Esiopetus

Tehtävä 1: Pääsiäispuuhia

Tehtävässä tutustutaan askartelun avulla kirkkopyhien perinteeseen ja juhliin sekä niihin liittyviin tapoihin ja symboleihin. Raamatun kertomuksen mukaan opetuslasten joukko ja kansa ottivat käteensä palmunoksia ja levittelivät niitä iloiten tielle, jota pitkin Jeesus ratsasti aasilla Jerusalemiin. Virpomisoksat symboloivat palmunoksia, joita heitettiin Jeesuksen eteen.

Karjalassa tehdyt pajunoksavirpomisvitsat ovat olleet kolmihaaraisia, ja niissä on ollut kolme koristetta: aurinko, risti ja kukka pyhän kolminaisuuden tunnuksena. Oksat koristeltiin aikoinaan karamelli, kreppi- ja sanomalehtipaperilla. Länsi-Suomessa virpomavitsoiksi kerättiin koivunoksia, jotka laitettiin maljakkoon, jolloin ne alkoivat vihertää. Virpomavitsojen on uskottu tuovan onnea, ja ne jätettiin virvottuun taloon. Keväällä emäntä ajeli oksilla lehmänsä laitumelle. Tämän uskottiin tuottavan karjalle terveyttä ja hyvää vointia. 

Myös virpomalorussa toivotettiin taloon terveyttä, vaurautta ja menestystä tulevalle vuodelle. Virpojat toivoivat vastalahjaksi palkkaa, johon viitattiin lorun lopussa. Palkka oli usein kananmuna, nykyään suklaamuna. Entisaikaan köyhille annettiin myös jauhoja ja leipää. Itse tehdyt makeiset olivat yleisiä entisajan palkkioita virpojille. Virpominen tapahtui palmusunnuntaina, mutta palkkio käytiin hakemassa vasta pääsiäisenä.

Virpomisloruja:

Virvon varvon tuoreeks terveeks, tulevaks vuuveks!
Kui monta urpaa nii monta uuhta kui monta varpaa nii monta vasikkaa
kui monta oksaa nii monta orhii
kui monta lehtee nii monta lehmää
kui monta latvaa nii monta lammasta.
 
Jos et luppaa munnaa,
ni haukka syöp siu kannais!
Virvottava lupaa:
Luppaan, luppaan, luppaan!

Virvon varvon vaaputtelen
tuoreeks terveeks toivottelen
Enkä paljoo palkkaa vaadi
enkä velkakirjaa laadi.
Vitsa sulle, palkka mulle.
Mie se virvon viisahasti
taputtelen taitavasti
rikkahaksi rakkahaksi
ison talon isännäksi
viiden piian pitäjäksi
neljän lehmän kaitsijaksi!
Isännälle ihravatsa
emännälle perä leveä
veikolle hyvä hevonen
tyttärelle punaiset posket!
Virvon varvon vitsa on uusi
kaunis kuin kukkiva tuomi!

Eläjän onnea toivotan sulle
nöyrästi vaadin palkkaa mulle!
 
Virpana varpana
sutjana putjana
niivis naavis
natseproo.

(Lähteet: Karjalainen pääsiäinen ja Mari Vuoriheimo)

A: Valmistakaa virpomisvitsoja ja harjoitelkaa samalla virpomisloruja. Keskustelkaa siitä, mitä lorut tarkoittavat. Miksi niissä esiintyvät munat ja kanat, lehmät, terveys jne.? Opettaja voi kertoa entisajan ravinnon niukkuudesta, omavaraisuuteen perustuvasta kotitaloudesta ja sato-onnen keskeisestä merkityksestä. Ennen ei myöskään ollut terveyskeskuksia ja lääkkeitä ja ihmiset sairastuivat ja kuolivat nuorempina. Miettikää, miten palmusunnuntain vietto nykyään eroaa entisestä ajasta. Mitä virpojilla on päällään, ja mitä he saavat palkkioksi? Millaista onnea nykyvirpoja toivottaa?

B: Maalatkaa pääsiäismunia ja miettikää munan symboliikkaa. Munaa pidetään ikuisen elämän symbolina, ja kristillisessä traditiossa se symboloi Jeesuksen ylösnousemusta ja uutta elämää. Munat, tiput, puput, narsissit, rairuoho ja vihreät oksat kertovat pääsiäisestä kevään juhlana. Luonto herää eloon, eläimet saavat poikasia ja niin edelleen. Keskustelkaa siitä, miten munasta lähtevä uusi elämä liittyy ympäri maailmaa tunnettuihin kertomuksiin maailmansynnystä. Lukekaa maailmansyntyruno Kalevalasta.

C: Mämmiä syödään katolisen paastonajan ja happamattoman leivän muistona. Pitkäperjantai oli entisaikaan niin pyhä päivä, ettei silloin voinut tehdä tulta ja laittaa ruokaa. Mämmiä syötiin kylmänä puolukkahillon kanssa, mutta myös ruisleivän päälle siveltynä. Maistelkaa mämmiä näillä perinteisillä tavoilla! Kaikki lapset eivät ehkä pidä mämmin mausta ja ulkonäöstä. Tällöin kannattaa kokeilla mämmijäätelöä. Sitä varten sekoitetaan rove mämmiä ja litra pehmennyttä vaniljajäätelöä. Seos pakastetaan ja tarjoillaan vaikkapa kaakaon kera.

Hanna Lämsä