Vuosiluokat 1-4: Ympäristö- ja luonnontieto

Tehtävä 2: Koulun tai lähialueen pihan kasvien kartoitus 

A: Valitkaa ympäristö, jonka kasvillisuuteen tutustutte. Opettajan kannattaa tutustua etukäteen valitun ympäristön kasvillisuuteen. Voitte valita myös kaksi ympäristöä, joita vertaatte keskenään, esimerkiksi metsä, piha tai puisto. Valitkaa alue ja tehkää siitä kartta. Minkälaisia kasveja alueelta löytyy? Löytyykö siltä perinnekasveja, hyötykasveja tai koristekasveja? Nimetkää ja luetelkaa kasvit karttaan. Nimetkää myös puut ja pensaat. Käyttäkää apuna kasvikirjoja ja käykää myös kasvitieteellisessä museossa. Missä löytyneitä kasveja yleensä esiintyy – mikä on niiden tyypillinen kasvuympäristö? Esiintyykö alueella saman kasvin useampia yksilöitä? Minkälaisessa maastossa kukin kasvi viihtyy? Onko jokin kasveista myrkyllinen? Kasveja voidaan myös piirtää, valokuvata ja videoida.

B: Kasvien keräily
Ottakaa näyte kasvista, kukin yhdestä, ja prässätkää ne. (Kasvi ei tietenkään saa olla uhanalainen.) Ottakaa selvää omasta kasvistanne kirjallisuuden ja Internetin avulla ja tehkää kasveille nimilaput. Nimilapuista tulisi ilmetä kasvilajin suomenkielinen ja tieteellinen nimi, kasvupaikan sijainti ja lajin huolellinen kuvaus, lajin runsaus, päivämäärä ja ottaja. Selvittäkää, onko kasvi monivuotinen ja kuuluuko se perinteisesti Suomen kasvillisuuteen. Onko kasvi luonnonkasvi vai kenties viljely- tai puutarhakasvi? Onko se rikkaruoho tai hyötykasvi?
 
C: Käyttö
Ihminen on käyttänyt kautta aikojen kasveja ravinnokseen ja rakennusmateriaalikseen sekä esineiden ja vaatteiden valmistukseen. Kasveja on käytetty myös lääkintätarkoituksiin. Kasvit pitävät yllä ihmisen kauneustajua, lisäävät esteettisiä elämyksiä ja virkistävät aisteja. Menneinä aikoina ihminen on ollut läheisemmässä suhteessa kasveihin kuin nykyään. Kasvit kuuluivat ihmisen elinympäristöön, jos ne saivat vapaasti kasvaa. Toisaalta ihminen on keksinyt myös hyötykasvien viljelyn ja jalostamisen aikojen saatossa. Onko keräämäänne kasvia käytetty joskus ravinnoksi tai muuksi hyödyksi?

D: Alkuperä
Useat meille tutut kasvit ovat tulleet laivojen lastien tai ihmisten mukana muualta. Ottakaa selvää, mitkä alueen kasvit ovat tyyppikasvillisuutta. Onko seassa kenties tulokkaita, joita ei ole aina alueella ollut? Miten alueen kasvisto on muuttunut ajan kuluessa?

E: Dokumentointi
Valitkaa yksin, pareittain tai ryhmässä yksi kasvi tai puu, jota tarkkailette eri vuodenaikoina. Tarkkailkaa kasvissa tai puussa tapahtuvia muutoksia ja kuvatkaa se täsmälleen samasta kohdasta eri vuodenaikoina. Mitä kasville tapahtuu kunakin vuodenaikana? Minkälainen on kasvin elinkaari? Laatikaa kuvista vuosikalenteri.

F: Kootkaa keräämästänne aineistosta laaja näyttely. Merkitkää alueen karttaan kasvit ja paikat, mistä ne löytyivät. Liittäkää karttaan valokuvat ja suurennetut piirrokset kaikista alueen kasveista ja liittäkää siihen myös tarkka kuvaus kasvista: huomioikaa erityisesti kasvin käyttötarkoitus ja alkuperä. Kerätkää myös löytämiinne kasveihin liittyviä reseptejä tai rohdonvalmistusohjeita, loruja ja arvoituksia.

Jatkotehtävä

Mikä kasveja tai luonnonympäristöjä uhkaa? Ihminen on tuhonnut monien kasvien elinoloja – teollisuus ja saasteet, rakentaminen ja tiet, tehoviljely tai rikkaruohojen torjunta ovat saattaneet tuhota luonnonkasvien elintilaa. Haastatelkaa paikkakuntanne iäkkäitä asukkaita ja kysykää heiltä, miten lähiympäristönne kasvillisuus ja eläinlajisto on muuttunut vuosien varrella. Mikä merkitys luonnonsuojelulla on tänä päivänä?

Tehtävä 3: Viljakasvit ja viljely

Tehtävässä perehdytään Suomessa viljeltäviin lajikkeisiin, joita käytämme ravintona ja viljelyyn Suomessa.

Ihmiset ovat kautta aikojen käyttäneet metsän antimia ravinnokseen. Maanviljely alkoi, kun opittiin kylvämään heinäkasvin siemeniä. Tämän kehitysvaiheen arvellaan alkaneen usealla eri maapallon alueella noin 10 000 vuotta sitten. Muinaisessa Egyptissä opittiin viljelemään muun muassa sipulia ja kurkkua, ja Etelä-Amerikassa intiaanit kylvivät perunan sukuisia kasveja. Maanviljelyn yleistyessä syntyi kaupunkeja, ja maanviljelijät olivat pääasiassa omavaraisia. Myös kaupunkilaisilla oli Suomessa vielä sata vuotta sitten kaupungin ulkopuolella omat pelto- ja puutarhatilkkunsa.

A: Mitä vilja- ja kasvilajikkeita Suomessa on? Mihin tarkoitukseen eri viljalajikkeita käytetään? Selvittäkää, miksi Suomessa alettiin viljellä juuri ruista ja perunaa. Opettaja voi kertoa oppilaille, miten peruna on tullut Suomeen. Mitä Suomessa on viljelty ennen ja nyt? Ovatko lajikkeet muuttuneet? Jos ovat, niin miksi? Mikä merkitys ilmastolla ja maaperällä on ollut viljelykulttuuriin? Onko eri viljalajikkeiden ja viljakasvien käyttö muuttunut vuosien varrella?

Ihminen ”kesytti” vehnän Välimeren alueella villeistä kantamuodoista, joita ei enää tunneta. Soveltamalla valintaa ihmiset kehittivät vehnätyyppejä, jotka eivät pudottaneet siementä peltoon kypsyttyään. Lopulliset vehnäkasvit menettivät kyvyn lisääntyä ilman ihmisen apua. Perinteinen maanviljely säilytti kuitenkin muissa suhteissa vehnän perinnöllistä monimuotoisuutta. Kreikassa viljeltiin 1920-luvulla melkein sataa erilaista vehnälajiketta, mutta 95 % niistä katosi seuraavien 40 vuoden aikana. Kymmeniin lajikkeisiin sisältynyt perinnöllinen muuntelukyky hävisi lyhyessä ajassa maatalouden ”tehostuessa”.
(Lappalainen & Jääskeläinen 2002. Maatiaiskasvien ylläpito on kulttuurityötä.)

B: Pohtikaa entisen ja nykyisen maanviljelyksen eroja. Miten viljelytapojen muuttuminen ja uudet teknologiset keksinnöt ovat vaikuttaneet satoon ja lajien valintaan? Onko olemassa joitakin sellaisia lajikkeita, joita ei kannata viljellä, koska niiden kylvämisessä ja korjaamisessa ei voi hyödyntää koneita?
 
C: Järjestäkää vierailu viljely- tai kasvitilalle. Tehkää myös oma viljelypalsta tai kasvihuone. Kokeilkaa luomuviljelyä. Miten se eroaa perinteisestä viljelystä? Voitte tehdä esimerkiksi kaksi koepalstaa ja seurata, miten viljelytapa vaikuttaa satoon.

Hanna Lämsä