Vuosiluokat 1–4: Ympäristö- ja luonnontieto

Tehtävä 2: Jäälinna

Tässä tehtävässä rakennetaan jäälinna ja opetellaan mittaamista, tutustaan tiilirakennustekniikkaan sekä perehdytään veden ominaisuuksiin ja olomuodon muutoksiin. Jäälinnan rakentaminen on kokonaisuudessaan pitkäkestoinen projekti, jonka valmistelut kannattaa aloittaa jo syksyllä. Huipentuakseen tehtävä edellyttää talvea ja pakkasta. Tehtävän yhteyteen voi liittää lähistöllä olevan rakennustyömaan tapahtumien seuraamisen ja tarkkailemisen. Lapset voivat tehdä rakennuksen edistymisestä havaintoja yksin tai pareittain esimerkiksi kerran viikossa ja raportoida muille. Tehtävää voi laajentaa ja supistaa ikäryhmien taitojen ja valmiuksien mukaan.

A: Tutustukaa lähiseudun tiilirakennuksiin esimerkiksi kävelyretkellä, jotta saatte taustaa tehtävälle. Opettaja tai paikallinen rakentamisen asiantuntija voi kertoa tiilirakentamisesta: esimerkiksi kaikkia tiiliseiniä ei ole välttämättä muurattu paikan päällä yksittäisistä tiilistä, vaan tiiliseinäelementtejä valmistetaan myös teollisesti. Tutustukaa tiilirakentamisen perinteeseen Suomessa ja muualla katsomalla kuvia ja dioja tiilirakennuksista, kirkoista, tehtaista, makasiineista, asuintaloista. Onko paikkakunnallanne huomattavia tiilirakennuksia? Kiinnittäkää huomiota myös tiilikoristeluun. Miten ne on tehty? Osaisitteko käyttää jotain koristekuviota jäälinnassa?

B: Valmistakaa jäätiilet jäädyttämällä vettä maitopurkeissa, joita on kerätty yhdessä syksyn ajan.
Arvioikaa yhdessä, kuinka paljon purkkeja tarvitaan, miten niitä saadaan riittävästi ja kuinka nopeasti tarvittavat purkit saadaan kerätyksi. Kun lämpötila laskee pakkaslukemiin, tutkikaa jäätymisilmiötä ja varautukaa ongelmiin, joita jäätiilien valmistuksessa voi ilmetä. Halkeaako maitopurkki, kun vesi laajenee jäätyessään? Mitä tapahtuu, kun jääpala asetetaan veteen? Jää kelluu, mutta miksi monet muut kiinteät aineet eivät kellu? Laskekaa, miten kauan erikokoisten jääpalojen sulaminen kestää, ja verratkaa jääpalojen sulamiseen kuluvaa aikaa ja niiden kokoa. Kokeilkaa myös jäätiilien värjäämistä, vahvistamista ja muita mahdollisia ideoita, joita oppilailta itseltään tulee.

C: Suunnitelkaa jäälinna käyttämällä apuna legoja, tyhjiä maitopurkkeja ja muita tiilimäisiä kappaleita. Kokeilkaa esimerkiksi pahvisten mallien avulla tiiliseinän rakentamista sekä pohtikaa ja havainnoikaa työn edetessä rakentamiseen liittyviä ongelmia. Käyttäkää apuna myös tietokonetta ja sen piirto-ohjelmaa. Valmistakaa suunnitelman mukaan pienoismalli linnasta. Tässä yhteydessä voidaan valmistaa pienoistiiliä esimerkiksi aidosta tiilimateriaalista, savesta.

D: Pohtikaa, mikä on hyvä rakennuspaikka ja miksi. Missä jäätiilet jäädytetään ja miten ne saadaan irti muotista? Miten tiilet liitetään toisiinsa? Kokeilkaa, toimiiko kasteltu lumi laastina. Miksi tiiliä ei ladota tiili tiilen päälle pystysuoriin sarakkeisiin, vaan eri tiilikerroksissa tiilten väliset pystysuorat saumat ovat eri kohdissa? Miten ovi ja ikkuna ja muut aukot tehdään? Sekä suunnitteluvaiheessa että rakentamisen edetessä herää kysymyksiä ja ilmenee ongelmia ja hankaluuksia, joihin pyritään yhdessä keksimään ratkaisuja. Opettajan tehtävänä on ennen kaikkea ohjata oppilaita havainnoimaan myös omaa toimintaansa sekä tutkimaan ja etsimään ratkaisuja. Opettajan tehtävänä on myös arvioida ratkaisujen turvallisuus ja selventää, miksi jotkin ratkaisuvaihtoehdot eivät ole mahdollisia. Rakennusvaiheessa pienoismalli toimii rakennuspiirustuksena, ja jäälinnaa verrataan siihen rakentamisen eri vaiheissa. 

Hanna Lämsä