Vuosiluokat 1-4

Tehtävä 2: Koulureitti

Kouluun on kuljettu vuosikymmenien aikana monilla eri tavoin: suksilla, kävellen, bussilla, autolla, pyörällä. Koulureitti on myös ensimmäisiä matkoja, jonka teemme kodin ulkopuolelle. Ei olekaan yhdentekevää, millainen matka kouluun on.

A: Kartoittakaa oppilaiden ja opettajan päivittäinen koulureitti. Mitä muita reittejä oppilaat kulkevat päivittäin, viikoittain ja kuukausittain? Havainnoikaa koulureitin varrelta puita, taloja, tuoksuja ja värejä. Keskittykää myös miettimään, miten tunnelmat reitin varrella vaihtuvat: mikä kohta tuntuu vaaralliselta? Missä on reitin jännin tai meluisin kohta? Laatikaa yhdessä piirros koulureitistä. Piirrosta voi täydentää kuvilla ja yksityiskohtaisemmilla piirroksilla reitin varrella olevista taloista, puistoista, poluista. Katsokaa yhdessä myös kartasta, miten kaikkien reitit kulkevat.

B: Tehkää yhdestä päivästänne karttakirja, johon merkitsette kaikki kulkemanne reitit ja käyttämänne kulkuvälineet. Täydentäkää kirjaa piirroksilla, kuvauksilla ja kommenteilla tai lyhyillä kertomuksilla. Miten ennen kuljettiin esimerkiksi kouluun tai kauppaan? Kuinka kaukana tärkeät paikat olivat kodista? Kuinka kauan oppilaille olisi mennyt aikaa koulumatkaan viime vuosisadan alussa tai keskivaiheilla?

C: Ottakaa selvää, mitä kautta kukin kulkee ystäviensä tai esimerkiksi isovanhempiensa luokse ja millä välineillä sinne matkustetaan. Kysykää vanhemmilta, kuinka kaukana isovanhemmat, sukulaiset tai ystävät asuvat ja kuinka pitkä aika heidän luokseen matkustamiseen kuluu junalla, autolla tai lentokoneella?

Tehtävä 3: Mielipaikat

Ajan kuluessa kotiseutu muuttuu ja kukin sukupolvi jättää omat merkkinsä seudun maisemaan. Toisaalta kotiseudun paikat jäävät elämään muistoissa erilaisten tapahtumien kautta. Paikkaan liittyvät merkitykset jäsentyvät myös yksilöiden kautta. Kunkin seudulla eläneen ihmisen mieleen jää henkilökohtaisia muistoja tapahtumista ja toimintatavoista, jotka ovat liittyneet erilaisiin paikkoihin. Nämä muistot ovat eri sukupolvilla erilaisia esimerkiksi kulttuurin ja ympäristön muutosten johdosta. Kotiseutua ja sen erilaisia paikkoja ja maisemia voi tutkia tarkastelemalla niin fyysisiä, sosiaalisia kuin kulttuurisiakin muutoksia.

A: Keskustelkaa luokassa oppilaiden mielipaikoista. Pohtikaa, mitkä paikat ovat sellaisia, jotka jäävät luultavasti elämään muistoissa vuosien jälkeenkin. Tärkeiden paikkojen kartoituksen voi aloittaa esimerkiksi merkitsemällä kunkin oppilaan kotipaikan kotiseudun karttaan.
Laatikaa luettelo siitä, missä lähiseudun paikoissa oppilaat esimerkiksi käyvät usein tai missä he yleensä kokoontuvat. Mitkä ovat tärkeitä maamerkkejä lähiseudulla?

B: Haastatelkaa vanhempia ja isovanhempia ja kysykää, mitkä olivat heidän mielipaikkojaan sekä tyypillisiä kokoontumispaikkoja heidän lapsuudessaan ja myöhemmin. Millaisia paikat olivat, ja mitkä paikat ovat jääneet elämään muistoissa?

Tehkää vierailuja sekä oppilaiden että heidän vanhempiensa ja isovanhempiensa kuvailemille mielipaikoille tai kokoontumispaikoille. Dokumentoikaa paikan päällä kohdetta esimerkiksi valokuvaamalla, piirtämällä tai kirjoittamalla ja pohtikaa, miten paikka on muuttunut vuosien varrella. Pohtikaa myös, miten paikka ehkä tulee muuttumaan tulevaisuudessa. Miettikää, mikä paikassa on tärkeää tai arvokasta? Miksi paikka on jäänyt muistoihin tai miksi se ehkä tulee jäämään muistoihin?

Ottakaa yhteyttä esimerkiksi paikalliseen kotiseutuyhdistykseen ja pyytäkää sieltä joku kertomaan oman nuoruutensa mielipaikoista ja kokoontumispaikoista.
Laatikaa lopuksi kartta tärkeistä kohteista, joihin olette tutustuneet, ja liittäkää kartan yhteyteen myös kohteiden kuvaukset.

Lisätehtävä

Maahanmuuttajaoppilaat voivat kertoa myös aiemman kotipaikkansa mielipaikoista ja kokoontumispaikoista. Heitä voidaan pyytää kysymään myös vanhemmiltaan, millaisia ovat heidän lapsuutensa muistojen mielipaikat. Keskeistä on, että oppilaat kykenevät luomaan yhteyden aiemman kotipaikkansa mielipaikkojen ja niiden paikkojen välille, joita Suomessa tarkastellaan. Kaikkien kokemukset ja mielipaikat nostetaan tasavertaisesti esille.

Hanna Lämsä