Vuosiluokat 7-9

Tehtävä 7: Kotipaikkakunta historian virrassa

Tehtävässä perehdytään monipuolisen lähdeaineiston avulla oman kotiseudun rakennettuun ympäristöön ja pyritään näkemään sen muotoutumisen ja muutoksen yhteys koko maan historiaan. Tehtävän ensimmäisessä osiossa kerätään tietoa yksittäisistä kohteista kotiseudulla. Sen jälkeen muodostetaan yleiskuva paikallishistoriasta yhdistämällä tiedot laajempaan historiallisen kontekstiin.

Tutustukaa ensin alustavasti kotiseutunne historiaan kartoittamalla paikkakunnan historiallisia ympäristöjä ja rakennuksia. Tehkää kotiseutukierros, jolla havainnoitte aktiivisesti ympäristöänne. Miksi kadulla on tietty nimi? Milloin alue, talo tai paikka on rakennettu? Mitä tiettynä aikakautena tietyssä paikassa on tapahtunut? Miettikää, mistä näihin kysymyksiin voisi löytyä vastauksia, ja vertailkaa erilaisia tietolähteitä ja niiden luotettavuutta. Onko sanomalehti yhtä luotettava kuin arkistolähde tai tieteellinen tutkimus? Voiko muistelmateosta tai organisaation omaa historiikkia pitää puolueellisena? Onko haastattelu hyvä tiedonhankintatapa? Selvittäkää myös lähteisiin liittyviä käsitteitä, kuten muistitieto, historiikki, arkisto, jne. Keskustelkaa lähteiden käyttötavoista.

A: Valitkaa pareittain tarkempaan tarkasteluun yksi kiinnostava kohde. Kyseessä voi olla

  • julkinen rakennus: kirkko, kaupungintalo, kirjasto, rautatieasema, kaupungintalo, museo
  • yksityistalo: kartano, pappila, muu merkkihenkilön asumus
  • liikerakennus: tehdas, kauppa, pankki
  • muu kohde: silta, puisto, hautausmaa tai kortteli, esim. työväenkortteli hallintokompleksi.

Työparit laativat omista kohteistaan tietopaketin, joka kattaa rakennuksen tai paikan koko käyttöhistorian nykypäivään saakka. Kerätkää tietoa kirjastosta, Internetistä ja arkistoista. Haastatelkaa asianosaisia, esimerkiksi henkilökuntaa tai asukkaita. Valokuvatkaa kohteet sisältä ja ulkoa; hankkikaa pohjapiirrokset ja kartat. Jos kohteena on organisaatio tai yritys, kannattaa sen suopeus hanketta kohtaan selvittää etukäteen. Näin varmistetaan, ettei aineiston käyttöön saamisessa tule ongelmia. 

B: Tämän tehtäväosion voi toteuttaa joko virtuaalisessa tai konkreettisessa muodossa: laatikaa joko Internet-sivuja tai kookkaita julisteita (esimerkiksi pahvialustoille). Keskittykää dokumentoinnissa myös graafisen ilmeen suunnitteluun ennen toteutusta esimerkiksi kuvataiteen tunnilla. Piirtäkää yhdessä historiallinen aikajana, jonka yläpuolelle sijoitatte tärkeimmät yhteiskunnalliset muutokset, mullistukset, uudistukset ja kriisiajat Suomen historiasta. Liittäkää sen jälkeen janan alapuolelle oman paikkakunnan tapahtumiin ja yksittäisiin rakennuksiin liittyvää materiaalia, jota työparit ovat keränneet. Tehkää aikajanasta näyttävä esitys kuvien ja piirrosten avulla. Kootkaa tietopaketeista ja aikajanasta näyttely koululle tai paikallismuseoon tai työstäkää ne Internet-sivustoksi. Tarjotkaa niitä myös julkaistavaksi paikallislehdessä tai kohteinanne olleiden organisaatioiden julkaisuissa.

C: Keskustelkaa aikajanaa tehdessänne yleisen ja paikallisen historian välisistä riippuvuussuhteista. Miten kotiseudun elinkeinot, asukkaat ja palvelut ovat muuttuneet? Kuinka tämä näkyy rakennetussa ympäristössä? Mihin ajanjaksoihin ja yhteiskunnallisiin tapahtumiin liittyvät voimakkaimmat muutokset? Millaista rakentamista on eri aikoina suosittu ja arvostettu? Miettikää myös yksittäisten rakennusten suhdetta yhteiskuntaan: mihin vaiheeseen liittyy tehtaan perustaminen, miten alueelle saatiin neuvola, miksi kirjasto lakkautettiin. Arvioikaa myös tulevaisuudennäkymiä. Mitä tulee tapahtumaan? Miksi? 

Hanna Lämsä