Harjoitusprosessi 1: Ryhmäviestintäharjoitus: ristiriitatilanteet/konfliktit (esim. kursseille 1 ja 3)

Ryhmäviestintä on lukiossa keskeinen puheviestinnän oppisisältö. Sen lisäksi, että tavoitteena on harjoitella ryhmäviestintätaitoja, opetussuunnitelman hengessä pyritään myös lisäämään tietoa ja ymmärrystä ryhmien toiminnasta ja ryhmäviestinnästä ilmiönä. Ryhmäviestintäosaaminen liittyy olennaisesti kaikkiin oppiaineisiin ja on olennainen osa yksilön arkea.

Virikemateriaalia

Harjoitusprosessin tavoitteena on

  • ryhmäviestintään liittyvän yleistiedon ja ymmärryksen lisääminen sekä oman viestijäkuvan syventäminen
  • arviointitaitojen harjoitteleminen
  • ryhmäviestintäosaamisen kehittäminen.

Alustus

Ensin on hyvä yksin ja yhdessä pohdiskella ja kartoittaa sitä, mitä ryhmäviestintä oikeastaan on, millaisia taitoja se edellyttää, millaisia erilaisia ryhmäviestintätilanteita on ja mitä erityisvaatimuksia (neuvottelut, päätöksenteko, ongelmanratkaisukeskustelu) se asettaa. Opettaja voi tämän jälkeen tarjota opiskelijoille tietoa laadukkaasta päätöksenteosta ja ongelmanratkaisuprosesseista, konflikteista ryhmässä jne. esim. oppikirjojen tai ryhmäviestinnän verkko-oppimateriaalin avulla. Sen jälkeen keskustelua kannattaa johdattaa siihen suuntaan, millaisia haasteita tai suoranaisia ongelmia ryhmätyöskentelyssä saattaa tulla eteen.

Ryhmän vuorovaikutusta voi lähestyä esim. seuraavien kysymysten kautta:

  • Millaisia erilaisia ryhmiä on?
  • Millaisissa ammateissa vaaditaan taitoa työskennellä ryhmissä?
  • Millaisia erilaisia ryhmäviestintätilanteita on?
  • Miksi ryhmätyöskentelyn harjoitteleminen on tärkeää?
  • Mitä etuja ja mitä haittoja ryhmätyöskentelystä on? Tässä voidaan hyödyntää esimerkiksi Puheviestintätaitojen päättökoetta varten laadittuja kriteereitä.
  • Millaisia taitoja hyvä ryhmätyöskentely edellyttää?
  • Millainen ryhmä on toimiva?
  • Miten ryhmässä voidaan ratkoa ongelmia ja tehdä laadukkaita päätöksiä?
  • Millaista ryhmätyökaveria arvostat?
  • Mitä vahvuuksia sinulla on ryhmätyöskentelyssä?
  • Missä kaipaat kehittymistä?
  • Millainen ryhmä ei ole toimiva?
  • Millaisia erilaisia ristiriitoja tai ongelmia ryhmän työskennellessä voi tulla eteen?
  • Millaisia kokemuksia sinulla on toimivasta ja/tai toimimattomasta ryhmästä?
  • Mitkä syyt voivat häiritä, jopa estää ryhmän toimintaa?
  • Miten vastoinkäymisiä voi estää? Miten niistä voi selvitä? Mitä siis tehdä, jos ryhmän työskentely vaarantuu tai estyy syystä tai toisesta?

Tehtävä

  • Miettikää erilaisia ryhmäviestintätilanteita, joissa ryhmätyöskentely on jostakin syystä/ useammasta syystä ajautunut vaikeuksiin. Tilanteita voi hahmotella esimerkiksi omien kokemusten kautta (kokemukset erilaisista ryhmätöistä, harrastuksiin liittyvät kokemukset, kuullut tarinat jne.)
  • Miettikää sitten yhdessä, mitkä seikat ovat vaikuttaneet siihen, ettei ryhmätyöskentely ole parhaalla mahdollisella tavalla toimivaa/ tuloksellista.
  • Pyrkikää kehittämään ratkaisuja, menetelmiä, joilla ristiriidoista tai konflikteista päästään eteenpäin.
  • Keskustelkaa myös siitä, mitä myönteistä voidaan nähdä ristiriitatilanteissa.
  • Laatikaa sitten yhdessä pienryhmissä ”selviytymispaketti” tulevia ryhmätyötehtäviä varten esimerkiksi ”ongelma–ratkaisu”-tyyppisesti.
  • Harjoitusta voi jatkaa myös siten, että hankitte yhdessä teoriatietoa ryhmäviestinnän haasteista ja laaditte pareittain/kolmisin esseekirjoittamisen tehtävänantoja aiheeseen sopivasti. Tehtävät voivat joko perustua aineistoon tai eivät. Tämän jälkeen valmiista tehtävänannoista voidaan siirtyä kirjoittamiseen joko siten, että kukin kirjoittaa yksilönä tai siten, että essee tuotetaan parityönä hyödyntämällä jotakin yhteiskirjoittamiseen suunniteltua tietoteknistä sovellusta.


Arviointi ja palaute

  • Arvioikaa tehtävän jälkeen yhdessä ryhmänne toimintaa:

    • Etenikö keskustelunne johdonmukaisesti?
    • Pohdittiinko keskustelun alussa tehtävänantoa ja hyvän ratkaisun kriteerejä?
    • Pohdittiinko eri ratkaisuvaihtoehtoja monipuolisesti?
    • Osallistuivatko kaikki ryhmän jäsenet tavoitteellisesti ja vastuullisesti tehtävän suorittamiseen?
    • Tulivatko kaikki osallistujat kuulluiksi?
    • Tarkasteltiinko kaikkien osallistujien näkökulmia huolella?
    • Argumentoitiinko keskustelussa laadukkaasti?
    • Uskallettiinko kyseenalaistaa ja esittää kritiikkiä?
    • Tehtiinkö ratkaisut perustellusti ja pystyivätkö kaikki ryhmän jäsenet sitoutumaan lopputulokseen?
    • Oliko keskustelussa turvallinen ja hyvä ilmapiiri?
    • Kannustettiinko ja tuettiinko keskustelijoita?
    • Mikä keskustelussanne oli erityisen hyvää?
    • Miten keskustelustanne olisi saanut vielä paremman?
  • Pyrkikää vastaamaan em. kysymyksiin siten, että myös perustelette vastauksenne tarvittaessa ja tuotte esiin syitä, jos esim. vastaatte, etteivät kaikki tulleet kuulluiksi. Mikseivät tulleet? Mitä olisi pitänyt tehdä toisin? Mitä asiasta voi oppia?
  • Pyrkikää myös havainnollistamaan, mistä ”turvallinen ja hyvä ilmapiiri” rakentui? Jos näin ei ollut, mistä se puolestaan saattoi johtua ja miten siihen voisi tulevaisuudessa koettaa vaikuttaa?