Lukio

Tehtävä 4: Arvot ja kulttuuri

Sekä oman kulttuurimme perintöön että toiseen kulttuuriin syventyminen auttaa tunnistamaan arvot kulttuurisidonnaisina. Me olemme perineet tietynlaisia arvojamme menneiltä sukupolvilta – toisessa kulttuurissa perityt arvot ovat erilaiset.
 
A: Haastattelutehtävä

Haastatelkaa pareittain tai pienissä ryhmissä erilaisia henkilöitä heidän arvomaailmastaan. Haastateltavia voivat olla esimerkiksi oppilaiden vanhempien ja isovanhempien sukupolven edustajat, opettaja, jonkun muun kuin suomalaisen kulttuurin edustajat ja yhteiskunnalliset vaikuttajat. Vaihtoehtoisesti tehtävänä voi olla oppilaan henkilökohtaisten arvojen ja niihin saatujen vaikutteiden tutkiminen, jolloin haastattelut tehdään yksilöllisesti ja haastateltavana on oppilaalle tärkeä ihminen, jonka hän kokee vaikuttaneen arvomaailmaansa.

B: Arvot kulttuuriperintönä

Esitelkää haastattelujen tulokset koko ryhmälle joko suullisesti tai kirjallisesti. Keskustelu voidaan käydä myös niin, että jokainen haastatteluryhmä tuo siihen oman näkökulmansa, ja haastatteluja esitellään keskustelun yhteydessä. Muistakaa, että haastattelut ovat vain yksittäisiä esimerkkejä.

Pohtikaa haastattelujen pohjalta seuraavia kysymyksiä:

  • Millaisia arvoja teitä aiemmat sukupolvet Suomessa edustavat, ovat edustaneet ja pyrkivät ehkä myös siirtämään seuraaville sukupolville?
  • Millaisia arvoja itse olette omaksuneet aiemmilta sukupolvilta ja koko yhteiskunnasta: vanhemmilta, isovanhemmilta, koulusta, tiedotusvälineistä jne.?
  • Mitkä näistä arvoista ovat mielestänne säilyttämisen arvoisia ja mitkä eivät?
  • Mitkä arvot ovat tyypillisiä nimenomaan suomalaiselle kulttuurille?
  • Mitä suomalaisessa yhteiskunnassa yleisiä arvoja myös itse arvostatte ja mitä taas ette arvosta?
  • Millaisia arvoja haluaisitte välittää tuleville sukupolville?

Perustelkaa mielipiteenne.

Tämän keskustelun voi käydä myös vaikka haastatteluja ei olisi tehty. Silloin on erityisesti  pyrittävä välttämään liian helppoa yleistämistä.

C: Omien arvojen profilointi

Profiloikaa omia arvojanne. Miettikää, mitkä arvoistanne ovat henkilökohtaisia, mitkä suomalaisia, mitkä eurooppalaisia ja mitkä yleisinhimillisiä. Pohtikaa arvojen, elämäntyylien, kulttuurien ja päämäärien välistä suhdetta. Millaisia arvonne olisivat, jos olisitte eläneet toisella aikakaudella tai eläisitte toisenlaisessa kulttuurissa? Laatikaa jostain yksittäisestä arvostanne maalaus, piirros, veistos, juliste, lyhytelokuva tai animaatio. Asettakaa työ näytteille!  

Tehtävä 5: Hyvä ja paha 

Puolassa sijaitseva Auschwitz-Birkenau on ihmisen julmuuden karmein symboli. Sen vahvistetut seinät, piikkilanka-aidat, parakit, hirsipuut, kaasukammiot ja polttouunit ovat edelleen jäljellä todistamassa Hitlerin kansanmurhasta. Natsi-Saksan suurimmalla keskitysleirillä murhattiin tai nääntyi vuosina 1940–1945 hengiltä 1,1–1,5 miljoonaa ihmistä, joista suurin osa oli juutalaisia. Nykyisin Auschwitz-Birkenaun alueella toimii museo, joka esittelee keskitysleirin historiaa ja rakennuksia.
(Kulttuuri- ja luonnonperintö – eheää oppimista. 2003, s. 111.)

A: Auschwitz-Birkenaun keskitysleiri valittiin Unescon maailmanperintöluetteloon 1979. Miksi?

B: Tekoja luokitellaan eri moraalijärjestelmissä hyviksi tai pahoiksi. Myös ihmisiä määritellään usein hyvän ja pahan käsitteiden avulla. Myös esineisiin saatetaan liittää hyvyyttä tai pahuutta. Mitä käsitteet hyvä ja paha tarkoittavat? Onko hyvyyttä ja pahuutta olemassa? Voidaanko käsitteet hyvä ja paha määritellä jotenkin, ja jos voidaan, niin miten? Tutustukaa seuraaviin pahuuden olemusta koskeviin kuvauksiin:

1) Paha on itsenäinen naturalistinen ominaisuus. Toisin sanoen pahuutta ei voida määritellä minkään muun naturalistisen ominaisuuden avulla, mutta pahuutta sellaisenaan voidaan havaita maailmassa.
2) Paha voidaan määritellä jonkin muun naturalistisen ominaisuuden avulla. 
    a) Pahaa on kaikki, mikä on haitallista.
    b) Pahaa on kaikki mielipaha tai onnettomuus (onnellisuuden vastakohtana).
3) Pahuus on yliluonnollinen ominaisuus. Pahuutta on, mutta sitä ei voida havaita.
4) Paha on hyvän puutetta. Miten hyvä tällöin määritellään?

Pohtikaa, mistä asioista käsitteitä hyvä ja paha on mielekästä käyttää? Voiko yhtä hyvin teko, tapahtuma, ihminen, asia, paikka tai esine olla hyvä tai paha? Asiaa voi pohtia käyttäen esimerkkinä vaikkapa kansallissosialismia ja natseja. Kokeilkaa erilaisten pahuuden määritelmien toimivuutta seuraavissa tapauksissa:

  • teon tai tapahtuman pahuus (murhat keskitysleireillä)
  • paha ihminen (Adolf Hitler)
  • paha asia (natsi-ideologia)
  • paikan pahuus (Auschwitz-Birkenau)
  • paha esine (Auschwitzin kaasukammiot).

D: Naturalistinen virhepäätelmä
Tutustukaa G. E. Mooren naturalistisen virhepäätelmän teoriaan, jonka mukaan hyvän käsitettä ei voi määritellä. Onko teoria mielestänne pätevä? Jos on, niin päteekö sama myös pahan käsitteeseen?

Tehtävä 6: Kauneus, hyvyys ja totuus

Australian koillisrannikolla sijaitseva Suuri valliriutta on kohde, joka suorastaan häkellyttää kauneudellaan ja monimuotoisuudellaan. Valliriutta muodostaa maailman laajimman koralliriuttojen kokonaisuuden, ja sen alueella esiintyy noin 400 eri korallilajia, 1500 kalalajia ja 4000 eri nilviäislajia. Riutalla on myös merkittävää tieteellistä arvoa: siellä elää harvinaisia ja uhanalaisia eläinlajeja, kuten dungong (merilehmä) ja suuri vihreä kilpikonna, joita uhkaa kuoleminen sukupuuttoon. Valliriutta valittiin Unescon maailmanperintökohteiden listalle vuonna 1981.

(Kulttuuri- ja luonnonperintö – eheää oppimista. 2003, s. 66)

A: Luontoperintökohteen arvo

Pohtikaa, mistä näkökulmista Suurta valliriuttaa voi pitää arvokkaana? Onko alue itsessään arvokas vai välineellisesti arvokas? Jos päädytte siihen, että valliriutta on välineellisesti arvokas, niin kuvailkaa keskeisimmät päämäärät, joiden näkökulmasta sitä voidaan pitää välineellisesti arvokkaana. Pohtikaa myös, onko alueella arvoa ihmiskunnasta tai yksilöstä riippumatta, vai onko sen arvo aina sidoksissa arvostajaan eli yksilöön tai yhteisöön.

B: Mitä tarkoittaa, kun todetaan, että koralliriutta on ”häkellyttävän kaunis”?
Pohtikaa, mitä kauneus tarkoittaa. Onko kauneus hyvyyttä (vrt. arkikielenkäytön kaunis käytös, kaunis ajatus, kaunis ilma)? Onko kauniista aina pidettävä? Onko kauneus katsojan silmissä; voiko kauneudelle olla yhdenmukaisia kriteerejä? Tehtävän voi toteuttaa myös niin, että jokainen oppilas tuo tunnille kauniin asian ja perustelee sen kauneuden.

Hanna Lämsä