Esiopetus

Tehtävä 1: Leikkikalut

Tässä tehtävässä tutustutaan lapsen omaan ja hänen vanhempiensa tai isovanhempiensa leikkiperinteeseen keskittymällä vanhoihin ja nykyisiin leikkikaluihin. Olennaista on vanhemman ja lapsen välinen kommunikointi ja lapsen ilmaisun harjoittaminen.

  • Lasta pyydetään tuomaan rakkain lelunsa päiväkotiin tai esikouluun ja kertomaan siitä toisille.
  • Lapsi kertoo, miten on saanut lelun ja mitä tai miten sillä voi leikkiä. Lapsen kerronta kirjoitetaan muistiin. Lapsi voi piirtää kertomastaan, ja tarina ja kuva voidaan laittaa myöhemmin näyttelyyn.
  • Tarkastellaan vanhojen lelujen kuvia.
  • Pyydetään lasta tuomaan myös isovanhempien ja vanhempien leluja.
  • Vanhempi voi kertoa lelunsa historian kotona. Lapsi voi esitellä ryhmässä vanhempansa lelun, jonka taustan kertoo muille. Tässä vaiheessa lapsen esitys voidaan laittaa muistiin.
  • Eri aikakausien leluista rakennetaan kaikille avoin leikkikalunäyttely. Lelujen ohessa voi olla lapsen selostus esineen historiasta.
  • Pohtikaa, mihin näyttely olisi hyvä pystyttää ja miten esineet laitetaan esille, jotta ne ovat kaikkien nähtävillä. 
  • Lapsi voi kirjoittaa itse oman leikkikalunsa nimen esillä olevan lelunsa/vanhempansa lelun oheen esimerkiksi mallikirjoituksen avulla. 
  • Pohtikaa, miten vanhat ja uudet lelut on tehty? Miten ne eroavat toisistaan?
  • Pitäkää myös leluton päivä ja tutustukaa siihen, mitä leikittiin silloin, kun ei ollut ylen määrin leluja.

Tehtävä 2: Lorut

Kielen ymmärtämisen ja havainnoimisen kehittäminen sujuu leikkeihin liittyvän riimittelyn, loruttelun ja arvoitusten avulla. Tutkikaa esimerkiksi vanhoja loruleikkejä ja pohtikaa niitä. Alta löytyy esimerkkejä perinteisistä suomalaisista lasten loruista, joita on käytetty leikkien alussa hipan tai muun vastaavan valintaan. Tutustukaa alla oleviin leikkilukuihin ja kerätkää muita tuntemianne leikkilukuja. Soveltakaa niitä esimerkiksi tauolla, liikuntatunnilla tai iltapäiväkerhossa. Keksikää ryhmissä uusia värssyjä.

Pihka-Heikin laiva lähti
varttia vailla kuus
onkapannu uus
tallukoita muurin päällä
kuivamassa kuus
yks kaks kolme neljä
viis kuus!

Enttel tenttel
värjälin venttel
sikamia rutamia
ruttus vaaraa poh,
silmät korvat tuppura muuraa
turakata vetten poh.

Entten tentten
teijola mentten
viisaat sukset lammet loo
minä putoan aventoon!

Yttönä kattona
korotona vennaa
tillin tiipukka
nallin naapukka
sinipää punapää puks!

Yks kaks toro moks
vee vii vikka tulla
nappis tuik!

Kävin kerran kaupungissa
kuulin kellon lyövän
piu pau pallallau
arvaa mitä kello löi?
(Se, jonka kohdalle sana ”löi” osuu,
sanoo jonkin luvun. Tämän
jälkeen värssyn lausuja jatkaa laskemista lausumalla
lukuja yhdestä aina sanottuun lukuun asti.)

 
Lorut on kerätty suomalaista kansanperinnettä koskevasta kirjallisuudesta (ks. Kirjallisuutta ja linkkejä: Äidinkieli ja kirjallisuus, esim. Virtanen, Leea)

Hanna Lämsä