Vuosiluokat 5-6: Biologia ja maantieto

Tehtävä 3: Rukiin tie

Tehtävässä selvitetään rukiin matka pellolta leiväksi.

Ruis on todennäköisesti kasvanut Lähi-idässä ja Euroopassa rikkaruohona vehnän joukossa. Muun muassa egyptiläiset ovat jo pitkään käyttäneet ruista ruokavaliossaan. Sattumalta löytyneitä jyviä syötiin aluksi sellaisenaan. Tulen teon myötä kokeiltiin jyvien paahtamista. Paahdetusta jyvästä kuori irtosi helposti, kun jyvää hierottiin kivellä. Näin saatiin aikaan rouhetta, josta alettiin keittää puuroa. Kun puuro kiehui padan reunojen yli, se paistui kuumilla kivillä tai hiilloksella kakkaroiksi. Ne todettiin hyväksi evääksi metsästysretkelle. Näin syntyi todennäköisesti alkeellinen leipä.

Rukiin viljely Keski-Euroopassa alkoi jo ennen ajanlaskun alkua. Ruis menestyy jopa ravintoköyhillä mailla ja kylmässä ilmastossa. Rukiista valmistetaan hiutaleita, ruis-, sihtiruis- ja lestyruisjauhoja sekä ruisleseitä. Ruis säilyy viljoista parhaiten, ja laji sopii Suomen karuihin ilmasto-olosuhteisiin. Ennen ruista Suomessa syötiin ohraleipää.

Rukiin käyttö on vähentynyt maassamme huomattavasti viimeisen sadan vuoden kuluessa, mutta yhä meillä syödään sitä enemmän kuin muualla. Ulkomailla moni suomalainen sanoo kaipaavansa ruisleipää – salmiakin ja saunan lisäksi. Pohtikaa yhdessä rukiin merkitystä suomalaisille. Miksi syömme juuri ruista emmekä jotain muuta viljaa? Vierailkaa leipomossa ja seuratkaa, miten rukiista syntyy leipää.

Selvittäkää, miten ruis päätyy ruokapöytäämme. Jakautukaa ryhmiin, joista jokainen perehtyy yhteen seuraavista osa-alueista.

  • Rukiin nykyinen levinneisyysalue ja käyttötavat maailmanlaajuisesti
  • Rukiin historia: syntyalue, leviäminen, kulkeutuminen Suomeen
  • Rukiin viljelymenetelmät ja -lajit eri aikoina ja eri osissa Suomea
  • Rukiin käyttö: suomalaiset perinteiset ja nykyiset ruisleivät ja ruisruoat
  • Rukiin kulutus: muutokset historian saatossa ja tulevaisuudennäkymät
  • Rukiin terveellisyys: nykyiset ja aiemmat käsitykset terveellisyydestä, rukiin ”muodikkuus”
  • Rukiiseen ja ruisleipään liittyvä kansanperinne: sanonnat, tavat, maagiset uskomukset

Etsikää tietoa kirjallisuuden ja Internetin avulla. Kootkaa tulokset yhteen ja tehkää koulun ruokalaan suuri ruisnäyttely. Esitelkää näyttelyssä myös leipiä ja leipäkulttuuria muista maista. Sijoittakaa näyttelyn avajaiset SPR:n nälkäpäivän yhteyteen. Leipokaa kotona tai yhdessä koululla ruisleipiä, myykää ne ja lahjoittakaa tuotto keräykseen.

Tehtävä 4: Kotoista ja eksoottista kouluruokaa

Tehtävässä tarkastellaan suomalaisen ruokakulttuurin kehitystä erityisesti kouluruokailussa tapahtuneiden muutosten kautta.

Ruoanlaitto on muuttunut yhä kansainvälisemmäksi. Erilaiset ruoanlaittotavat ja reseptit matkaavat nopeasti valtakuntien rajojen yli Internetin ja television välityksellä, ja globaali kaupankäynti tuo eksoottisetkin raaka-aineet ulottuvillemme. Suomeen muuttaneet ulkomaalaiset ovat tuoneet meille vaikutteita perustamalla etnisiä ravintoloita. Myös ulkomaanmatkoilla saadut makuelämykset saavat usein jatkoa omassa kotikeittiössä. Etenkin mausteita kokeillaan yhä rohkeammin, samoin kuin makua antavia raaka-aineita, kuten kookosmaitoa ja maustetahnoja. Nykyinen ruokakulttuurimme pohjautuu vahvaan suomalaiseen perinteeseen, jota on sopivasti maustettu kansainvälisten keittiöiden aineksilla. Maailmalta otetaan makuja, joita yhdistetään kotimaiseen raaka-aineeseen.

A: Käykää ryhmittäin lähikaupassa ja etsikää hyllyistä tuotteita, jotka miellätte eksoottisiksi ja erikoisiksi. Kirjatkaa muistiin tuotteet, joita ette ole koskaan maistaneet tai joita syötte hyvin harvoin. Pankaa merkille myös hinta: merkitseekö erikoisuus kalleutta? Kukin ryhmä saa ostaa pienen määrän jotakin eksoottista tuotetta. Kyselkää ostoksestanne kauppiaalta: miten kauan tuotetta on ollut saatavilla, myydäänkö sitä paljon, mistä se on peräisin ja niin edelleen.

Luokassa ostokset jaetaan annospaloiksi ja kukin saa maistaa. Tehkää tunnistuskoe: tunteeko kukaan tuotetta maun perustella? Entä ulkonäöltä? Mitä mieltä olette tuotteiden mausta? Kukin ryhmä laatii omasta ostoksestaan pienen esittelyn luokalle. Käyttäkää tietolähteenä kaupasta kysyttyjä tietoja ja tarvittaessa kirjallisuutta. 
             
B: Tutkikaa ryhmissä kouluruokailusta kertovaa kirjallisuutta. Myös koulujen historiikeista löytyy runsaasti tietoja ruokailusta ja ruokalistoista sekä oppilaiden mielipiteitä ruoasta. Vaihtoehtoisesti opettaja voi kertoa aiheesta ja/tai jakaa oppilaille koostamansa infopaketin. Vertailkaa nykyistä ja vanhoja koulun ruokalistoja. Miten nykyinen ruokalista eroaa vanhasta? Tarkastelkaa esimerkiksi

  • ruokien monipuolisuutta ja terveellisyyttä
  • raaka-aineiden määrää, laatua, hintaa, alkuperää
  • ruokien valmistustapaa (valmisruoka/keittiöllä tehty)
  • ruokalajien nimiä (perinteisesti suomalaisia/muista kulttuureista peräisin).

Miettikää syitä havaitsemiinne muutoksiin. Miten tuonti on vaikuttanut nykyiseen ruokavalioomme? Mitkä muista kulttuureista peräisin olevat ruokalajit ovat löytäneet tiensä suomalaiseen kouluruokalistaan? Milloin tämä on tapahtunut? Entä erikoisruokavaliot? Listatkaa, mitä uusia ruokalajeja ja raaka-aineita on tullut tunnetuksi ja mitä vanhoja jäänyt syrjään. Onko muutos johtanut ravitsemuksellisesti parempaan vai huonompaan suuntaan? Mitkä ruoat ovat mielestänne tällä hetkellä suosittuja ja muodikkaita?

Keskustelkaa kouluruoista, joista pidätte eniten. Kukin oppilas voi listata viisi suosikkiruokaa ja viisi inhokkia. Verratkaa näitä entisajan lasten suosikkeihin kirjallisuuden perusteella. Kotitehtävänä tehdään pieni haastattelu, jossa selvitetään omien vanhempien ikäpolven suosikkiruoat. Ovatko lempiruuat muuttuneet? Arvioikaa vanhempien ruokatottumuksia heidän lapsuusajoiltaan: tuntuvatko ne vanhanaikaisilta?

Pohtikaa myös, millaisia välipaloja ja makeisia nautitte. Syötiinkö niitä ennen?

C: Laittakaa koulun ruokalaan tai sen lähettyville näytteille vanhoja ruokalistoja. Valitkaa tietyt vuodet tai vuosikymmenet, esimerkiksi 1950-, 1970- ja 1990-luvut. Sijoittakaa rinnalle myös koulun nykyinen ruokalista, jotta lukija voi verrata tämän päivän listaa entisaikaan. Laittakaa listojen seuraksi myös kirjallisuudesta ja omien vanhempienne kommenteista keräämiänne aikalaismielipiteitä ruoista. Tehkää kultakin ajalta tarkempi esittely muutamasta ruoasta. Liittäkää niihin myös valokuvat tai piirrokset.

Hanna Lämsä