Vuosiluokat 1-4

Tehtävä 2: Vanhanajan koulupäivä

Tehtävässä tutustutaan entisajan koulunkäyntiin ja toteutetaan teemapäivä. Alustakaa aihetta tutustumalla oman koulun historiaan paikallishistoriikkien, koulun omien historiikkien ja lehtien, vuosikirjojen sekä valokuvien avulla. Oppilaat voivat myös tuoda esineitä ja valokuvia, jos vanhemmat ovat olleet samassa koulussa. Tutkikaa koulurakennusta ja siellä säästyneitä vanhoja esineitä (pulpetit, helmitaulut, mustepullot, koulukirjat). Jos koulurakennus on kovin uusi, vierailkaa museossa, jossa on koulumiljööseen liittyvää esineistöä tai käykää tutkimassa vanhempaa koulua lähiseudulla. Pyytäkää koulunne entinen oppilas tai muu sopiva henkilö luokkaan kertomaan entisajan koulunkäynnistä. 

Varsinaisena teemapäivänä ennakkoon kerätyt tiedot ja esineet otetaan käyttöön. Wanhanajan koulupäivän ajaksi oppilaat, opettajat ja henkilökunta pukeutuvat entisajan tapaan. Myös oppiaineet, opetusvälineet, käyttäytymistavat, ruokailu ja rangaistusmenetelmät noudattavat vanhaa tyyliä. Ennen koulussa opittiin ulkoluvun avulla ja kerrotaan, että ennen joutui nurkkaan häpeämään, jos ei osannut olla hiljaa. Oppilas ei omaksu fiktiivistä roolia, vaan tarkoitus on päinvastainen: hän elää hetken aikaa omana itsenään menneisyyden koulumaailmassa.

Tehtävä 3: Salaperäinen laukku

Tehtävässä tutustutaan vanhoihin arkisiin esineisiin historian dokumentteina. Tavoitteena on saada oppilaat kiinnostumaan yksittäisen ihmisen historian kautta eri aikojen arvomaailmoista ja elämäntavoista sekä etsimään niistä tietoa itsenäisesti.

Hankkikaa vanha matkalaukku tai käsilaukku kutakin pienryhmää (4–5 oppilasta) kohden. Ajatuksena on, että laukku ja sen sisältämät matkatavarat ovat kuuluneet jollekin kuvitteelliselle henkilölle jonakin historian ajankohtana. Laukkujen sisältö on oppilaille yllätys ja ainakin osa esineistä käyttötarkoitukseltaan outoja. Esinevalikoimaa varioimalla opettaja voi ohjailla käsiteltäväksi nousevia teemoja.

A: Yksityiskohtaista tarkastelua varten kukin oppilas tai työpari ottaa ryhmänsä laukusta tutkittavaksi jonkin esineen. Niistä täytetään seuraava tutkimustaulukko.  

  • Havaintoja esineestä: valmistusmateriaalit, värit, koko, muoto
  • Miten se on valmistettu? Teollisesti, käsityönä?
  • Mistä se on kotoisin?
  • Milloin esinettä on käytetty?
  • Ketkä esinettä käyttivät?
  • Miten sitä käytettiin? Laadi lyhyt ”käyttöohje”.
  • Millainen esine tai työväline korvaa sen nykyään?
  • Miksi esine on valmistettu? Mikä on sen kulttuurinen viesti?
  • Mitä kysymyksiä esine herättää? Mihin kysymyksiin ei löytynyt vastausta?

Aluksi ei tietoa vielä etsitä mistään, vaan kysymyksiin vastataan omien tietojen ja havaintojen perusteella. Puntaroikaa tämän jälkeen tietojenne luotettavuutta. Miettikää myös sitä, mistä voi saada tietoa vanhoista esineistä. Seuraavaksi esineen todellinen tausta pyritään selvittämään kirjallisuuden ja Internetin avulla. Kukin ryhmän jäsen harjoittelee esineen esittelyä kertomalla toiselle ryhmäläiselle esineestä kerätyt perustiedot.

B: Eläytykää laukun omistajan rooliin. Pohtikaa, miksi juuri nuo esineet ovat laukussa ja mitä ne kertovat omistajastaan. Kehittäkää ryhmissä kullekin henkilölle elämäntarina. Kuka hän oli? Minne hän oli matkalla? Millainen perhe hänellä oli? Mitä hän teki työkseen? Tarina elävöityy pienen dialoginäytelmän avulla. Yksi ryhmän jäsenistä esittää päähenkilöä, joka matkustaa laukkuineen linja-autossa, junassa tai lentokoneessa. Muut ovat kanssamatkustajia, joiden kanssa laukun omistaja joutuu puheisiin, ja samalla selviää hänen tarinansa. Esittäkää näytelmät luokalle.

Tehtävä 4: Vesille venosen mieli!

Tehtävä liittyy vesistöihin ja on erityisen sopiva sellaisilla seuduilla, joiden paikallishistoria linkittyy jollain tapaa mereen tai muihin vesistöihin ja vesiliikenteeseen. Toki tehtävä avautuu myös muille ja tarjoaa maakravuille uusia näkökulmia.

Kerätkää materiaalia erilaista veneistä ja laivoista. Oppilaat jakautuvat ryhmiin, jotka keskittyvät tiettyyn laivatyyppiin, aikakauteen tai maantieteelliseen alueeseen. Voitte tutkia niin nykypäivän kuin entisajankin laivoja. Selvittäkää niiden rakennetta, ominaisuuksia ja historiaa. Kuka on niiden rakentaja? Mihin tarkoitukseen, missä ja milloin laivoja on käytetty? Sopivia lähteitä ovat tietokirjat, Internet ja opetusohjelmat, mutta hyödyntäkää myös romaaneja ja elokuvia. Vierailkaa satamassa, laivatelakalla, veneveistämössä tai meriaiheisessa museossa katselemassa laivoja. Kirjoittakaa keräämiänne tietoja hyväksi käyttäen erilaisia merellisiä kertomuksia: jännittäviä haaksirikko- ja merirosvotarinoita, eksoottisia matkakertomuksia, arkisia saaristolaiselämän kuvauksia.

Kootkaa työnne tulokset näyttelyksi, jossa laivat on dokumentoitu sanoin, valokuvin, maalauksin, rakennepiirroksin ja pienoismallein. Tehkää näyttelystä viihdyttävä sekoitus asiatietoa ja omaa luovuutta. Huipentumana ovat juhlalliset näyttelyn avajaiset, joissa oppilaiden asut ja tarjoilu ovat merihenkisiä. Tehkää jostakin sepittämästänne kertomuksesta näytelmä, joka esitetään tilaisuudessa.

Hanna Lämsä