Vuosiluokat 1-4

Tehtävä 2: Kalevala-rytmi

Rytmiharjoitteluun kannattaa varata reilusti aikaa. Rytmejä voidaan kokeilla ja hioa läpi vuoden. Jos mahdollista, harjoitelkaa rytmejä myös pienissä ryhmissä.

A: Kokeilkaa ensin perusrytmejä:

  • taa, taa, taa, taa
  • ti, ti, taa, ti, ti, taa
  • ti, ti, ti, ti, ti, ti, ti, ti.

Opettaja voi aluksi taputtaa rytmit ja oppilaat seuraavat perässä. Kokeilkaa perusrytmejä eri kehonosilla: esimerkiksi vatsan, pään tai reisien taputus ja sormien napsutus. Tämän jälkeen oppilaat voivat itse valita ja keksiä, millä kehon osalla he haluavat rytmin soittaa. Samaa rytmiä voi kokeilla kehon eri osilla.

Esimerkiksi: ti, ti, taa: ti = kädellä taputus, taa = jalalla tömistely.

Tehkää rytmejä myös eri soittimilla (kapulat, rytmisoittimet ja rummut) ja lopuksi myös liikkumalla; etu- ja takaperin, suurin ja pienin askelin, kaikki yhdessä jonossa ja rivissä. Keksikää itse, miten rytmejä voi tehdä liikkuen. Improvisoikaa! 

B: Opetelkaa laulu. Valitkaa esimerkiksi Kalevalasta runo ja opetelkaa se. Tarkastelkaa runon rytmiä ja opetelkaa rummuttamaan sitä. Opetelkaa Kalevalassa käytetty runojalka eli trokee – muodostakaa rytmi eri kehon osia ja soittimia hyödyntäen.

Trokee: ti, ti, ti, ti, ti, ti, taa, taa
Esimerkiksi: ti = taputus reisiin, taa = taputus olkapäihin.

Jakakaa ryhmä esimerkiksi kolmeen osaan. Yksi ryhmä laulaa laulua, toinen soittaa esimerkiksi kapuloita ja ti-rytmiä (va-ka van-ha väi-nä…ti, ti, ti, ti, ti, ti) ja kolmas ryhmä soittaa rumpuja (möi-nen…taa,taa). Vaihtakaa ryhmiä. Tehtävää voidaan jatkaa esimerkiksi niin, että otetaan mukaan lisää soittimia. Jotkut lapset voivat soittaa kappaleen kanteleella, jotkut rytmisoittimin ja niin edelleen. Kokeilkaa, miltä kuulostaa, kun soitatte vain tietyillä soittimilla, tietyt soittimet yhdessä, kehon soittimilla. Soittakaa myös hiljaa ja kovaa (esim. ti – hiljaa, taa – kovaa).

C: Kokeilkaa rytmiä myös liikkeen avulla ja tehkää oma esitys. Keksikää lauluun uudet sanat, mutta pitäkää yllä sama rytmi. Esityksestä tulee hieno, jos sävelmä soitetaan ensin esimerkiksi kanteleella, sen jälkeen otetaan mukaan laulu ja lopuksi soittimia lisätään vähitellen rytmittäen sävelmää.

ks. myösliikunta

Lisätehtävä

Valmistakaa oma soitin, esimerkiksi pajupilli.

 ks. käsityö

Tehtävä 3: Minkä värinen on Valse triste?

Tehtävässä tutustutaan suomalaiseen musiikkiin ja tehdään musiikkia myös itse äänisommitelmien ja improvisoinnin keinoin. Tehtävässä keskitytään kuuntelemaan musiikkia ja tarkkaillaan sen melodisuutta ja rytmillisyyttä. Tehtävän voi yhdistää kuvataiteeseen: musiikin herättämiä ajatuksia ja tunnelmia piirretään ja maalataan. Lopuksi musiikin pohjalta harjoitellaan myös tanssi ja valmistetaan esitys.

A: Kuunnelkaa jumppasalissa maaten Sibeliuksen Valse Triste tai jokin muu suomalainen sävellys. Kokeilkaa, voisiko kuullun kappaleen rakennetta kuvata toistuvana kuviona. Tehkää yhdessä kaavio, joka kuvaa koko kappaleen rakennetta. Kuunnellaan kappale uudestaan ja tarkistetaan kuvion paikkansapitävyys. Miettikää musiikin sävyjä ja etsikää myös konkreettisia värisävyjä. Miten yhdellä värillä voidaan kuvata musiikissa esiintyviä voiman vaihteluita?

Jokainen lapsi tekee oman valöörityön kertakäyttölakanaan, johon maalaa löytämänsä värin. Työt kootaan kokonaisteokseksi ompelemalla palat yhteen. Teos kiinnitetään julkiselle paikalle kaikkien nähtäville (esimerkiksi juhlasalin ikkunan eteen). Voitte maalata myös ison valöörityön vesivärein yhteiselle paperille.

B: Jatkakaa tehtävää vielä musiikillisen keksinnän avulla. Kuunnelkaa suomalaisia klassisia sävellyksiä eri vuosikymmeniltä. Miten sävelistä muodostuu melodia, ja mistä rytmi muodostuu? Luokaa pieniä melodian pätkiä esimerkiksi jostakin sävellyksestä, tai keksikää melodioita itse.

Hanna Lämsä