Vuosiluokat 6-9

Tehtävä 4: Lapsuuden koti kolmessa polvessa

Tehtävässä tutustutaan eri sukupolvien asumiskulttuuriin ja mahdollisuuksien mukaan myös omiin juuriin tutkimalla isovanhempien ja vanhempien muistoja lapsuuden kodista.

A: Haastatelkaa vanhempienne ja/tai isovanhempienne sukupolveen kuuluvia ihmisiä heidän lapsuuden kodistaan.

  • Millainen koti oli ulkoapäin? Kuvailkaa julkisivua, ulko-ovea, ikkunoita ja kattoa.
  • Pyytäkää haastateltavaa piirtämään luonnos kotitalosta.
  • Mistä materiaalista ja milloin talo on/oli rakennettu?
  • Millainen koti oli sisältä?
  • Miten huoneet (esimerkiksi olohuone, keittiö, vieraskamari) oli sijoiteltu?
  • Miten koti oli sisustettu; millaisia esineitä ja kukkia siellä oli?
  • Mikä oli silloin uutta, mikä vanhaa, mikä kaunista?
  • Mitä kodin eri huoneissa tehtiin?
  • Millaisia olivat perheen ruokailuhetket?
  • Ketä kodissa asui, ja kuka/ketkä tekivät kotityöt?
  • Kuinka paljon tilaa oli käytössä kullakin kodin asukkaalla?

B: Kootkaa ryhmissä haastattelutietojen perusteella piirteitä, jotka yhdistävät vanhempien sukupolven koteja ja isovanhempien sukupolven koteja. Eritelkää haastattelutietojen perusteella asioita ja ilmiöitä, jotka kodeissa ovat muuttuneet ajan myötä. Perehtykää ryhmissä tarkemmin eri osa-alueisiin, esimerkiksi kotitöihin tai kotitalotyyppeihin, ja esitelkää aiheenne muille. Pohtikaa, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet muutoksiin. Elävöittäkää esitystänne autenttisilla kuvilla tai piirroksilla kotitaloista sisältä ja ulkoa ja kodissa asuneista ihmisistä.  

Tehtävä 5: Arjen työt

Ottakaa selvää, millaisia työtehtäviä lapset ovat tehneet Suomessa eri aikoina. Millä tavoin lasten kotona tekemä työ eroaa sellaisesta työstä, jonka lapsi tekee kodin ulkopuolella palkkaa vastaan? Vertaa lasten työskentelyä palkkatöissä ja sellaista työtä, jota lapset ovat tehneet perinteisessä maatalousyhteiskunnassa vanhempiensa apuna. Missä määrin lasten tekemä työ on perinteisessä yhteiskunnassa ollut myös oppimisen keino ja tapa kasvaa osaksi yhteisöä?

Vuonna 1957 YK:n yleiskokous antoi Lapsen oikeuksien julistuksen. Julistuksessa todetaan muuan muassa seuraavaa:

”Lasta ei saa ottaa työhön ennen asianmukaista minimi-ikää, missään tapauksessa häntä ei saa panna työhön eikä sallia hänen ryhtyä työhön, joka saattaisi olla hänen terveydelleen tai koulutukselleen vaaraksi taikka haitata hänen ruumiillista, henkistä tai moraalista kehitystään.”

Joidenkin arvioiden mukaan maailmassa on kuitenkin vähintään 250 miljoonaa lapsityöläistä. Pohtikaa, millaista työtä julistuksessa tarkoitetaan. Miten esimerkiksi oman huoneen siivoaminen eroaa julistuksen tarkoittamista työtehtävistä? Mistä syystä lapsityötä esiintyy maailmassa? Onko kaikki lasten tekemä työ vahingollista lapsille? Miten lapsityöstä voitaisiin päästä eroon?

Tehtävä 6: Päivä perheenjäsenenä

Tehtävässä pohditaan perheen jäsenenä olemista ja siihen liittyviä erilaisia rooleja ja käyttäytymismalleja. Tehtävän tarkoituksena on johdattaa oppilaat eläytymään toisen asemaan ja sitä kautta pohtimaan yhteisön merkityksiä ennen ja nyt. 

A: Palauttakaa mieleenne elämänne varrelta joku sellainen yksittäinen päivä, jonka olette viettäneet perheenne kanssa. Käykää läpi mielessänne päivän tapahtumat niin, että ajattelette olevanne joku muu perheenjäsenistä. Pohtikaa, mitä valitsemanne perheenjäsen ajatteli tuona päivänä eri tilanteissa. Miettikää, mitä itse teitte tuona päivänä. Pohtikaa, miltä omat toimenne näyttivät sen perheenjäsenen näkökulmasta, jonka rooliin eläydyitte. Entä miltä muiden perheenjäsenten toimet näyttivät valitsemienne perheenjäsenten näkökulmasta? Toivoisitteko, että joku perheenjäsenistä olisi toiminut eri tavoin tuona päivänä? Jos toivoisitte, niin pohtikaa miksi? Kirjoittakaa lopuksi aine otsikolla: ”Päivä äitinä/isänä/veljenä/sisarena”. Käyttäkää aineessa hyväksi pohdintanne tuloksia.

B: Eritelkää myös millaisten muiden yhteisöjen kuin perheen jäseniä olette. Esimerkkinä voi käyttää yhtä päivää: aamulla heräämme kotoa perheen parista, sitten menemme kouluun, jossa olemme luokan jäseniä, iltapäivällä vietämme aikaa kavereiden kanssa tai harrastuksissa jne. Voitte käsitellä myös laajempia yhteisöjä: oma asuinalue/kortteli, kotipaikka, kotimaa ja maapallo. Millä eri tavoin vaikutamme yhteisöömme kuuluviin ihmisiin ja heidän elämäänsä?

C: Tutustukaa menneen ajan yhteisöihin, esimerkiksi perheeseen, maataloyhteisöön tai kyläyhteisöön, ja pohtikaa miten, yhteisöt ovat muuttuneet ajan kuluessa. Mihin erilaisiin yhteisöihin vanhempanne tai isovanhempanne kuuluivat? Mikä oli yhteisöjen merkitys ennen ja nyt?

Valmistelkaa näytelmä päivästä entisajan yhteisön elämässä. Näytelmän draamallisena juonteena voi olla esimerkiksi se, miten yhden jäsenen tavanomaisesta poikkeava toiminta vaikuttaa kaikkien elämään. Esittäkää sama näytelmä eri tyylilajeilla: tehkää siitä komedia, tragedia, farssi ja musikaali!

Hanna Lämsä