Vuosiluokat 5-9

Tehtävä 4: Oma koulurakennus

Tehtävässä tutkitaan omaa koulurakennusta ja harjoitellaan rakennuksen havainnointia ja mittaamista. Mittaus- ja laskutehtävistä osa on sopivia jo kolmannella vuosiluokalla ja osa vuosiluokilla 7–9. Tehtävää voi siis varioida luokka-asteen ja oppilaiden taitojen mukaan. Opettaja voi ensin kuvata koulusta erilaisia kohteita ja laatia niihin liittyviä mittaus-, arviointi- ja laskutehtäviä, jonka jälkeen oppilaat etsivät pareittain tai ryhmissä valokuvan osoittamia paikkoja ja suorittavat mittaus- ja laskutehtäviä paikan päällä. Ennen varsinaista mittausta tehkää arvio tuloksesta ja kirjatkaa ylös sekä arvio että mittaustulos. Arvioinnin harjoittelu tukee sekä havainnointia että mittaamista: voimme tehdä silmämääräisesti arvioita, jotka joko heittävät paljon mittaustuloksesta tai osuvat likimain oikeaan. Vertailkaa tuloksia tehtävien suorittamisen jälkeen ja pohtikaa, mistä mahdolliset erot voisivat johtua.

A: Arvioikaa portaikon rappusten määrä. Laskekaa kaikki rappuset alimmasta kerroksesta ylimpään ja verratkaa tulosta tekemäänne arvioon. Mitatkaa yhden rappusen korkeus ja laskekaa tietojen avulla koko portaikon korkeus. Arvioikaa tämän tiedon avulla koko talon korkeus.

B: Mitatkaa askelparimittauksella talon ulkoseinien pituudet ja laskekaa talon pohjan likimääräinen ala.
Askelparimittaus:
Mitataan maasta metrin matka. Tämän jälkeen kukin oppilas kokeilee sopivaa askelpituutta siten, että kaksi askelta vastaa yhtä metriä. Tarkkuutta voi testata esimerkiksi mittaamalla ensin askelparimittauksella jonkin hiukan pitemmän matkan ja sitten tarkistamalla mitalla. Tarkkuutta voi yrittää parantaa harjoittelemalla. Tietoa keskimääräisestä virheestä voi käyttää virheen arviointiin lopullisissa laskelmissa.

C: Laskekaa talon tilavuus edeltävien tietojen perusteella.

D: Mitatkaa ikkunoiden leveydet ja korkeudet ja laskekaa ikkunaruutujen määrä. Mikä on ikkunoiden yhteinen leveys ja korkeus? Laskekaa ikkunan/ikkunoiden pinta-ala ja piiri. Määrittäkää Pythagoraan lauseen avulla ikkunan halkaisija. Määrittäkää myös luokkahuoneen avaruuslävistäjän pituus.

E: Piirtäkää paperille pienennös jostain talon sisäosien yksityiskohdasta. Mitatkaa kohteen mitat ja piirtäkää kohde paperille sopivassa mittakaavassa.

F: Kuinka monta vaaksaa on pylvään ympärys? Mitatkaa oviaukon leveys jaloissa.

G: Arvioikaa kellon halkaisijan pituus.

H: Muuntakaa mittaustuloksia eri yksiköihin. Pohtikaa, mitä yksikköä kannattaa käyttää tuloksien ilmaisemiseen (vrt. mittaustarkkuus ja tuloksen suuruusluokka).

Jatkotehtävä: Kulman suuruuden mittaaminen seinästä

            

  1. Aseta paperi kirjan tai muun alustan päälle ja aseta alusta mitattavan kulman toista sivua vasten kuvan osoittamalla tavalla.
  2. Aseta viivoitin paperin päälle siten, että viivoitin asettuu mitattavan kulman  toista sivua vasten kuvan osoittamalla tavalla.
  3. Piirrä viivoittimella paperiin kulman sivun suuntainen viiva (katkoviiva).
  4. Mittaa geokolmion avulla paperin sivun sekä piirretyn viivan välinen kulma (α), joka on yhtä suuri kuin seinien muodostama kulma.

    Mikä geometrian periaate mahdollistaa tehdyn mittauksen?

Jatkotehtävä: Geometriset muodot

Etsikää rakennuksesta

  • geometrisia tasokuvioita: kulma (arvioikaa sen tyyppi: terävä, tylppä, suora kulma), kolmio, suorakulmio, ympyrä, jana (mitatkaa pituus)
  • geometrisia kappaleita: pyramidi, pallo, suorakulmainen särmiö, lieriö, kartio
  • kohtisuoria ja yhdensuuntaisia janoja rakennuksen julkisivusta ja sisätiloista
  • kuvioita (esimerkiksi tasokuviot) tai tiloja, joista löytyy symmetriaa.

Luokitelkaa rakennuksen julkisivusta ja sisältä löytyvät yhdenmuotoiset ja yhtenevät kuviot ryhmiin. Tutustukaa symmetriaan (siirto, kierto, peilaus) ja piirtäkää kuva symmetrisestä kohteesta ja määrittäkää symmetria-akseli(t) tai symmetriakeskukset. Pohtikaa, mistä syistä symmetrisyyttä on sovellettu juuri siinä kohteessa. Piirtäkää valitusta kohteesta toinen osa. Käyttäkää symmetriaa hyväksi kohteen täydentämiseen tai ”monistamiseen”.

Tehtävä 5: Oma huone

Tehtävässä tarkastellaan omaa huonetta, luokkahuonetta tai jostain rakennusperintökohteesta löytyvää huonetta ja harjaannutetaan avaruudellista hahmottamista ja perspektiiviä.
Havainnoikaa huonetta eri kulmista ja piirtäkää huoneen pohja- ja leikkauspiirrokset esimerkiksi mittakaavassa 1:20. Sisällyttäkää piirrokseen myös huoneessa olevat suurikokoiset huonekalut ja muut sisustuselementit. Käyttäkää työssä mittaa. Laatikaa huoneesta perspektiivikuva ja aksonometrinen kuva. Käyttäkää piirrostyössä hyväksi pohja- ja leikkauspiirrosten mukaisia mittasuhteita.  

Hanna Lämsä