Lukio

Tehtävä 7: Asumisen historiaa ja ideologiaa

Tehtävässä perehdytään koteihin, taloihin ja asumiseen eri vuosikymmeninä ja pohditaan niiden taustalta löytyviä ajatusmalleja.

Kun tutkitaan asumista kulttuuriperintönä, tutkitaan yksityistä tilaa. Asumisen tutkiminen keskittyy sisätilan tutkimiseen, ja siinä on olennaisesti kyseessä myös yksityisen ja julkisen välinen ero, joka eri aikoina on määrittynyt eri tavalla. Asuminen heijastaa eri vuosikymmeninä vallinneita yksityisen ihmisen olemiseen ja käyttäytymiseen liittyneitä arvoja ja käsityksiä. Asuminen liittyy läheisesti myös perheeseen ja yhteiskuntaluokkaan.

A: Ottakaa selvää siitä, milloin kotitalonne on rakennettu. Tarkastelkaa kuvia asuinrakennuksista eri aikakausilta. Tämän voi tehdä myös kaupunkikierroksella. Tutkikaa ryhmissä eri aikakausien asuinrakentamisen ja asumisen tapoja Suomessa 1800-luvulta lähtien. Kukin ryhmä saa aiheekseen jonkin aikakauden.
Esimerkiksi:

  • perinteinen maalaistalo
  • 1800-luvun porvariskoti
  • asumisen muutokset 1900-luvulla: työväenasuntorakentaminen, funktionalismi ja rationalismi, muutto maaseudulta kaupunkiin, lähiöt, sosiaalinen asuntotuotanto, nykyaika

Voitte myös valita yhden yhteiskuntaryhmän, jonka asumista eri vuosikymmeninä tutkitte, esimerkkeinä porvaristo, keskiluokka, työväestö ja maaseudun asukkaat.

B: Kerätkää yhteen tiedot tutkimuskohteenanne olleen aikakauden tai yhteiskuntaryhmän asuinrakentamisesta sekä asuin- ja elintavoista. Pohtikaa, miksi kunakin aikana on rakennettu niin kuin on rakennettu. Mitä huonejaossa ja muussa tilankäytössä on otettu huomioon? Heijastaako rakentaminen tai asumismuoto jotain tiettyä ajatus- tai arvomaailmaa?

Työstäkää ryhmissä pienoismalli ja pohjapiirros valitsemastanne aikakaudelle tyypillisestä asuinrakennuksesta/kodista tai esimerkiksi tyypillisestä työväen asunnosta. Yhdistäkää työhönne myös kirjallinen osuus: laatikaa lyhyt historiikki ja kootkaa yhteen keskeiset asumista kuvaavat piirteet.

C: Vertailkaa lopuksi eri asuintavoista keräämiänne tietoja. Miten eri vuosikymmenien tai eri yhteiskuntaryhmien asuintavat eroavat toisistaan? Mitkä piirteet niissä ilmentävät erityisesti niitä ympäröivää kulttuuri- ja luonnonympäristöä (maaseutu – kaupunki). Mitä etuja ja haittoja eri asuintavoilla on niiden omassa perinteisessä ympäristössä tai kulttuurisessa kontekstissa? Liittyykö asumismuoto johonkin ideologiaan? Pohtikaa, mitä hyötyjä ja haittoja eri asuintavoilla olisi niiden perinteisten ympäristöjen ulkopuolella.

Tehtävä 8: Perhe- ja asumismuodot

Asuminen kytkeytyy tiiviisti perheeseen, niihin ihmisiin, jotka asuvat saman katon alla. Tässä tehtävässä tutustutaan erilaisiin perhemuotoihin ja pohditaan, millaisia muutoksia perheessä, perhe-elämässä ja asumisessa on tapahtunut vuosien varrella.

A: Jakautukaa ryhmiin. Kukin ryhmä saa tehtäväkseen keksiä hyviä ja huonoja puolia erilaisista perhe- tai asumismuodoista:

  • ydinperhe (vanhemmat ja lapset)
  • suurperhe (vanhemmat, lapset ja muita sukulaisia)
  • yksin asuminen
  • kommuuniasuminen (usean perheen tai yksilön yhteisöt)
  • uusperheet
  • yksinhuoltajaperheet.

Etsikää myös tietoa erilaisissa perhemuodoissa elävien ihmisten elämästä.

B: Mikä perhe on? Onko perheen merkitys yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta muuttunut ajan kuluessa? Pohtikaa myös sitä, miten yhteiskunnalliset ja historialliset olosuhteet voivat vaikuttaa erilaisten perhemuotojen yleisyyteen. Millaisia perhemuotoihin liittyviä poliittisia päämääriä erilaisilla ryhmittymillä voisi olla? Etsikää myös tietoa eri poliittisten ryhmien perhepolitiikasta.

C: Järjestäkää paneelikeskustelu, jonka aiheena on perhe ja asuminen. Huomioikaa mielipiteidenne ilmaisussa se, että perustelette niitä historiallisilla näkökohdilla; tarkoituksena ei ole arvottaa perhemuotoja nykyajan näkökulmasta vaan esittää perusteluja eri perhemuotojen tarkoituksenmukaisuudelle eri aikoina. Jakakaa kullekin keskustelijalle erilainen taustarooli siten, että yksi edustaa suurperhettä, yksi uusperhettä, yksi ydinperhettä, yksi yhteisöasumista ja niin edelleen. Kukin keskustelija eläytyy rooliinsa puolustaen oman perhemuotonsa oivallisuutta. Sukkuloikaa vapaasti eri aikakausissa ja kulttuureissa etsiessänne perusteluja mielipiteillenne! Voitte huomioida myös kansainvälisiä näkökulmia: Suomessa asuminen yksin opiskelijaboksissa on tavanomaista, maailmanlaajuisesti se on harvinaista.

Tehtävä 9: Asunnottomuus

Tutustukaa seuraavaan YK:n ihmisoikeuksien julistuksen artiklaan.

25 artikla. 1.
Kullakin henkilöllä on oikeus elintasoon, joka on riittävä turvaamaan hänen ja hänen perheensä terveyden ja hyvinvoinnin, mitä erityisesti tulee ravintoon, vaatetukseen, asuntoon, lääkintähuoltoon ja välttämättömään yhteiskunnalliseen huoltoon; hänellä on oikeus turvaan työttömyyden, sairauden, tapaturman tai leskeyden sattuessa tai muissa toimeentulon menetyksen tapauksissa, jotka johtuvat hänen tahdostaan riippumattomista olosuhteista.

A: Asunnottomuus historiassa ja lainsäädännössä

Etsikää tietoja asunnottomuuden historiasta. Miten asunnottomuuteen on suhtauduttu eri aikoina? Tutustukaa Suomessa voimassa olleeseen irtolaislainsäädäntöön ja muutoksiin, joita siihen ajan kuluessa tehtiin. Irtolaislainsäädännöllä on Suomessa kontrolloitu muun muassa asunnottomien, työttömien ja kerjäläisten elämää. Tällä lainsäädännöllä on pitkä historia, sillä vanhimpana irtolaismaista maankulkijuutta koskevana säädöksenä voidaan pitää Birger Maununpojan vuonna 1303 antamaa sääntöä. Vuonna 1936 irtolaislainsäädännöstä muotoutui irtolaislaki, joka oli voimassa vuoden 1986 loppuun saakka. Vuoden 1987 alussa irtolaislaki korvattiin päihdehuoltolailla, jonka säätäminen oli osa sosiaalilainsäädännön uudistusta. Miten irtolaislainsäädäntö ilmentää eri aikojen arvostuksia ja käsityksiä, jotka ovat kohdistuneet asunnottomuuteen? Miten nykyajan lainsäädännössä suhtaudutaan asunnottomuuteen?

B: Asunnottomuus ihmisoikeusloukkauksena

Edellä oleva artiklan julistuksesta huolimatta maailmassa on edelleen yli 100 miljoonaa koditonta. Stakesin tilastojen mukaan Suomessa oli vuonna 2001 asunnottomana 9 965 ihmistä ja tämän lisäksi 4 241 ulkona yömajoissa tai vastaavissa asuvaa ihmistä. Pohtikaa, miksi ihmisistä tulee asunnottomia. Miettikää myös, onko hallituksen vastuulla pitää huolta siitä, että jokainen ihminen saa tarvitessaan asunnon? Miten asunnon saanti voitaisiin turvata? Kenen vastuulla ihmisoikeuksien toteutuminen on?

Hanna Lämsä