Lukio

Tehtävä 8: Myyttinen suomalainen luonto

Tutustukaa suomalaiseen kirjallisuuteen 1800-luvun lopulta lähtien. Tutkikaa yksin, pareittain tai ryhmissä proosaa ja runoutta ja etsikää niistä luontokuvauksia. Pyrkikää valitsemaan myös paikallisten kirjailijoiden teoksia.

Esimerkkejä:

  • Kalevala ja Kanteletar
  • Maaseutuepiikka – Aleksis Kivi: Seitsemän veljestä (1870), Juhani Aho: Rautatie (1840), F.E. Sillanpää, Joel Lehtonen, Ilmari Kianto: Ryysyrannan Jooseppi (1924), Väinö Linna: Täällä Pohjantähden alla (1959–1962)
  • Villin luonnon ja ihmisen kohtaaminen – Ilmari Kianto: Punainen viiva (1909)
  • Runous – Aaro Hellaakoski
  • Ihmisen ja eläimen suhde – Johanna Sinisalo: Ennen päivänlaskua ei voi (2000)
  • Kansanviisaudet, lorut ja sananlaskut
  • Kuvataiteessa realismi ja kansallisromantiikka

A: Pohtikaa luontosuhdetta primitiivisessä metsäläiskulttuurissa, siirtymisessä kyläkulttuuriin, talonpoikaiskulttuurissa ja kaupunkikulttuurissa. Pohtikaa kirjallisuudessa esitettyä raivauskulttuuria luonnon haltuun ottamisen näkökulmasta. Pohtikaa myös mies- ja naiskuvia.
Miten ja millä keinoin luontoa ja ihmisen ja luonnon välistä suhdetta on kuvattu? Miten luontosuhteen kuvaus asettuu suhteessa kansallisen identiteetin rakentamiseen ja rakentumiseen eri vaiheissa?

B: Kertokaa omin sanoin, millainen kuva suomalaisen luontosuhteesta lukemanne kirjallisuuden kautta välittyy. Voitte myös kirjoittaa esseen, jossa pohditte asiaa. Verratkaa myös runojen ja proosan luontokuvausten eroja ja yhtäläisyyksiä, niissä käytettyä kieltä ja niiden sisältöä. Pohtikaa, mikä on luontokuvauksen ja kirjan ilmestymisajankohdan suhde: miten tapa kuvata luontoa on muuttunut esimerkiksi 1880-luvulta 1980-luvulle? Miksi?

C: Jatkakaa luontosuhteen pohtimista tutustumalla 1900-luvun elokuviin, esimerkiksi suomifilmeihin, joissa maaseutu esitettiin romanttisena lavatansseineen, heinälatoineen ja iltahämärässä tehtyine souturetkineen. Miten elokuvien luontokuvaus tukee kirjallisuuden pohjalta syntyneitä ajatuksia, ja miten se eroaa luontokuvauksista kirjallisuudessa? Kootkaa yhteen suomalaisen luontosuhteen elementtejä kirjallisuuden ja elokuvien pohjalta ja pohtikaa omaa suhtautumistanne niihin. Mitä kliseitä ja stereotypioita löydätte?

Tehtävä 9: Uutta ja vanhaa kieltä

Jakautukaa ryhmiin ja etsikää kirjoista ja sanomalehdistä näytteitä vanhoista teksteistä. Miten kielioppi, sanasto ja rakenne ovat muuttuneet vuosien varrella? Etsikää sanoja tai lauseita, joiden merkitystä ette enää ymmärrä. Kootkaa oudot sanat yhteen ja selvittäkää, mitä ne tarkoittavat. Laatikaa niistä visuaalisesti näyttävä näyttely julkiselle paikalle. Elävöittäkää näyttelyä harjoittelemalla vanhojen kirjasintyyppien kirjoittamista.
 
Miksi kieli on muuttunut? Mitä uusia sanoja ja termejä tämän päivän kielessä on, ja mitä niillä halutaan ilmaista? Kerätkää murre- tai slangisanoja, jotka ovat teille tai esimerkiksi vanhemmillenne outoja. Kysykää kotona, ymmärtävätkö vanhempanne, mitä jollain sanalla tarkoitatte. Pyytäkää heitä kertomaan esimerkiksi nuoruudestaan sellaisia sanoja, joita ette itse tunne. Mitä niillä tarkoitettiin? Pohtikaa, mikä suhde kielen muutoksilla on maailmankuvassa tapahtuneisiin muutoksiin.

Tehtävä 10: Suomalaisuus vähemmistökulttuurien ja enemmistökulttuurin kertomusperinteessä 

Tutustukaa suomalaisten vähemmistökulttuurien kirjallisuuteen: miten suomalaisuutta kuvataan proosassa, runoudessa ja elokuvassa? Eroavatko kuvaukset enemmistökulttuurin kirjallisuudessa esitetyistä suomalaisuuden kuvauksista? Miten? Kiinnittäkää huomiota siihen, minkälaisia kulttuuri-identiteettejä kirjallisuudessa kuvataan ja rakennetaan ja millä keinoin. Miten eri kirjoittajien näkökulmat eroavat toisistaan? Miten kirjoittajat tuovat esille omaa kulttuurista perintöään?

Esimerkkejä:

  • Saamelaisrunous – Nils Aslak Valkeapää
  • Saamelaiselokuva – Paul Anders Simma
  • Suomenruotsalainen kirjallisuus – Kjell Westö, Christer Kihlman, Merete Mazzarella 
  • Romanien, tataarien ja Suomessa asuvien ulkomaalaisten kirjoittamat kirjat
  • Eeva-Liisa Manner, Jari Tervo, Leena Krohn

Tutkikaa eri kielten ja kieliryhmien asemaa Suomessa. Ottakaa selvää, millä kielillä kirjoja Suomessa julkaistaan ja millä kielillä kirjoitettuja kirjoja kirjastosta löytyy. Tutkikaa myös sanoma- ja aikakauslehtiä ja analysoikaa, miten etnisyyttä kuvataan ja miten siitä kirjoitetaan mediassa. Pohtikaa, miten nykykirjallisuus vaikuttaa siihen, miten jälkipolvet mahdollisesti ymmärtävät suomalaisuuden tai kansallisen identiteetin ylipäänsä: minkälaista perintöä nykykirjallisuus luo?

Lukekaa kirjallisuutta, joka kertoo siitä, millaista on olla suomalainen ulkomailla, ja kirjoittakaa kirjoitelma, jossa pohditte, millaista olisi elää ulkomailla osaamatta paikallista kieltä.

Järjestäkää teemapäivä tai tapahtuma, johon kutsutte Suomessa asuvia kirjailijoita, joilla on erilaiset kulttuuritaustat. Pyytäkää heitä esittämään otteita kirjoistaan tai esittäkää niitä myös itse eri tavoin. Esittäkää myös katkelmia elokuvista ja/tai dokumenteista ja lukekaa osia tekstistä nauhalle. Päivän nimenä voi olla esimerkiksi ”Monennäköinen suomalaisuus”.

Hanna Lämsä