Vuosiluokat 7-9

Tehtävä 3: Kaupungistuminen ja kaavoitus, elinkeinot ja yritykset

Seuraavassa tehtävässä käsitellään kaupungistumista, kaavoitusta ja elinkeinorakenteen muutosta. Keskittykää tutkimaan, miten ilmiöt näkyvät kotiseudullanne. Mitä jälkiä niistä on havaittavissa lähiympäristössä? 

A: Kaupungistuminen
Perehtykää jonkin suomalaisen kunnan tai kaupungin, esimerkiksi lähimmän kaupungin, kaupungistumiseen 1900-luvun jälkipuoliskolla. Kaupunkien nettisivuilta löytyy yleensä myös tietoa historiasta. Miten kaupungistuminen on Suomessa tapahtunut, ja mitkä historialliset syyt siihen johtivat? Mikä rooli kaupungistumisessa oli teollistumisella, maanviljelyn vähenemisellä ja työpaikkojen keskittymisellä kaupunkeihin, nopealla rakentamisella ja löyhällä yhdyskuntasuunnittelulla? Minkälainen oli poliittinen tilanne silloin? Mikä johti kulttuuriperinnön (puutalot) tuhoamiseen samoihin aikoihin? Onko suhtautuminen säilyttämiseen ja suojeluun muuttunut? Mitkä ja minkälaiset rakennukset kaupungissa nyt ovat suojeltuja?

B: Kaavoitus kotiseudulla

Vanhojen rakennusten purkaminen oli erityisen yleistä 1960- ja 1970-luvuilla. Monissa kaupungeissa sodan jälkeiset kasvuennusteet olivat huomattavia, ja puukaupunkeihin laadittiin tehokkaita kerrostalokaavoja nelikerroksisille kivitaloille. Suuri rakennusoikeus houkutteli purkamaan vanhoja, vielä käyttökelpoisiakin rakennuksia uusien tuottavampien tieltä. Ylimitoitetut kaavat toteutuivat kuitenkin hitaasti ja epätäydellisesti tuottaen sekavaa kaupunkirakennetta. Nykyisin kaupunkeja on uudelleen kaavoitettu pienentämällä vähäisellä tehokkuudella rakennettujen alueiden rakennusoikeuksia ja suunnittelemalla kasvualueita aikaisempaa rajatummille kaupunkialueille tai aivan uusille paikoille. Kaavoituksella voidaankin edistää rakennusten pitkää käyttöaikaa, mutta myös lyhentää sitä. Jos päätökset jonkin alueen tulevasta käytöstä viipyvät, vähentää epävarmuus rakennusten korjaamista ja ne rappeutuvat vähitellen, lopulta jopa korvauskelvottomiksi. Lisäksi vuonna 1994 käyttöön otettu arvonlisävero heikensi korjaustyön kilpailukykyä suhteessa uusien rakennusosien asentamiseen.
(Osara, Leo, 2003. Kestävä rakennus on ekologinen. S. 21–22.)

Tutustukaa kunnan tai kaupungin kaavoituksen historiaan tutkimalla kotikunnan karttoja, havainnoimalla ympäristöä ja vertailemalla eri aikakausina otettuja kuvia. Myös tilastot voivat olla apuna. Miten alue on suunniteltu ja kaavoitettu aikojen kuluessa? Mikä on asemakaava?

Miettikää asioita, josta haluaisitte kiittää tai josta voisitte antaa risuja kunnallishallinnolle tai virkamiehille. Onko lähiympäristönne esteettinen ja ihmisystävällinen, ja onko kotiseudullanne tarpeeksi virkistysmahdollisuuksia? Onko nuorisolle tarpeeksi tiloja ja toimintamahdollisuuksia? Voisiko joitakin asioita kotiseudullanne muuttaa vai oletteko tyytyväisiä?

Selvittäkää esimerkiksi kunnan tai kaupungin kotisivuilta, mitä lähiseudullanne aiotaan seuraavaksi rakentaa. Pohtikaa, voitteko vaikuttaa kaavaan. Jos ette, niin milloin, miten, kuka tai ketkä kaavaan voivat vaikuttaa?

1990-luvulla Suomessa on parannettu kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia lainsäädännön avulla. Kuntalain (365/1995) 27. pykälä, Perustuslain (731/1999) 14,3. pykälä sekä Maankäyttö ja rakennuslaki (132/1999) takaavat kansalaisen muodollisen osallistumisen elinympäristönsä suunnitteluun ikään katsomatta. Uuden maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa kaavoituksessa edellytetään vähintäänkin asukkaiden tai käyttäjien kuulemista. Lain henki sisältää myös ajatuksen eri osallistujien kumppanuudesta, mutta laki ei kuitenkaan takaa osallistujien vaikutusta päätöksentekoon, joka tapahtuu edelleen edustuksellisen demokratian puitteissa.
(Horelli, Liisa, 2004. Lapset ja nuoret osallistujina. S.72, 79.)

Listatkaa, mihin kaikkeen esimerkiksi uuden asuinalueen kaavoittaminen kotipaikkakunnallanne vaikuttaa: esimerkiksi sinne muuttaviin ihmisiin, alueen yrittäjiin, alueen luontoon ja eläimiin ja mahdollisiin vanhempiin rakennuksiin. Järjestäkää paneelikeskustelu, jossa on edustaja jokaisesta löytämästänne ryhmästä – myös kasvien, eläinten ja rakennusten edustaja. Jokaisen ryhmän edustaja esittää mielipiteensä uudesta kaavaesityksestä, minkä jälkeen yleisö saa esittää kysymyksiä. Lopuksi osallistujat äänestävät kuulemansa perusteella.

Jatkotehtävä: Oma kaava

Tutkikaa kaupungin karttaa ja kaavoittakaa siihen kuviteltu alue. Keksikää esimerkkirakennus, jonka haluaisitte kotiseudullenne (vapaa-ajan tilat, museo, urheiluhalli) ja sijoittakaa se karttaan.

C: Kotiseudun yrityshistoriaa
Tutustukaa paikkakunnan, kotiseudun tai kotikaupungin muutoksiin yrityshistorian näkökulmasta. Kerätkää luettelo kotipaikkakuntanne yrityksistä ja miettikää kuntanne elinkeinopohjaa. Pohtikaa, onko alueen elinkeinorakenne muuttunut aikojen kuluessa? Opettaja voi ottaa selvää ja kertoa, miten esimerkiksi yhteiskunnan rakennemuutokset ovat vaikuttaneet kotiseutuun. Pohtikaa, mikä suhde alkutuotannolla, teollisuudella ja palveluilla on ollut nyt ja ennen. Ketkä toimivat kotiseudun työnantajina (yksityiset, kunta, valtio)? Tämän hetkisestä tilanteesta saa tietoa esimerkiksi kunnan kotisivuilta. Pyytäkää myös kunnan työtekijää kouluun vierailulle kertomaan kunnasta työnantajana. Ottakaa selvää myös paikkakuntanne työelämän sukupuolijakaumasta: mitkä alat ovat mies- ja mitkä naisvaltaisia. Miten jakauma on muuttunut ajan kuluessa? Miettikää, mistä tämä johtuu. Mitä seurauksia jakaumalla on? 

Mitä perinteistä ja nykyaikaan liittyvää elinkeinotoimintaa seudulla on ja kuinka paljon? Miten nämä elinkeinot vaikuttavat seudun työllisyyteen ja muuhun toimintaan? Onko yritystoiminta tai perinteinen teollisuus supistunut tai laajentunut? Miksi? Onko se hyvä vai huono asia paikkakunnan kannalta?

Miettikää, miten elinkeinojen harjoittaminen on muuttunut: verratkaa kadulle avautuvia leipomoita ja myymälöitä automarketteihin. Voitte haastatella vanhempia ihmisiä esimerkiksi siitä, millaisia muutoksia on tapahtunut aukioloajoissa, palvelujen sijainnissa ja tarjonnassa.

Tehkää yhdessä haastattelukaavio ja käykää haastattelemassa paikallisia yrityksiä. Yhtenä näkökulmana voi olla mies- ja naisyrittäjien suhtautuminen yrittäjyyteen ja esimerkiksi perheen ja yrittäjyyden yhdistäminen. Haastattelun voi tehdä esimerkiksi työelämään tutustumisen aikana (ks. integrointi). Miettikää, mitä merkitystä yrityksillä ja muilla työnantajilla on kotiseudulle ja paikkakuntalaisille (työllisyysmahdollisuudet, kulttuuri).

Lisätehtävä: Teollisuus ja maailmanperintö – Verlan pahvitehdas ja puuhiomo

Havainnollistakaa elinkeinoihin ja yrittäjyyteen liittyviä tehtäviä perehtymällä Suomen teollistumiseen. Miten teollistuminen, kaupungistuminen ja elinkeinojen muutokset kytkeytyvät toisiinsa? Tutustukaa johonkin historialliseen teollisuusrakennukseen tai kompleksiin. Kartoittakaa myös, missä käytössä vanhat tehdasrakennukset ja -alueet ovat nykyään. Monet niistä ovat uusiokäytössä esimerkiksi asuntoina, kulttuurikeskuksina ja työtiloina. Voitte ottaa tutkimuksen kohteeksi myös Verlan vanhan puuhiomon, joka pääsi mukaan Unescon maailmanperintökohteiden listalle vuonna 1996. Jakautukaa ryhmiin ja tutkikaa Verlaa eri näkökulmista. Keskittykää ryhmittäin yhteen seuraavista näkökulmista ja laatikaa siitä esitys. Keksikää erilaisia tapoja elävöittää kutakin näkökulmaa: käyttäkää piirroksia, valokuvia ja draamaa. Esimerkiksi Verlan Marian ja tehtaan patruunan henkilöhistoriat voi esittää muille näytelmänä.

  • Raaka-aineiden hankkiminen tehtaalle: metsäkaupat, tukinuiton vaikutus maaseudun ihmisten elämään
  • Tehtaan historia: tehtaan perustaminen ja rakennukset
  • Koneet: koneiden alkuperä, toiminta ja niiden käyttäminen
  • Tuotteet: luettelo ja piirroksia tuotteista, mihin tuotteita vietiin?
  • Ammatit: ammattinimikkeet ja työtehtävät
  • Verlan Maria ja tehtaan patruuna: henkilöhistoria, ammattitaito, asuminen, perhe-elämä, yhteiskunnallinen asema

Tehtävä 4: Maailmanperintösopimukset

Tutustukaa kulttuuri- ja luonnonperintöä koskeviin kansainvälisiin sopimuksiin.

Esimerkiksi: 

  • Yleissopimus maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelemisesta eli Maailmanperintösopimus vuodelta 1972
  • Haagin sopimus

Ottakaa selvää miten ja milloin Unescon maailmanperintöluettelo on syntynyt. Millaisia kohteita luettelossa on? Tutustukaa maailmanperintökohteen valintaprosessiin ja Unescon rooliin siinä (kriteerit, ehdotuksen laatiminen, komitea, kokous, arviointiraportti). Valitkaa kotiseudultanne jokin kohde, jota ehdotatte listalle ja ”simuloikaa” maailmanperintökohteen valitsemisprosessin eri vaiheet. Pohtikaa mihin maailmanperintöä tarvitaan

Valintakriteerit ovat:

Luonnonperintö:

  1. kohteen tulee olla huomattava esimerkki maapallon historiallisesta aikakaudesta, todistusaineistoa elämän kehityksestä tai merkittävästä käynnissä olevasta geologisesta maanmuodostusprosessista tai geomorfisilta tai fysiografisilta piirteiltään ainutkertainen luonnonpaikka; tai
  2. kohteen tulee edustaa merkittävää käynnissä olevaa ekologista tai biologista prosessia maaperän tai vesialueiden ekosysteemien ja eliö- ja kasvilajien kehityksessä; tai
  3. kohteen tulee sisältää ainutkertaisia luonnonilmiöitä tai olla esimerkkinä poikkeuksellisen kauniista ja esteettisesti tärkeästä paikasta; tai 
  4. kohteen tulee olla tärkeä biologisen monimuotoisuuden turvaamiselle erityisesti koskien suojelua lajien luonnollisilla elinpaikoilla

Kulttuuriperintö:

  1. kohteen on oltava ihmisen luovaa älykkyyttä osoittava mestariteos; tai
  2. kohteen tulee esittää ihmiskunnan arvojen muokkautumista tiettynä ajanjaksona tai tietyillä kulttuurialueilla, ja se on vaikuttanut arkkitehtuuriin, teknologiaan, monumenttitaiteeseen tai kaupunki- ja aluesuunnitteluun; tai
  3. kohteen tulee olla ainutlaatuinen tai poikkeuksellinen näyte elävästä tai jo kadonneesta kulttuuritraditiosta tai sivilisaatiosta; tai
  4. kohteen tulee olla huomattava arkkitehtoninen tai tekninen esimerkki rakennuskokonaisuudesta tai alueesta, joka edustaa merkittävää aikakautta ihmiskunnan historiassa; tai
  5. kohteen tulee olla ainutlaatuinen esimerkki perinteisestä asumismuodosta tai maankäytöstä tietyssä kulttuurissa tai kulttuureissa, erityisesti jos se on tullut uhanalaiseksi ihmiskunnan peruuttamattomien muutosten vuoksi; tai
  6. kohteen on oltava suorassa tai epäsuorassa yhteydessä yleismaailmallisesti merkityksellisiin kulttuuritapahtumiin, elävään perinteeseen, traditioon, aatteisiin, uskomuksiin tai ainutkertaisiin taiteellisiin tai kirjallisiin teoksiin. (Komitean suosituksesta tämä kriteeri riittää kohteen listalle liittämiseen ainoastaan poikkeustapauksissa, ja yleensä sitä käytetään tukemaan muita kriteereitä.)
Hanna Lämsä