Vuosiluokat 5-9

Tehtävä 4: Äänimaisema ennen ja nyt 

Seuraavan tehtäväsarjan tavoitteena on tutustua koulun ja sen lähiympäristön äänimaailmaan ja jäsentää sitä ajallisesti. Tavoitteena on myös herkistää opiskelija tarkkailemaan arkista ääniympäristöään ja saada hänet ymmärtämään ääniympäristö myös kulttuuriympäristönä ja -perintönä. Ääniympäristön tarkkailemisen myötä kiinnitetään huomiota ääniympäristön muodostumiseen eri äänistä ja pyritään erottamaan siinä myös erilaisia rytmisiä kuvioita. Tehtäväsarja voidaan toteuttaa koulussa ja muissa kulttuuriympäristöissä. Tutustukaa äänimaailmaan esimerkiksi tallentamalla ääniä nauhurilla tai vain kuuntelemalla ja listaamalla ääniä ja niitä synnyttäviä asioita. Tuottakaa ääniä myös itse ja muodostakaa niistä rytmisiä kokonaisuuksia.

A: Äänimateriaalin keruu
Tarkkailkaa koulumatkan ääniä ja laatikaa lista niistä ja niiden syntytavasta. Onko koulumatkasi tai kotipihasi äänimaisema muuttunut elämäsi aikana?
Nauhoittakaa koulusta ja koulun lähiympäristöstä ääniä. Vaihtakaa ääniaineistoja ja selvittäkää toisen ryhmän keräämän aineiston äänien syntytavat ja paikat. Ääniaineistot voidaan käsitellä myös koko luokan kesken. Kiinnittäkää aineistoa kerätessänne huomiota myös aineiston dokumentointiin. Muistiin kannattaa kirjata ainakin kuvaus äänen syntytavasta, nauhoituksen paikka ja nauhoituksen aika.

Sitokaa vuorotellen jonkun ryhmän jäsenen silmät ja kuljettakaa häntä ympäri koulua. Pysähtykää ja hiljentykää välillä, jotta sokko voi keskittyä ääniympäristön tarkkailuun. Muut ryhmän jäsenet kirjaavat muistiin tai painavat mieleensä niitä huomioita, joita sokkona kulkeva tekee kuulohavainnoistaan. Tehkää sokkona myös liikeharjoituksia: se jonka silmiä ei ole sidottu, kuljettaa ja tanssittaa toista tilassa. Keskittykää sokkona ollessanne kuuntelemaan oman kehonne ääniä. Voitte kokeilla tehtävää musiikin kanssa ja ilman musiikkia. Miten liikkuminen muuttui?

B: Miten koulun äänimaailma on muuttunut vuosien varrella? Koska koulun äänimaisemaa ei luultavasti ole tallennettu aiemmin, koulun mennyttä äänimaailmaa voi koettaa lähestyä jonkin entisajan koulun askareita kuvaavan muistelmatekstin välityksellä. Millaisia ääniä tekstissä esitettyihin tapahtumiin liittyy? Mikäli juuri oman koulun historiasta ei ole saatavilla sopivaa materiaalia, niin lähteenä voidaan käyttää myös muistelmia. Tietoa saa myös haastattelemalla koulun entisiä oppilaita.

Oppitunnit kestivät 45 minuuttia niin kuin nykyäänkin, ja välitunti oli 10–15 minuuttia. Välitunnilla leikittiin ja pelattiin. 1920-luvulla ”juostiin väliä”. Koulun pihalla näkyivät vielä pellon ojien paikat, joitten väliä muut juoksivat samalla, kun yksi oli kiinniottajana keskellä. Kartun pelaaminen muistuttaa paljon nykyajan pesäpalloa. Sofia Ojala pesetti myös oppilailla koulun ikkunat keväisin ja syksyisin välitunnin aikana. Myös koulun lattioita pestiin. Ilmeisesti opettaja teetti siivoustöitä oppilailla silloin, kun oli itse vastuussa siivouksesta ja lämmityksestä eikä erillistä siivoojaa ollut. Ruokatunti kesti 20–30 minuuttia. Eväät syötiin kuva-arkun päällä tai veistosalin höyläpenkeillä istuen.

(Terttu Myllylahti, Vasankarin ala-aste 1998)

Mitkä äänet kuvaavat parhaiten juuri tätä päivää tai aikakautta? Miettikää, mitä ääniä koulussa ei ollut ennen ja mitkä äänet voisivat olla katoamassa nykyaikana. Millaiset entisajan äänet ovat jo kadonneet? Onko omassa koulussa tai yleensä uhanalaisia ääniä?

Pohtikaa myös, kuinka äänet kuvaavat tilaa. Kuinka ja miksi eri tilojen ääniä säädellään: säädelläänkö ääntä luokkahuoneessa, ruokalassa tai välituntialueella? Pohtikaa, onko äänien säätely tai rajoittaminen muuttunut aikojen kuluessa omassa koulussa tai yleensä?

C: Kulttuuriperintö ja äänimaisema
Pohtikaa, millä tavoin äänet ilmentävät suomalaista kulttuuria ja miten äänet voitaisiin nähdä osana laajempaa kulttuurista kontekstia. Nauhoittakaa näytteitä erilaisten kulttuuriympäristöjen tai tilojen äänimaisemista ja eritelkää sitten nauhoitusten sisältöä. Esiintyykö äänimaisemassa rytmejä tai sävelkorkeuden vaihteluita? Toistuvatko jotkut äänet? Miten melu vaikuttaa ihmisten elämään?

D: Kun olette herkistyneet erilaisille äänille ja ääniympäristöille, tuottakaa myös oma ääniympäristönne. Voitte tuottaa esimerkiksi koulun ruokalan, kadun, tehtaan tai maaseudun ääniympäristön tai luoda ihan omankuuloisenne teoksen. Kukin oppilas tai ryhmä voi vastata yhden ympäristöön kuuluvan äänityypin tuottamisesta, jolloin kokonaisuudesta muodostuu äänimaisema. Kokonaisuus voi sisältää esimerkiksi kehon avulla tuotettuja ääniä tai erilaisten välineiden avulla tuotettuja ääniä. Tutustukaa kehon avulla tehtyyn musiikkiin myös muuten (a cappella).

ks. jatkotehtävä: Liikunta, tehtävä 5

Hanna Lämsä