Vuosiluokat 5-6

Tehtävä 4: Suomalainen puu

Suomessa on miljoonia puita. Toisaalta vanhoja aarniometsiä on viime vuosina hakattu suhteellisen paljon. Tutkikaa puuta elävänä organismina ja puun hyötykäyttöä. Pitäisikö kaikki puut suojella? Entä vanhat puut?

A: Tehkää retki lähimetsään ja tarkkailkaa sen puita. Mitä puulajeja metsässä on? Tunnistatteko kaikki? Valitkaa lähiympäristöstä tai lähimetsästä yksi puu. Tutustukaa sen kasvualustaan ja tyypitelkää alueen maalaji. Tutkikaa, mitä puun juurella kasvaa. Kirjatkaa ylös puun ominaisuudet: mikä ja millainen puu on, minkä ikäinen puu on, missä se yleensä kasvaa? Ottakaa puusta kuva. Etsikää metsästä vanhoja ja uusia puita, istutettuja ja luonnonpuita. Kuinka vanha on vanhin löytämänne puu? Opetelkaa määrittelemään puun ikä.

Istuttakaa oma puuntaimi. Pohtikaa lähiympäristön viihtyvyyttä ja miettikää, mikä merkitys kasveilla ja puilla on eri alueiden viihtyvyyden lisäämisessä.

B: Pohtikaa puiden ja metsän kasvien käyttötarkoitusta ennen ja nyt. Mihin tarkoitukseen valitsemaanne puuta olisi ennen käytetty ja mihin sitä nykyisin käytetään? Ottakaa selvää, onko puuta käytetty raaka-aineena tai jalostuskäyttöön, tai onko sen lehtiä aikoinaan kenties käytetty lääkinnällisiin tarkoituksiin? Selvittäkää myös eri puulajien käyttötarkoituksia ja ominaisuuksia esimerkiksi paperiteollisuuden tai esinesuunnittelun kannalta. Mitä kaikkea puusta voi tehdä – taloja, kalusteita, laivoja, leluja...? Kartoittakaa puusta rakennettuja huonekaluja ja esineitä kotonanne ja koulussa. Onko puun käyttö rakennusmateriaalina vähentynyt vuosien varrella? Miksi? Järjestäkää myös vierailu paperitehtaalle: milloin Suomessa aloitettiin puunjalostus?

Tehtävä 5: Uusiopaperia

Suomi on eräs Euroopan suurimmista paperin, paperimassan ja kartongin tuottajista. Nykyisin yhä useammat paperituotteet tehdään uusiotuotantoperiaatteella. Ottakaa selvää, mitä kaikkea roskikseen menevästä jätepaperista tehdään.

Valmistakaa uusiopaperia.

Ainekset ja välineet:
sanomalehteä, käytettyjä kopiopapereita, kananmunakennoja
nelikulmainen, laakea astia vettä varten
viira
tehosekoitin
ämpäri, jossa paperit survotaan
chifonet-liinoja
iso puulevy
vanha pyyhe pöydälle
tasainen työskentelypöytä
taulusieni.

Repikää paperit postimerkkiä pienemmiksi palasiksi sormin (ei saksilla). Paperisilppu jätetään veteen likoamaan yön yli ja survotaan seuraavana päivänä runsaassa vedessä massaksi. Massaan saa väriä esimerkiksi värillisellä silkkipaperilla. Varatkaa lattialle sanomalehtiä pinoon ja puulevy sekä chifonet-liina. Liinaa tarvitaan, kun puristetaan vettä pois valmiista paperiarkeista.

Paperimassa kaadetaan nelikulmaiseen astiaan, johon on laitettu runsaasti vettä. Sekoittakaa paperimassa kevyesti viiran kehysosalla, jotta kuidut asettuvat tasaisesti veteen. Laittakaa kehys tiiviisti viiran päälle. Laskekaa viira tasaisesti kohtisuorassa asennossa paperimassaan ja liikuttakaa sitä varovasti edestakaisin astian pohjalla. Nostakaa viira vaakasuorana ylös massasta ja antakaa ylimääräisen veden valua pois. Irrottakaa arkki viirasta painelemalla taulusienellä ylimääräinen vesi pois. Taittakaa liina arkin päälle ja nostakaa se sanomalehtien väliin lattialle. Kun kaikki arkit on tehty, nostakaa puulevy lehtikasan päälle ja kävelkää tai hyppikää puulevyn päällä. Nostakaa liinat kuivumaan ja niiden kuivuttua irrottakaa paperit varovasti liinasta.

Hanna Lämsä