Suomi ja suomalaisuus

Suomi ja suomalaisuus on äidinkielen ja kirjallisuudenoppimispolun teema. Oppiaineiden välisen yhteistyön edistämiseksi teemasta on laadittu tehtäviä myös muihin oppiaineisiin. Seuraavat tehtävät on suunniteltu suoritettaviksi yhteistyössä äidinkielen kanssa.

Maantieto ja yhteiskuntaoppi

Kerätkää kotiseutunne teiden, jokien, järvien ja kylien nimistöä. Mistä nimet ovat peräisin? Monet nimet kytkeytyvät historiallisiin tapahtumiin ja henkilöihin: niiden valinnassa saattaa olla taustalla kunnianosoitus jollekin merkittävälle henkilölle. Toisaalta jokin historiallinen tapahtuma halutaan jättää elämään myös jälkipolvia varten. Nimien taustalta saattaa löytyä myös poliittinen tarkoitus (Aleksanterinkatu Helsingissä).

Nimet kantavat mukanaan myös maantieteellistä kulttuuriperintöä: selvittäkää, mistä päin kotiseutunne nimistö on kulkeutunut. Esimerkiksi Joutanki, Maaninka ja Sääminki ovat saamelaisperäisiä sanoja, Aulanko ja Hyvinkää suomalais- ja karjalalaisperäisiä ja Pyyninki, Turenki ja Norrinki vierasperäisiä. Lisäksi -ua ja -yä äänneyhtymään päättyviä sanoja esiintyy varsinkin Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun murteistoissa.

Minkälaisia nimiä paikkakuntanne uusille asuinalueille annetaan? 

Biologia

1)Tutustukaa äidinkielen ja kirjallisuuden tehtävään 8:Myyttinen suomalainen luonto. Millaisia ovat suomalaisessa kirjallisuudessa keskeisiksi nousevat luontoympäristöt? Mitä kasveja ja eläimiä niistä löytyy ja missä mielessä esimerkiksi metsät ja pellot ovat muodostuneet suomalaiseksi mielenmaisemaksi?

2)Lukekaa Ilmari Kiannon teos ”Punainen viiva” ja tutustukaa peijaisperinteeseen ja karhuun myyttisenä eläimenä. (ks. Kalevala, peijaisruno nro 46.)

Hanna Lämsä