Pyhä

Pyhä on uskonnonoppimispolun teema. Oppiaineiden välisen yhteistyön edistämiseksi teemasta on laadittu tehtäviä myös muihin oppiaineisiin. Seuraavat tehtävät on suunniteltu suoritettaviksi yhteistyössä uskonnon kanssa.

Historia

Kootkaa oman paikkakuntanne kirkot ja muut pyhät paikat aikajanalle tai tutustukaa yhteen kirkkoon, sen esineistöön ja maalauksiin. Selvittäkää, mistä esineet ovat peräisin ja kuka ne tehnyt. Laatikaa tiedoista aikajana. Ottakaa myös selvää, milloin eri uskontokunnat ovat saapuneet Suomeen ja omalle paikkakunnallenne.

Kotitalous

Tutustukaa tietyn uskonnon ruokakulttuuriin ja siihen liittyvään symboliikkaan ja tehkää kotitaloustunnilla eri uskontoihin liittyviä ruokia. Keskiajan ruokatalouden avainsanoja olivat paasto, silakka, suola ja olut. Ruokauutuuksia olivat myös lanttu, kaali, härkäpapu, ruisleipä, makkara, pasteijat, ulkomaiset mausteet ja kuivatut hedelmät. Ottakaa myös selvää, mitä ovat halsteri, kirnu, käsikivet ja mylly ja miten keskiajalla sujui lihan ja kalan lämminsavustus. Tehkää keskiaikaista ruokaa ja syökää se käsin, kuten aikaan kuului.

Kuvataide, käsityö ja kemia

Tutustukaa uskontoon liittyvään väri- ja kuvamaailmaan ja symboliikkaan, esimerkiksi keskiajan ja renessanssin uskonnolliseen maalaustaiteeseen ja freskoihin. Kokeilkaa kuvien tekemistä sen ajan tekniikalla: tehkää esimerkiksi kalkkilaastille al fresco- tai al secco -tekniikalla Raamatun henkilön tai pyhimyksen kuva tai kuvittakaa jokin Raamatun tapahtuma. Perehtykää kalkkilaastiin materiaalina sekä kalsiumin kemiallisiin reaktioihin. Tutustukaa myös raudan reaktioihin valmistamalla esimerkiksi ruosteöljystä punamultaa hapettamalla. Myös muita pigmenttejä voidaan valmistaa tai ostaa kaupasta. Valmistakaa käsityössä maalausalusta ja tutustukaa kalkkiraappauksen tekemiseen.

Käsityö

Ranskan parlamentti hyväksyi taannoin lain, jolla kiellettiin näkyvien uskonnollisten symbolien, kuten muslimien huivin, käyttö kouluissa. Perusteluna oli, että koska Ranska on sekulaarinen valtio, uskontoa ei tule sekoittaa valtion, tässä tapauksessa koulujen, toimintaan. Päätöstä on kritisoitu ja sitä on pidetty muun muassa musliminaisia syrjivänä. Tässä tehtävässä perehdytään huivin historiaan, kansainvälisyyteen, uskonnollisuuteen, poliittisuuteen, muodikkuuteen, väreihin, kuvioihin, materiaaleihin, suojaavuuteen, työtapoihin ja estetiikkaan. Huiveja tutkitaan kulttuuriperinnön välittäjinä, joilla on lukuisia tarinoita kerrottavanaan. Huivien kirjo tuo tuulahduksen monikulttuurisuudesta ja käden taitoihin liittyvästä osaamisesta.

Järjestäkää retki tavarataloon ja kangaskauppaan ja tutkikaa erilaisia kankaita, joista voi valmistaa huiveja. Tuokaa myös kotoa esimerkiksi matkamuistona hankittuja erilaisia huiveja: kolttahuivi, kihlaliina, kirkkohuivi, körttihuivi, hartiahuivi, morsiushuntu, suruhuntu, Hermes-huivi, nikab, venäläinen kukkahuivi, Burberry-huivi, silmikollinen huntuhuivi burkha, pashminahuivi, partiohuivi, pioneeriliina, mustalaishuivi, bandanna-huivi.
Pohtikaa, mihin kaikkeen huivia voi käyttää (esimerkiksi päässä, hartioilla, hameena, kuljetusvälineenä, liinana, verhona). Tutustukaa tarkemmin jonkin valitsemanne huivin historiaan, merkitykseen ja symboliarvoon. Pohtikaa myös sen käytännöllisyyttä ja esteettisyyttä. Mitä tarkoitusta varten huivi on tehty?

Keskustelkaa, piirtäkää ja kirjoittakaa huivien merkityksistä. Huiveihin liittyy usein monia tarinoita, joita voitte kirjata ylös tai videoida. Valmistakaa oma huivi kutomalla, kankaanpainantamenetelmillä, maalaamalla silkkivärein, kirjonta- tai perinnekäsityöryhmässä kirjomalla, ompelemalla tai huovuttamalla

Kootkaa huiveista näyttely, johon liitätte myös tarinat. Huivinäyttelyn yhteyteen voitte laatia myös muutaman kysymyksen, johon muut voivat vastata. Esimerkkikysymyksiä: Millä vuosikymmenellä ja missä maassa huivi on valmistettu? Millaisissa yhteyksissä ja missä ympäristössä huivia on käytetty ja/tai käytetään?

Voitte laajentaa projektia myös harjoittelemalla itämaista vatsatanssia ja esittämällä sitä koulun juhlissa. Huivi kuuluu esitykseen! Voitte laatia myös dokumentin projektin kulusta kokonaisuudessaan.

Äidinkieli ja kielet

Veikko Anttosen (1996) mukaan sana pyhä on omaksuttu esihistoriallisella ajalla ennen kristinuskon juurtumista metsä- ja eräalueen rajoja merkitseväksi maastotermiksi. Termi esiintyy suomalaisessa paikannimistössä ja kansanperinteessä määreenä eri luonnonpaikoille. Ottakaa selvää sanojen pyhä, erä ja hiisi kielihistoriallisesta taustasta ja etsikää niitä paikannimistöstä.

Pohtikaa, mitä merkitystä on sillä, että pyhäksi erottaminen ja siihen liittyvä sisäisen ja ulkoisen välinen rajanvedon logiikka esiintyvät kaikissa indoeurooppalaisissa kulttuureissa ja ilmenevät niiden kielissä. Mitä pyhää ja pyhyyttä ilmaisevia sanoja on muissa kielissä?

Hanna Lämsä