Lukio

Tehtävä 7: Loitsu ja rukous

Tehtävän aiheena on perinteisen kansanuskon ja kristinopin kohtaaminen Suomessa. Tuloksena ollutta synkretismiä tarkastellaan loitsuperinteen avulla.

Loitsiminen on kuulunut tietäjän taitoihin, mutta yksinkertaiset loitsusanat ovat tehonneet kenen tahansa lausumina. Niiden avulla parannettiin, suojattiin, karkotettiin ja vahingoitettiin. Kristillinen kirkko pyrki hävittämään pakanallisen loitsuperinteen, mutta ei siinä onnistunut. Sen sijaan kristinusko vaikutti loitsuihin niin muodon, sisällön kuin henkilögalleriankin osalta. Loitsuihin tuli mukaan kirkollisten siunausten sanamuotoja ja Raamatun henkilöitä, jotka esiintyvät sulassa sovussa muinaissuomalaisten uskomushahmojen kanssa. Myös pirusta tuli keskeinen toimija. Suomalaisessa loitsuperinteessä on useita kerrostumia, joista voidaan erottaa eri aikoina saatuja vaikutteita.

Käärmeen karkoitus: 
Hoi mato Jumalan luoma
kuka nosti nokkoasi ---
Pois nyt tieltä poikellaite
tungeite kulohon kurja
Alas kusohon kuoite
heilauta heinikkohon!
Josp’on tuolta pääsi nostat
Ukko pääsi särkenevi
nuolilla teräsnenillä
rakehilla rautaisilla.

(Kalevala)

Metsästys- ja kalastustaikoja:

Haapamäellä oli mies ottanut langat kaulaansa ja sitte raamatun kainaloonsa ja sitte mennyt sydänmaalle ja siellä tehnyt valan, kanto toisessa kohti ja toisessa kohti raamattu, ja sanonut:
”Jänis minun, minä pirun!
Sen todistaa kaksi vierasta miestä, Jumala, ja tämä kanto.”
(Suomen kansan muinaisia taikoja)

Kettu kun on pyydyksessä kiinni, niin vuollaan hopeata kynsille ja sanotaan:
”Metsän kultanen kuningas!
Tässä on kullat kuppihisi,
hopeat vatihisi,
tämän lahjan lahjomasta.”

(Suomen kansan muinaisia taikoja)

Anna Antti ahvenia,
Pekka pieniä kaloja!

(lausutaan ongittaessa, matoon sylkäistessä)

Loitsu nikotuksen poistoon:
Nikka meni niineen,
minä niintä kiskomaan.
Nikka meni orteen,
minä ortta painamaan/hirttämään.

(Suomen perinneatlas)

Verensulkuloitsu:
Neitsyt Maria emonen
ota silkit silmiltäsi
kultalanka kulmiltasi
sido silkkiliinallasi
paina palmikollasi!
(Suomen perinneatlas)

Karjan suojaus:
Lasken lehmäni leholle
maion antajat aholle
hatasarvet haavikolle
kourusarvet koivikolle ---
Paljo on piikoja sinulla
saoin käskyn kuulijoita
eläjiä ilman alla
luonnottaria hyviä.
Suvetar valio vaimo
Etelätär luonnon eukko
Hongatar hyvä emäntä
Katajatar kaunis neiti
Pihlajatar piika pieni
Tuometar tytär Tapion
Mielikki metsän miniä
Tellervo Tapion neiti ---
Kaitse karjani pahoista
varjele vahingon teiltä ---

(Kalevala)

Manailuja ja pyyntöjä:
Hiisi vieköön!
Lempo soikoon!
Piru/paha periköön!
Jumal’ auta!
Herra/piru paratkoon (parantakoon)!



A: Opettaja voi antaa oheiset loitsut oppilaiden tutkittaviksi ilman mainintoja niiden käyttöyhteyksistä. Pohtikaa, mihin niitä on käytetty. Mitä loitsut kertovat silloisesta elämäntavasta ja maailmankuvasta? Mitä ne kertovat perinteisen kansanuskon ja kristinuskon kohtaamisesta? Keskustelkaa loitsuperinteen ulottumisesta nykypäivään. Miten se näkyy esimerkiksi sanonnoissa ja kirouksissa? Voidaanko ajatella, että arkipäiväistynyt kiroilu olisi nykyajan loitsimista? Uskotaanko sen yhä tehoavan? Miksi kiroilua pidetään pahana tapana?

B: Etsikää ryhmissä kirjallisuuden avulla lisää vanhoja loitsuja ja sanontoja ja selvittäkää niiden tarkoitus ja alkuperä. Tämän jälkeen ryhmät vaihtavat loitsut keskenään ja koettavat tulkita loitsujen käyttötarkoituksen ja taustan ilman kirjallista apua. Ryhmät esittelevät omat tulkintansa toisilleen kirjallisesti tai suullisesti ja korjaavat toistensa mahdolliset virhetulkinnat. Miettikää, mikä kansanperinteen tulkinnassa on nykyihmiselle vaikeaa. Mikä voi johtaa harhaan?

Tehtävä 8: Mitä ”pyhä” on?

Tehtävän ajatuksena on pyhyyden ja pyhien ilmiöiden eritteleminen arjesta ja elämästä, pyhien asioiden ja pyhän merkitysten etsiminen sekä pyhän käsitteen muutos muinaisuskosta kristinuskoon.

Uskonnoissa keskeinen rajanveto tapahtuu pyhän ja maallisen välillä. Ihmiset ja yhteisöt rajaavat erilleen eli pyhittävät aikoja, paikkoja, esineitä tai henkilöitä ja liittävät näihin erilaisia käyttäytymissääntöjä, kieltoja ja määräyksiä. Sana pyhä on germaaninen laina kolmen vuosituhannen takaa. Se on alun perin merkinnyt vaarallista, varottavaa maastonkohtaa tutun asuinkentän ja ulkopuolisen erämaan rajamailla. Kristinusko käytti pyhien paikkojen peittoamiseksi samaa ovelaa kikkaa kuin vanhojen pakanallisten juhlienkin: ne varattiin kristittyjen jumalalle. Pakanallisille pyhille paikoille rakennettiin kirkkoja; vanhoille pyhille ajankohdille sijoitettiin kristillisiä juhlapäiviä.
Nykypäivän pyhiä paikkoja ovat esimerkiksi kirkot, temppelit, moskeijat, hautausmaat ja isänmaa, mutta myös koti, kesämökki, sauna tai jäähalli.

Mikä on pyhän merkitys ihmisille tänä päivänä? Selvittäkää tätä kysymystä kyselyn avulla, jonka toteutatte joko koulussa oppilaita haastatellen tai katugallupin muodossa. Kyselkää esimerkiksi seuraavia asioita:

  • Mitä vastaaja ymmärtää sanalla ”pyhä”?
  • Mitä on maallinen tai uskonnollinen pyhä?
  • Mikä on vastaajalle pyhää?
  • Onko pyhä henkilökohtainen asia vai onko sille tarkka määritelmä?
  • Voiko ihminen olla pyhä? (vrt. pyhimykseksi julistaminen)
  • Onko tärkeää pyhittää lepopäivä?
  • Pitäisikö kauppojen aukiolo valtaväestön pyhäpäivänä sallia?

Kootkaa kyselyn tulokset. Luokaa vastauksille luokitusjärjestelmä ja tehkää tilastollinen taulukointi tietokoneen avulla. Purkakaa taulukot kirjalliseen muotoon laatimalla niissä esiin nousevista teemoista artikkeleita, joissa voitte ottaa myös kantaa asioihin. Olkaa varovaisia kyselyn tulosten yleistämisessä. Käyttäkää ilmaisuja ”kyselymme vastaajien mielestä” tai ”käytetyn aineiston mukaan”. Valokuvatkaa haastateltuja (kysykää lupa!) ja liittäkää artikkelien oheen myös kuvia.

Pohtikaa pyhän merkitystä ajallisessa perspektiivissä. Millaisena pyhä on näyttäytynyt historiassa? Mikä on ollut ihmisille pyhää eri aikoina? Erilaiset käsitykset ovat eläneet rinnakkain ja lomittain, mutta joitakin suuntaviivoja voi silti löytää. Esihistoriallisena aikana pyhyys samaistui tabuun; katolista aikaa leimaa pyhimysten keskeisyys; luterilainen aika pyhitti ankaran arvomaailmansa; 1800-luvun nationalismi nosti pyhäksi valtion ja kansakunnan. Laatikaa artikkeleita pyhästä, pyhyydestä ja pyhittämisestä eri aikoina. Liittäkää ne yhteen nykypäivän pyhyyskäsityksiä käsittelevän aineistonne kanssa ja tehkää aiheesta kirjallinen esitys tai luokaa teemakokonaisuus koulun nettisivuille. Voitte tarjota aineistoa tai osaa siitä julkaistavaksi esimerkiksi paikallisessa tai kirkollisessa lehdessä. Aiheesta saa myös hienon teemanäyttelyn pyhäinpäivän aikaan koululle, seurakunnan tiloihin, museoon tms. paikkaan. 

Tehtävä 9: Kristinusko ja populaarikulttuuri törmäyskurssilla

Tehtävässä tutkitaan, miten uskonto ilmenee kaupallisessa populaarikulttuurissa ja millaisia torjuvia reaktioita tämä aiheuttaa.

Vaikka sekularisaatio on huimasti vähentänyt uskonnon valtaa ja voimaa länsimaisessa yhteiskunnassa, on kristillisillä käsityksillä yhä läpäisevä vaikutus arvomaailmaamme. Myös populaarikulttuurissa kristinuskon vuosisatainen kulttuuriperintö vaikuttaa väistämättä taustalla, mutta uskontoa voidaan myös nostaa esille ja käyttää tietoisesti. Populaarissa taiteessa, kuten mainoksissa, musiikissa ja elokuvissa, käytetään suoraan Raamatusta lainattuja teemoja, vanhan kirkkotaiteen kuvastoa ja uskonnollisia kielikuvia. Tarkasti lukien löytyy myös viittauksia uskonnollisen symboliikkaan. Kristillisen katsomuksen näkyvyys voi olla taiteilijan omasta vakaumuksesta johtuva valinta. Selkein esimerkki tällaisesta on gospelmusiikki. Toisessa ääripäässä on suoranainen uskonnon rienaaminen, josta tunnetuin esimerkki lienevät eräät black metal -yhtyeet. Myös seksin ja uskonnon yhdistäminen populaarikulttuurissa on ollut mieliä kuohuttava ilmiö.

Poptähti Madonna käytti etenkin 1980- ja 90-luvulla uskonnollisia symboleja varsin monitasoisesti hyväkseen työssään. Hän mm. irrotti useilla musiikkivideoillaan krusifiksit ja katoliset rukousnauhat näennäisesti täysin alkuperäisestä kontekstistaan tekemällä niistä puhtaasti muotiin ja pukeutumiseen liittyviä asusteita. Toisaalta Madonna on itse sanonut, että uskonnollisilla esineillä on hänelle syvä henkilökohtainen merkitys. Seksin yhdistäminen uskonnolliseen symboliikkaan on hänen tapansa ilmaista itseään taiteilijana ja katolilaisena naisena. Vielä monisyisemmän kuvauksen uskonnosta Madonna antoi vuoden 1989 Like a Prayer -kappaleen videolla. Siinä Yhdysvaltojen afroamerikkalaisen väestön syrjintä rinnastettiin Jeesuksen ristiinnaulitsemiseen, pyhimystä esittävä patsas heräsi henkiin ja Madonna esiintyi tanssimassa palavien ristien loisteessa.

Pohtikaa, missä tarkoituksessa kristillisiä merkityksiä käytetään populaarissa taiteessa. Halutaanko niillä levittää omaa vakaumusta, herättää huomiota tai aiheuttaa pahennusta? Voivatko ne olla puhtaasti taiteellinen tyylikeino, mystiikkaa tuova mauste? Miettikää, mitä populaarikulttuuri oikeastaan edustaa. Mikä on se arvomaailma, johon kaikki eivät halua uskonnon sanomaa ja henkilöhahmoja liittää? Keitä ankarimmat vastustajat ovat? Onko kyse esimerkiksi konservatiivisuuden ja vapaamielisyyden törmäyksestä tai kaupallisuuden kritiikistä? Miksi uskonnon liittäminen esimerkiksi seksuaaliseen ilmaisuun aiheuttaa erityistä närkästystä? Miten määritämme soveliaisuuden rajat? Etsikää esimerkkejä kohua herättäneistä teoksista ja artisteista. Keskustelkaa myös uskonnon merkityksen eroista länsimaisen kulttuurin piirissä. Millaisia eroja on uskonnollisuudessa ja moraalikäsityksissä vaikkapa Yhdysvaltojen, Suomen ja Etelä-Euroopan välillä? Mistä erot johtuvat, miten ne näkyvät?

Valitkaa ryhmittäin tai pareittain yksi uskontoa jollain tavalla hyödyntävä muusikko, yhtye, elokuvaohjaaja, tuotemerkki, taideteollisen alan yritys tms. Voitte valita myös yksittäisen elokuvan, kirjan tai muun teoksen. Kuvailkaa, miten uskonto ilmenee, mihin sillä pyritään, mikä on henkilön/henkilöiden taustan vaikutus ja niin edelleen. Laatikaa aiheesta suulliset esitykset ja esittäkää ne luokalle ääni- tai kuvanäytteiden kera.

Hanna Lämsä