Lukio

Tehtävä 6: Tanssiperinne 

Petri Hopun (1999) väitöskirja ”Symbolien ja sanattomuuden tanssi” käsittelee Suomessa tanssittua kansanomaista menuettia. Menuetti on vanhimpia Suomessa tunnettuja paritansseja, ja sitä tanssitaan edelleen elävänä perinteenä eräillä ruotsinkielisen Pohjanmaan alueilla. Menuettia on pidetty seremoniallisena ja arvokkaana tanssina, ja tässä muodossa se on ollut voimakkaasti symbolinen tanssi: siihen on liittynyt vallan käyttöä sekä sosiaalista hierarkiaa ja arvoja. Kuitenkin menuettiin on kuulunut myös vapaampia muotoja, jotka eivät ole noudattaneet seremoniallisen menuetin kaavaa vaan joissa ihmisen ruumiillisuus, kosketuksen, läheisyyden ja yhdessä tekemisen tunne, ovat olleet voimakkaina esillä. Kansanomainen menuetti on Suomessa säilyttänyt nämä kaksi puolta, ja se on tällaisena liittynyt kiinteäksi osaksi sosiaalista todellisuutta.

A: Kansantanssi
Tutustukaa suomalaiseen tanssiperinteeseen: esimerkiksi kansantanssit ovat muunnelmia Keski-Euroopan hovitansseista ja kansan keskuudessa syntyneitä laulu- ja piirileikkejä. Suomalaiset tanssit ovat saaneet vaikutteita niin idästä kuin lännestäkin. Harjoitelkaa itä- ja länsisuomalaisia kansantansseja. Miten ne eroavat toisistaan? Käykää katsomassa kansantanssiesitystä, jossa kansantanssiperinnettä on uudistettu. Mikä tanssissa on muuttunut ja mitä on säilytetty vanhemmista tansseista?

B: Seremoniallinen tanssi
Tanssiminen on kautta aikojen liittynyt erilaisiin juhliin ja seremonioihin. Poloneesia tanssittiin jo vuonna 1573 Puolan ja Ranskan hoveissa, ja valssi sai alkunsa Saksan ja Itävallan kansantansseista, joista se kehittyi 1700-luvulla. Alkuaan valssia pidettiin säädyttömänä ja rumana, mutta se levisi nopeasti Ranskaan ja Englantiin – 1800-luku oli valssin aikakautta. Vuoden 1848 tanssiaisissa saatettiin erilaisten valssien lisäksi tanssia myös muun muassa poloneesia ja polkkaa. Opetelkaa useampi vanha tanssi ja valmistakaa niistä esityksiä. Tehtävän voi tehdä lukion toisen vuosikurssin vanhojenpäivän tanssien valmistelujen yhteydessä. Selvittäkää tanssityylien tausta. Mistä ja milloin ne ovat kulkeutuneet Suomeen? Mitä eri tyylejä niihin on sekoittunut? Ketkä tansseja ovat tanssineet? Etsikää tansseihin sopivaa musiikkia ja opettakaa tutkimanne tanssi muille.

C: Miten ja missä nuoret ovat tanssineet eri vuosikymmeninä? Perehtykää asiaan ja harjoitelkaa erilaisia 1900-luvun eri vuosikymmenien nuorisotansseja. Miten tanssiminen on muuttunut? Miten tyylit ovat muuttuneet? Entä suhtautuminen tanssiin? Muistakaa myös ajanmukaiset asut!

D: Käykää katsomassa (nyky)tanssiesitys. Tutkikaa ja pohtikaa tanssia kulttuurisena ilmiönä: miksi ennen tanssittiin niin kuin tanssittiin, ja mikä tanssimisessa on muuttunut vuosien varrella? Tutustukaa klassisen ja modernin tanssin vaiheisiin 1900-luvun Suomessa. Mistä kaikkialta tanssiperinteemme on saanut vaikutteita? Tutustukaa myös niin sanotun vapaan tanssin pioneerien Maggie Gripenbergin ja Toivo Niskasen elämäntyöhön suomalaisen tanssin uudistajina.

Hanna Lämsä