Lukio

Tehtävä 5: Aatteet ja vaikuttaminen

Tehtävässä tutkitaan kotiseudun politiikkaa ja vaikuttajia, poliittisen vaikuttamisen historiaa ja sen keskeisiä henkilöitä. Tehtävässä perehdytään aatteellisuuden ja vaikuttamisen väliseen suhteeseen ennen ja nyt.

A: Yhteiskunnallinen vaikuttaminen

Miettikää, miten ihmiset ovat eri aikakausina vaikuttaneet yhteisöönsä ja omaan elämäänsä. Verratkaa kansankäräjiä Ruotsin vallan aikana, oikeusvaltio- ja kansanvaltioperiaatteita ja nykyistä perustuslakia. Millä eri tavoilla yhteiskuntaan voi vaikuttaa?

B: Yhteiskunnalliset voimasuhteet

Mitkä ihmisryhmät ovat olleet kotiseudullanne aktiivisia tiettynä aikakautena? (Esimerkiksi raittiusliikkeet, kansalaissodan punaiset ja valkoiset, poliittiset puolueet, erilaiset yhdistykset ja kansanliikkeet.) Miten naisten osallistuminen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon on kehittynyt? Ketkä ja mitkä puolueet vaikuttavat kunnallishallinnossa? Kiinnittäkää huomiota myös sukupuolijakaumaan. Miten naisten osuus vaikuttajista on muuttunut? Ottakaa selvää myös siitä, miten eri yhteiskuntaryhmien väliset suhteet ovat muuttuneet.

C: Paikalliset vaikuttajat

Ottakaa selvää, ketkä henkilöt ovat olleet paikkakuntanne vaikuttajia. Onko kunnassanne tai onko kunnassanne ollut kansallisen historian merkkihenkilöitä, esimerkiksi presidenttejä, poliittisia vaikuttajia tai kulttuurihenkilöitä? Keitä paikallisia vaikuttajia on nykyisin julkisuudessa? Ottakaa selvää, kuuluuko paikallisia edustajia eduskuntaan tai europarlamenttiin. Miten he edustavat omaa paikkakuntaanne? Laatikaa henkilöhistoria poliittisesta henkilöstä.

D: Vaalijulisteen teko

Selvittäkää esimerkiksi puolueohjelmien tai pöytäkirjojen avulla, millaisia aatteita paikkakunnallanne vaikuttavat eri ryhmät edustavat? Valitkaa jokin paikkakunnallanne ajankohtainen kysymys ja verratkaa suhtautumista siihen eri ryhmien välillä. Voitte myös valita yhden ryhmän, josta löydätte tietoa myös historiasta, ja seurata, mitkä kysymykset ovat olleet sille tärkeitä eri ajanjaksoina. Tehkää ryhmissä kuvitteelliset vaalijulisteet, joissa eri ryhmien ajamat asiat tulevat selkeästi esiin.

Lisätehtävä: Lapset, nuoret ja laki

Miten nuoret ovat eri aikakausina ja eri vuosikymmeninä vaikuttaneet paikkakunnallanne ja yleensä Suomessa? Mikä merkitys nuorisotoiminnalla on ollut ja on yhä? Minkälaisia nuorisoseuroja kunnassanne on? Mikä on niiden historia? Onko niillä ollut ja onko niillä edelleen vaikutusvaltaa kotiseudullanne? Onko kotiseudullanne nuoria, jotka kuuluvat paikallisiin tai valtakunnallisiin nuorisovaltuustoihin? Miten itse voitte vaikuttaa paikallisesti?
Tutustukaa lakeihin, joissa lainsäädännön kohteena ovat nuoret.
Esimerkiksi:

  • Nuorisotyölaki 24.2.1995/235
  • Asetus nuorten työntekijäin suojelusta 27.6.1986/508

Oletteko tyytyväisiä lakeihin vai haluaisitteko muuttaa niitä? Pohtikaa, kenen näkökulmasta lait on säädetty? 

Tutustukaa lapsen oikeuksien julistukseen: mihin lapset voivat osallistua ja vaikuttaa ja miten?

Tehtävä 6: Toimikaa vaikuttajina

Selvittäkää, millä keinoin ihmiset voivat vaikuttaa päättäjiin: miten ihmiset saavat asiansa kuuluville (vai saavatko)? Miten ihmiset tuovat mielipiteensä esille lehdissä ja televisiossa; miten mielenosoitukset toimivat? Miettikää, miten itse voisitte vaikuttaa päättäjiin? Mitä eroa on täysivaltaisella osallistumisella ja vaikuttamisella, kumppanuudella, kuulemisella ja tiedottamisella, ja miten ne liittyvät asukkaiden/kansalaisten ja päättäjien väliseen suhteeseen? Miten perustuslaki ja muut lait ohjaavat sitä, miten Suomessa voi vaikuttaa esimerkiksi lähiympäristöönsä?

Perustuslain 12§ Sananvapaus ja julkisuus
Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla. Lailla voidaan säätää kuvaohjelmia koskevia lasten suojelemiseksi välttämättömiä rajoituksia.
Viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta.

Perustuslain 13§ Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus
Jokaisella on oikeus lupaa hankkimatta järjestää kokouksia ja mielenosoituksia sekä osallistua niihin.
Jokaisella on yhdistymisvapaus. Yhdistymisvapauteen sisältyy oikeus ilman lupaa perustaa yhdistys, kuulua tai olla kuulumatta yhdistykseen ja osallistua yhdistyksen toimintaan. Samoin on turvattu ammatillinen yhdistymisvapaus ja vapaus järjestäytyä muiden etujen valvomiseksi.
Tarkempia säännöksiä kokoontumisvapauden ja yhdistymisvapauden käyttämisestä annetaan lailla.

Valitkaa jokin kotiseutuunne liittyvä aihe, josta teillä on mielipide ja jonka haluaisitte tuoda esille. Miettikää vaikuttamisen keinoja ja sitä, miten haluaisitte vaikuttaa. Mikä olisi tehokkain vaikuttamisen keino: valitsisitteko yleisönosastokirjoittelun, otatteko yhteyttä kunnan päättäjiin vai menisittekö pitämään mielenosoituksen? Tehkää seuraava harjoitus, jossa kokeilette vaikuttamista eri keinoin.

Vaikuttamiskeino 1: Mielipidekirjoitus

Millainen on hyvä mielipidekirjoitus? Tutustukaa eri lehtiin ja tarkastelkaa, ketkä ovat kirjoittajia ja miten he tuovat mielipiteensä esille. Ketkä haluavat paikallislehdessä tuoda mielipiteensä esille? Kirjoittakaa äidinkielen tunnilla oma mielipidekirjoitus, jonka haluaisitte lähettää paikallislehteen. Esittäkää muille oman mielipiteenne pääkohdat. Valitkaa kirjoituksista mielestänne paras tai tehkää kirjoitusten pohjalta yksi yhteinen mielipideartikkeli, jonka yritätte saada paikallislehteen. Pohtikaa samalla, onko paikallislehti asiallenne oikea kanava, vai olisiko kenties muita kanavia, joiden kautta mielipiteenne suuntautuisi oikealle taholle tai oikealle henkilölle.

Vaikuttamiskeino 2: Yhteydet päättäjiin

Ottakaa yhteyttä kunnan/kaupungin vaikuttajiin. Miettikää asiaa, johon haluatte vaikuttaa ja miettikää, kenelle virkamiehelle asiasta kannattaisi ilmoittaa (kuka päättää tai on vastuussa juuri tästä asiasta).  Haluatteko vain tuoda asian esille vai odotatteko aiheesta laajempaa keskustelua? Voitte yrittää kutsua kunnallisen virkamiehen esimerkiksi aiheeseen liittyvään paneelikeskusteluun koululle. Opettaja voi kertoa paneelikeskustelun periaatteista.

Vaikuttamiskeino 3: Mielenosoitus

Pohtikaa lähiaikoina tiedotusvälineissä esitettyjä mielenosoituksia. Ketkä ovat halunneet tuoda mielipiteensä esille? Miksi? Onko Suomen ja ulkomaiden mielenosoituksilla eroja? Mikä merkitys mielenosoituksilla on ja ovatko ne olleet tehokkaita? Mitä merkitys eri aikakausien mielenosoituksilla on ollut? Ottakaa selvää, miten mielenosoituksen saa järjestää. Esimerkiksi: Kokoontumislaki 22.4.1999/530.

Vaikuttamisvaihtoehto 4: Yhdistyksen perustaminen

Perustakaa oma yhdistys. Opettaja voi kertoa pohjatietoa yhdistyksistä. Miten yhdistys perustetaan? Mitä eroa on yhdistyksellä ja yrityksellä? Entä rekisteröidyllä ja rekisteröimättömällä yhdistyksellä? Milloin yhdistys on laillinen? Mitä eroa on poliittisella puolueella ja yhdistyksellä?. Mikä on yhdistystoiminnan merkitys? Miten eri yhdistykset vaikuttavat yhteiskunnassamme ja kotiseudullanne?

Vaikuttamisvaihtoehto 5: Vaikuttaminen verkossa

Vaikuttaminen sähköisesti on uusi ilmiö, jota vielä muutama vuosi sitten ei tunnettu. Ottakaa selvää erilaisista tavoista vaikuttaa Internetissä: esimerkkinä (varjo)äänestykset, kiertokirjeet, ihmisoikeusjärjestö Amnestyn vetoomukset ja keskustelupalstat. Kokeilkaa useita sähköisen vaikuttamisen keinoja ja arvioikaa niiden tehokkuutta. Tuntuuko teistä, että saatte äänenne kuuluviin verkon kautta? Minkälaista palautetta saatte mielipiteillenne? Mitkä ovat mahdollisuutenne muuttaa maailmaa osallistumalla keskusteluun verkossa? Verratkaa mielipiteen ilmaisua Internetissä ja torilla. Kumpi on tehokkaampaa? Mitä vaikutusta osallistumisen ja vaikuttamisen keinojen muutoksella on esimerkiksi siihen, kuka tai ketkä saavat osallistua ja vaikuttaa tai siihen, mitkä asiat nousevat polttaviksi kysymyksiksi?

Simulaatio

Tehtävän voi suorittaa myös simulaationa, jolloin opiskelijat jaetaan päättäjiin ja kansalaisiin. Kansalaiset yrittävät vaikuttaa valitsemassaan asiassa päättäjiin eri tavoin, ja päättäjät lopuksi arvioivat, oliko vaikuttaminen tehokasta. Arvioinnin voi suorittaa myös ”taivaallinen lautamiehistö”, jolloin arvioidaan kansalaisten vaikuttamisyrityksiä ja päättäjien reaktioita.

Miettikää lopuksi, mikä merkitys omalla vaikuttamisellanne voi olla omassa ajassanne ja tulevaisuudessa.

Pohtikaa myös sitä, miten vaikutatte historiallisina toimijoina.

Tehtävä 7: Demokraattinen oikeus kulttuuriperintöön

Etsikää yhdessä määrittelyjä termeille ”demokraattinen” ja ”kulttuuriperintö”. Tutustukaa tunnilla kulttuuriperintöä koskevaan lainsäädäntöön ja demokratian historiaan ja määritelmiin. Pohjustakaa aihetta huolella ja antakaa heränneille ajatuksille aikaa muhia. Kirjoittakaa essee, jossa pohditte, mitä tarkoittaa demokraattinen oikeus kulttuuriperintöön.

Hanna Lämsä