Vuosiluokat 1-4

Tehtävä 2: Perinneruoat ja maakuntaleivät

Tehtävässä tutustutaan paikallisiin perinteisiin ruokalajeihin ja leipiin.
 
A: Opettaja kertoo, mitä tarkoitetaan perinneruualla. Keskustelkaa entisajan talonpoikaisyhteisön elämäntavasta, johon ruoat kiinteästi liittyvät. Pohtikaa seuraavia kysymyksiä.

  • Mitä perinneruokia oppilaat tuntevat nimeltä?
  • Mitä ruokia he ovat itse maistaneet? Pitivätkö he niiden mausta?
  • Mitä perinneruokia he syövät säännöllisesti? Missä ja milloin? (Esim. juhlapyhät.)
  • Mitä perinneruokia on tunnettu maan eri osissa? Sijoittakaa Suomen kartalle esimerkiksi juustot, kalakukko, mämmi ja piirakat.
  • Mistä alueelliset erot johtuvat?
  • Millaiset ruoat ovat olleet tyypillisiä kotiseudullanne?

Muualta Suomesta tai ulkomailta muuttaneet oppilaat voivat kertoa, millaisia ruokaperinteitä heidän synnyinseudullaan on. Mikä on heidän mielipiteensä suomalaisesta ruokavaliosta?

Jos mahdollista, valmistakaa yhdessä jotakin yksinkertaista perinneruokaa esimerkiksi koulun opetuskeittiössä tai ruokalassa.

B: Tutustukaa Suomen maakuntien leipäperinteeseen. Opettaja voi näyttää kartalta läntisen kovan ja itäisen pehmeän leivän rajan ja esitellä lyhyesti joitakin tunnetuimpia maakuntaleipiä (Pirkanmaan rievä, Ahvenanmaan mustaleipä, Lapin rieska jne.). Mitä paikallisleipiä lapset ovat maistaneet? Mitkä leivät tunnetaan maanlaajuisesti?

Tehkää retki paikalliseen kauppaan ja tutkikaa leipähyllyä. Millaisia leipiä löydätte? Ostakaa kaupasta, torilta tai leipomosta paikallista leipää. Hankkikaa myös teollista suurleipomon tuotetta, jota myydään ympäri maan. Tehkää makutesti: kumpi on parempaa? Tutkikaa tarkemmin kotiseudun leipää, sen valmistusaineita, historiaa, käyttöaluetta ja niin edelleen. Voitte kysellä tietoja myös kauppiaalta, jolta ostitte leivän.

Tehtävä 3:

Lisätehtävä terveystiedon tehtävään 2, Mitä ennen syötiin?

Tehkää retki syksyiseen metsään ja kerätkää mustikoita ja puolukoita. Syökää osa marjoista tuoreeltaan kouluruokailun yhteydessä: lihan tai maksalaatikon kanssa puolukkasurvosta, jälkiruuaksi mustikoita viilin kanssa tai mustikkamaitoa. Maukas vaihtoehto on mustikkamöllö, perinteinen lasten herkku, jossa marjat survotaan yhteen sokerin ja ruisjauhon kera. Voitte myös pyytää luvan käyttää koulun opetuskeittiön tai ruokalan uunia ja valmistaa marjoista yksinkertaisen marjamämmin. Puolukoista ja tomusokerista valmistetut lumipuolukat ovat kokeilemisen arvoisia, makeisten tapaisia herkkuja.

Osan marjoista lapset saavat viedä kotiin. Niistä voi valmistaa ruokaa tai leivonnaisia yhdessä kotiväen kanssa. Jutelkaa myöhemmin tuloksista: mitä kukin kokkasi, miten onnistui, miltä maistui?

Hanna Lämsä