Vuosiluokat 1-4

Tehtävä 2: Esihistoriallinen arkiesine

Tehtävässä tutustutaan arkeologisissa kaivauksissa löytyneisiin esihistoriallisiin käyttöesineisiin ja luodaan omia teoksia niiden malleja soveltaen.

Kivikauden pyyntivälineet (jouset, nuolet, keihäät, ongenkoukut), työkalut (kirveet, taltat) ja arkiesineet (lusikat, astiat, jne.) valmistettiin kivestä, luusta tai puusta. Kaikki materiaalit löydettiin luonnosta. Ilman metallityökaluja esineiden valmistaminen oli työlästä, mutta silti niiden kauniiseen muotoiluun kiinnitettiin huomiota. Koristeaiheilla oli myös uskonnollisia merkityksiä.

Suomesta on löydetty eläinpääveistoksia ja reikäkirveitä, joiden kantaosa on veistetty hirven tai karhun pään muotoiseksi. Samoja aiheita esiintyy myös muualla, etenkin pohjoisten kansojen kalliomaalauksissa. Niiden on katsottu toimineen metsästysonnen hankkimisen välineenä, mutta ne ovat saattaneet esittää myös suvun tai klaanin pyhää nimikkoeläintä, josta sen jäsenet uskoivat polveutuvansa.

Tutustukaa esineiden muotoihin, koristeaiheisiin ja valmistustapoihin kirjallisuuden avulla tai vierailemalla kaivauksella. Pohtikaa, miten nykyiset käyttötavaramme eroavat kivikauden esineistä niin materiaalin, määrän kuin merkitystensäkin puolesta.
 
Valmistakaa oma puulusikka. Tehkää sen kahvasta eläimen muotoinen. Vaihtoehtoisesti voitte tehdä myös puuveitsen, kamman tai muun pienen käyttöesineen. Tehkää puinen leimasin, jolla kuvioitiin saviruukkuja, ja käyttäkää sitä tähän alkuperäiseen tarkoitukseen tehtävässä 5! Voitte kokeilla kivikauden valmistusmenetelmiä yrittämällä työstää puuesinettänne kivityövälineillä, esimerkiksi taltalla. Tutustukaa ensin kivilaatuihin ja kivityökalujen valmistamiseen, etsikää sopivat kivet luonnosta ja hiokaa ne. Mitä mieltä olette kivikauden työtavoista? 

Lusikkaa käytettiin jo kivikaudella. Se levisi Suomeen tuontitavarana, kuten monet muutkin tavarat, ja niitä alettiin tehdä omaan käyttöön. Ilmeisesti jo kivikaudella ihmiset ovat syöneet kala- ja lihakeittoa.  Lusikat ja niiden koristelut koverrettiin talttamaisen työvälineen, kampakeraamisella ajalla kourutaltan, avulla.

Tehtävä 3: Esihistoriallinen koru

Tehtävässä oppilaat valmistavat koriste-esineitä esihistoriallisella ajalla käytetyistä materiaaleista ja pohtivat samalla ajan kauneuskäsityksiä.

Jo kivikauden ihmiset näkivät paljon vaivaa itsensä ja ympäristönsä koristamisessa, vaikka elinolot olivat nykyihmisen näkökulmasta pelkistetyt ja jopa puutteelliset. Käyttöesineiden koristelun lisäksi valmistettiin koruja sekä kaunistettiin vaatetusta esimerkiksi hapsuilla ja vöillä. Mitä yhteistä niillä on nykyajan kauneuskäsitysten kanssa, entä mikä oli toisin? Mistä erot johtuvat?

Suomesta on löydetty muinaiskoruja lähinnä kampakeraamiselta kaudelta alkaen. Ajalta säilyneet korut on tehty luunpalasista, eläinten hampaista, kivistä, etenkin liuskekivistä, ja simpukan kuorista. Meripihka- ja liuskeriipukset ovat voineet olla koruja, mutta myös pahalta suojaavia amuletteja. Näitä esineitä tuli myös idästä Suomeen mm. kaupankäynnin yhteydessä. Savi-idolien kuvioinnit näyttävät kuvaavan monia pukujen yksityiskohtia, kuten olkaimia, vöitä, vaatteenpoimuja, hapsuja ja muita koristuksia. Asukokonaisuuksien tulkitseminen niiden perusteella on kuitenkin epävarmaa, koska ei olla varmoja siitä, olivatko kyseessä tavallisten ihmisten vai esimerkiksi šamaanien tai henkiolentojen puvut.

A: Valmistakaa muinaiskoru käyttäen materiaalina puuta, kauniita kiviä, itse tekemiänne savihelmiä, simpukoita, nahan paloja jne. Etsikää osa materiaaleista itse luonnosta ja katsokaa arkeologisia löytöjä esittelevästä kirjallisuudesta malleja koruille.

B: Valmistakaa iskuvyö rautakauden tekniikalla. Tehkää siitä rannekoru, amuletin nauha tai vyö. Ohjeen löydätte alan kirjallisuudesta tai Internetistä (esim. Museovirasto).

Tehtävä 4: Saviruukun valmistaminen

Kivikauden ihmisten elämä muuttui ratkaisevasti, kun opittiin taito tehdä saviastioita. Katselkaa arkeologien löytämiä saviruukkuja museossa, Internetistä tai kirjoista. Pohtikaa, millä tavoin uutuus vaikutti kivikauden ihmisten arkeen.

Saviastioiden teko keksittiin Lähi-idässä noin 5000–6000 eaa., mistä se levisi yli Euroopan. Suomessa se opittiin n. 4200 eaa., jolloin alkanutta aikaa kutsutaan kampakeraamiseksi (n. 4200–2000 eaa.). Aika on saanut nimensä siitä, että yleinen koristeluaihe astioissa tehtiin hammastetulla ”leimasimella” painamalla, ja kuviot muistuttivat kammanjälkeä. Pyöreiden kuoppien tarkoitus lienee alun perin ollut edistää astian palamista. Kestävyyttä lisäävinä sideaineina käytettiin hiekkaa, kivimurskaa, asbestia, palanutta luuta, kalkkikivirouhetta tai orgaanisia sekoitteita, kuten simpukankuorta, höyheniä tai kasvien osia.

Suunnitelkaa savikippo ja toteuttakaa se. Saviastia kannattaa tehdä niin sanotulla makkaratekniikalla, koska kivikautinen menetelmä on suhteellisen hankala. Hyvä punasavi on paras tähän tarkoitukseen. Voitte esimerkiksi lisätä siihen hiekkaa. Saviastioiden kuvioinnissa välineinä käytettiin luonnonmateriaaleja, kuten puutikkuja ja simpukan kuoria. Etsikää kuviointivälineet luonnosta! Kuviointiin käytetyt puut oli muotoiltu usein leimasimiksi, jollaisen voitte myös valmistaa. Myöhemmin nuorakeraamisen kauden aikana koristeet painettiin nuoralla, joka oli todennäköisesti valmistettu viljellystä kuitukasvista.
 
Myös kivikautista tapaa voi kokeilla, vaikka se on hieman vaikeampi tehdä. Kivikauden ihmiset rakensivat kipot kerroksittain.

Tehtävä 5: Kivikauden kylä

Miettikää ensin aikaisempien tietojenne perusteella, millaisessa ympäristössä kivikaudella elettiin. Miten ihmiset asuivat, miten he pukeutuivat, mitä he söivät, miten viettivät aikaansa? Piirtäkää tai maalatkaa kuva kivikautisesta kylästä. Tämän jälkeen perehtykää kivikauden elämästä tarjolla olevaan tietoon museokäynnin, videomateriaalin, Internetin tai kirjallisuuden avulla. Tehkää uudet kuvat tai täydentäkää vanhoja. Keskustelkaa asioista, jotka kuvissa muuttuivat. Millaisia harhakäsityksiä teillä oli, ja mihin ne perustuivat? 

Tehkää oma kivikautinen kylä. Ottakaa selvää kivikauden asumuksista ja rakentakaa pienoismalli itse keräämistänne luonnonmateriaaleista. Esimerkiksi kotaan tarvitaan pajurunko, ja sen seinät tehdään nahasta ja sammaleesta. Savimajaan voi käyttää savea, heinää ja sammalta. Pihaan voi vuolla pienoiskokoisen ruuhen ja tehdä eri materiaaleista tarvikkeita, kuten metsästysvälineitä, keramiikka-astioita ja ruokaa. Tehkää kylään myös asukkaat esimerkiksi savesta tai puusta.

Laittakaa kylä näytteille koulun tiloihin. Liittäkää näyttelyyn myös maalaamanne kuvat. Kerätkää tietoa kivikauden elämästä ja sijoittakaa pienoismallin yhteyteen ytimekkäitä tietopaketteja. Äidinkielen tunnilla voitte kirjoittaa tarinoita kylänne asukkaista ja lisätä nekin näyttelyyn.

Hanna Lämsä