekä vaikuttamisen keinot. Hyödyntäkää taitto- ja kuvankäsittelyohjelmia suunnittelussa ja toteutuksessa. Voitte myös laatia esimerkiksi vaalijulisteen tai esitteen, jossa esitätte periaatteenne ja asialistanne tiivistetyssä muodossa. Keksikää osuva iskulause ja kiinnittäkää huomiota julisteen tai esitteen graafiseen ulkoasuun, väreihin ja sommitteluun.

Äidinkieli ja kirjallisuus

Tutustukaa johonkin historiallisen elinkeinoon ja sen harjoittamisen arkipäivään (esim. rautatieläiset). Kirjoittakaa fiktiivinen tarina perinteistä elinkeinoa harjoittavan henkilön työpäivästä.

Hanna Lämsä