Vuosiluokat 6-9

Tehtävä 5: Katolinen keskiaika ja pyhimykset

Tehtävässä tutustutaan katoliseen traditioon, kirkkorakennuksiin ja pyhimyksiin ja etsitään niistä yhteyksiä tähän päivään.
Kerratkaa oppimanne pohjalta, milloin ja miten katolisen kirkon traditio on ollut vahvimmillaan maailmassa ja Suomessa. Jos mahdollista, tehkää retki keskiaikaiseen kirkkoon tai museoon, josta löytyy aikaan liittyviä esineitä. Vaihtoehtona voivat olla diakuvat tai Internetin kuvatarjonta. Pohtikaa, miten rakennuksista ja esineistä ilmenee keskiaikainen tai katolinen henki. Miten keskiajan kulttuuriperintö näkyy yhä keskuudessamme?

Ottakaa selvää keskiaikaisista pyhimyksistä ja heidän nimistään. Miettikää, onko omalla paikkakunnallanne, esimerkiksi kaduilla tai järvellä, uskontoon tai keskiaikaan liittyviä nimiä. Esiintyykö niissä esimerkiksi sana pyhä tai pyhimysten nimiä? Mikä on nimen tausta? Keskustelkaa pyhimysten tehtävistä ja merkityksestä Suomessa keskiajalla ja toisaalta katolisessa kirkossa tänä päivänä. Onko pyhimyksillä enää merkitystä luterilaisessa kirkossa? Mitä mieltä olette ihmisten pyhäksi julistamisesta nykypäivänä?

Katolisissa maissa pyhimykset, uskonsa vuoksi kuolleet tai kärsineet marttyyrit ovat yhä arvossaan. Paavi kanonisoi uusia pyhimyksiä jatkuvasti. Mutta vaikka pyhimykset ovat läsnä nykyäänkin, keskiajalla heiltä ei voinut välttyä missään. Ihmiset kaipasivat suojelupyhimyksiä elämän kurjuutta vastaan, ja kirkko halusi antaa ihmisille sopivia esikuvia. Niinpä kaikilla yksittäisistä ihmisistä ja kylistä kokonaisiin ammattikuntiin ja valtioihin oli omat suojelupyhimyksensä.
Kristinuskon organisoituessa ja levitessä yhä pohjoisemmaksi varhaiskeskiajalla pyhimyskultti helpotti lähetystyötä merkittävästi. Pyhimykset asettuivat luontevasti kansan vanhojen pakanallisten haltijoiden paikalle tai lomaan. Sankarien nimet vaihtuivat, mutta tehtävät ja merkitykset sulautuivat yhteen. Lännen kirkossa pyhimyskultista tuli yksi kirkkokunnat erottaneista kiistakapuloista. Kultin vastustaminen oli yksi protestanttien pääteeseistä.

Mitkä pyhimysten nimistä johdetut nimet esiintyvät yhä suomalaiskalenterissa? Selvittäkää, kuinka monella luokallanne on tällainen nimi. Ryhtykää selvittämään oman, perheenjäsenen tai muun läheisen henkilön nimen taustaa. Etsikää vastaukset seuraaviin kysymyksiin:

  • Kuka on nimen taustalta löytyvä pyhimys?
  • Millainen on häneen liittyvä legenda?
  • Mikä merkitys hänellä on ollut suomalaisessa kansanperinteessä?
  • Mikä on pyhimyksen merkitys katolisessa ja/tai ortodoksisessa kirkossa?
  • Onko hänen mukaansa nimetty kirkkoja, kaupunkeja, katuja tms. Suomessa tai ulkomailla?
  • Vietetäänkö hänen kunniakseen juhlia?

Tehkää nimihistorioista kauniit, kuvitetut esitykset joko käsityönä tai tietokoneen avulla. Voitte ripustaa työt niminäyttelyksi luokkanne seinälle. Nimihistoria on myös hauska lahja nimen kantajalle!

Tehtävä 6: Pyhät paikat

Tehtävässä tarkastellaan eri uskontojen pyhiä paikkoja ja pohditaan niiden symbolisia ja yhteisöllisiä merkityksiä.

Pyhä paikka merkitsee useimmissa uskonnoissa tilaa, jossa jumala voidaan kohdata ja jossa hänen toisinaan uskotaan myös asuvan. Luonnonuskonnoissa pyhät paikat sijaitsevat usein luonnossa, kuten muinaisten suomalaisten hiidet, jotka liittyivät vainajien palvontaan. Erityisiä jumalille pyhitettyjä rakennuksia on ollut jo varhain, ja niistä on pyritty tekemään mahdollisimman kauniita. Nykyisten pääuskontokuntien kuuluisimmat pyhät rakennukset ovat massiivisia, kallisarvoisia rakennelmia upeine sisustuksineen. Välttämättä pyhän paikan ei kuitenkaan tarvitse olla ulkoisesti näyttävä, jos se liittyy merkittävällä tavalla uskonnon historiaan. Pyhät paikat ovat suosittuja pyhiinvaelluskohteita, etenkin jos niissä säilytetään pyhäinjäännöksiä. Kävijät hakevat uskonvahvistusta, lohtua ja konkreettista apua.

Uskonto identifioidaan usein tiettyyn keskeiseen pyhään paikkaan. Kristityillä on Pietarin-kirkko, muslimeilla Kaaban kivi, juutalaisilla Itkumuuri, hinduilla pyhä Ganges-virta; muinaisilla egyptiläisillä oli pyramidit, antiikin kreikkalaisilla Akropolis-kukkula. Valitkaa ryhmissä jokin pyhä paikka tai rakennelma, johon perehdytte tarkoin. Voitte valita pääuskontohaaran ja kuuluisan monumentin tai vähemmän tunnetun uskonnollisen ryhmän ja heille tärkeän paikan. Uskonto voi olla myös muinainen, jo hävinnyt uskonto. Selvittäkää paikan historia: rakentaminen, aseman saavuttaminen, mahdolliset vallanvaihdokset ja konfliktit ja niin edelleen. Miltä paikka näyttää, missä se sijaitsee, mihin ja miten sitä käytetään, ketkä sitä käyttävät? Miten se ilmentää kyseiseen uskontoon tyypillisesti liittyvää taidetta ja arkkitehtuuria? Miettikää kohteen merkitystä kyseisen uskonnon edustajille ja alueen muille asukkaille. Onko merkitys muuttunut ajan kuluessa?

Pohtikaa pyhien rakennelmien luonnetta. Mihin niiden pyhyys perustuu? Mitä ne symboloivat uskonnon edustajille? Yrittäkää analysoida, mitä niiden arkkitehtuuriset piirteet, sisustus, kulttiesineet ja koko olemus kertovat uskonnon sisällöstä ja luonteesta. Miten eri uskontojen pyhät paikat eroavat toisistaan. Miksi? Kootkaa kerätyt tiedot yhteen ja pitäkää suulliset esitelmät luokalle. Käyttäkää tunnelman luomiseen esimerkiksi diakuvia, videota, musiikkia ja suitsukkeita. Tarjotkaa pienet maistiaiset ruoasta, joka liittyy uskonnon rituaaleihin tai on muuten tyypillistä kyseisessä kulttuurissa.

Hanna Lämsä