Vuosiluokat 7-9

Tehtävä 6: Perinnemaisemat

Perinnemaisemat ovat pääosin perinteisen karjatalouden ja niihin liittyvien toimintojen muovaamia maisematyyppejä. Ne voidaan jakaa rakennettuihin perinnemaisemiin ja lähinnä niitto- ja laiduntalouden myötä syntyneisiin kulttuurivaikutteisiin luontotyyppeihin eli perinnebiotooppeihin. Perinnebiotooppeja ovat erilaiset niityt, kedot, hakamaat, nummet, metsälaitumet ja kaskimetsät. Vuosisatainen niitto ja laidunnus sekä lehdesten kokoaminen muovasivat perinteiset heinä- ja laidunmaat sekä maisemiltaan että eliöstöltään omaleimaisiksi luontotyypeiksi.

Erilaiset niityt ovat perinnebiotooppiemme ydin. Ne ovat muokkaamattomalla maalla olevia pääosin puuttomia ja pensaattomia ruohojen, heinien ja sarojen muodostamia kasviyhdyskuntia. Nummet ovat saariston ja rannikkoseudun hiekkaisilla mailla esiintyviä puuttomia varpuvaltaisia kankaita. Hakamaat koostuvat puiden ja puuryhmien sekä pienten niittylaikkujen mosaiikista. Metsälaitumet ovat puolestaan laidunnettuja metsiä, joissa vallitsevan metsäkasvillisuuden rinnalla kasvaa niittylajeja.

Hyviä niittyjen indikaattorikasveja: mäkikaura, nurmitar, noidanlukot, lampaannata, sikoangervo, keltamatara, mäkitervakko, jäkki, vilukko, keväthanhikki, kevätesikko, aholeinikki, purtojuuri, kangasajuriruoho, kullero.

Niittyjen ”miinuskasveja”: koiranputki, nurmilauha, juolavehnä, maitohorsma, nurminata, mesiangervo, niittynurmikka, pihatar, rönsyleinikki, vadelma, pihatähkämö, voikukka, valkoapila, nokkonen.

(Kekäläinen, Hannele 2002. Perinnemaisemat ja perinnebiotoopit.)

A: Ottakaa selvää oman kotiseutunne kulttuuri- ja perinnemaisemista ja tutkikaa niiden kasvillisuutta. Pohtikaa ja ottakaa selvää: Onko kotiseudullanne niittykasveille soveliaita alueita? Kerätkää tietoa siitä, mitä kasveja kotiseutunne niityillä ja perinnemaisemissa on ja verratkaa niitä yllä oleviin listoihin. Ovatko niityt hyvässä kunnossa? Hoidetaanko alueita? Perinnebiotoopin lajistollisen monimuotoisuuden säilyttäminen vaatii alueiden jatkuvaa käyttöä: laiduntaminen ja niittäminen ovat perinnebiotyypin elinehtoja.

B: Tutkikaa, onko alueella perinnekasveja ja kootkaa niistä perinnekasvikartta. Löytyykö alueelta kasvilajeja, joita on käytetty tai käytetään edelleen hyötykasveina tai koristekasveina (ravintoon, rohdoksena jne.). Kootkaa kasvinäyttely tai oma portfolio, johon liitätte kuvatut kasvit, tieto-osiot ja tekemänne kartan. Mikä merkitys perinnemaisemilla on kansallisesti ja paikallisesti?

C: Miten perinnemaisema eroaa kulttuurimaisemasta? Tarkastelkaa kulttuurimaisemia ja pohtikaa, heijastavatko ne ihmisen ja luonnon harmonista suhdetta vai jotain muuta? Miten luonto on muuttunut ihmisen toiminnan seurauksena, ja miten kulttuurimaisemat eroavat luontoympäristöstä tai luonnonperinnöstä? Onko alkuperäistä luontoa olemassa?

Hanna Lämsä