Harjoitusprosessi 4: Kilpaileva väittely vs. väittely dialogisena tiedon rakentamisena? (esim. kursseille 4 ja 7)

Virikkeenä voi hyödyntää harjoitusprosessi 3:n taustatekstiä vaikuttamisesta ja dialogista.

Harjoitusprosessin tavoitteena on

  • kehittää argumentoinnin ja kuuntelun taitoja
  • lisätä ymmärrystä väittelyn, argumentoinnin ja kuuntelun etiikasta
  • monipuolistaa käsitystä väittelyn mahdollisuuksista ja rohkaista opiskelijoita luomaan turvallisia, yhteisöllisiä argumentointitilanteita, joissa kaikki väitteet ja perustelut tulevat aidosti kuulluksi ja punnituksi.

Alustus

Opiskelijoiden kanssa käydään läpi argumentointia ja heidän kanssaan pohditaan argumentoinnin laadukkuutta ja uskottavuutta. Tämän jälkeen siirrytään tarkastelemaan väittelyä vuorovaikutustilanteena.

a) Tarkastellaan perinteistä, kilpailevaa väittelyä (esim. poliittiset debatit), joissa tavoitteena on ”voittaa”, osoittaa argumentoinnin keinoin oman näkökannan paremmuus. Tällöin voidaan pohtia mm. seuraavia seikkoja:

  • Millaisia vuorovaikutustaitoja väittelyssä tarvitaan?
  • Mikä on kuuntelun ja kuuntelutaitojen merkitys väittelyssä?
  • Millaista on laadukas argumentointi?
  • Miten väittelyssä vaikutetaan?
  • Nonverbaalinen viestintä väittelyssä?
  • Millainen on eettinen väittely, miten toimii eettinen väittelijä?
  • Millaisena opiskelijat kokevat väittelyyn osallistumisen, mitä tunteita se herättää?
  • Millainen väittely on kiinnostava/antoisa yleisön näkökulmasta?

Opiskelijoiden kanssa voidaan myös katsoa jokin poliittinen keskustelu, tv-väittely tms. jota voidaan yhdessä analysoida esimerkiksi argumentoinnin laadukkuuden, kuuntelun, vaikuttamiskeinojen ja väittelyn etiikan näkökulmasta.

b) Tarkastellaan väittelyn mahdollisuuksia vastuullisena, dialogisena tiedon rakentamisena:

Aina väittelyn tavoitteeksi ei tarvitse asettaa voittamista tai kilpailemista, vaan väittelyn lähtökohtana voi myös olla vuorovaikutuskumppanien yhteinen halu tarkastella jotakin teemaa mahdollisimman moniulotteisesti. Tällöin väittelyssä voidaan yhteisesti etukäteen sopia, että toisen osapuolen vastuulla on kerätä valittua asiaa puoltavia ja toisen osapuolen taas asiaa kyseenalaistavia tietoja ja argumentteja. Itse väittelytilanteessa kummankin osapuolen tehtävänä on esitellä kokoamiansa näkökulmia ja pyrkiä kyseenalaistamaan esitettyjä väitteitä. Tavoitteena ei kuitenkaan ole voittaa väittelykumppania tai todistaa omaa kantaa paremmaksi – tavoitteena on yhdessä valottaa asiaa mahdollisimman rikkaasti. Tällöin väittelijöiden tehtävänä on tarvittaessa myös tukea toisiaan ja auttaa toisiaan saamaan kaikki olennaiset näkökulmat väittelyyn tarkasteltaviksi. Opiskelijoiden kanssa voidaan pohtia mm. seuraavia kysymyksiä:

  • Millaisissa tilanteissa tällainen väittelytyyppi on hyödyllinen?
  • Tarvitaanko erilaisia vuorovaikutustaitoja kuin perinteisessä väittelyssä?
  • Millaisena opiskelijat kokisivat tällaiseen väittelyyn osallistumisen?
  • Miten väittelystä voidaan rakentaa osallistujilleen turvallinen ja antoisa?

Tehtävä

Vaihe 1.

Opettaja jakaa opiskelijat neljän hengen ryhmiin sen mukaan, haluavatko he kokeilla perinteistä, kilpailevaa väittelyä vai väittelyä dialogisena tiedon rakentamisena. Opiskelijat saavat valita aiheen, jota haluavat väittelyssä tarkastella. Aihe voi olla myös opettajan valitsema ja se voidaan kytkeä oppiaineen muihin sisältöihin, esimerkiksi kirjallisuuteen, mediaan, teatteriin, sosiaaliseen mediaan, mainontaan.

Ohje

Käykää väittelyryhmänne kesken keskustelua kunkin osallistujan odotuksista ja toiveista väittelytilanteen vuorovaikutuksen suhteen:

  • Mitä pelisääntöjä asetatte itsellenne ja toisillenne, jos valitsitte kilpailevan väittelyn?
  • Miten pyritte toiminaan toisianne kohtaan dialogisessa tiedonrakentamistilanteessa?

Jakautukaa tämän jälkeen pareiksi. Toinen pari kokoaa tietoa ja argumentteja valitun aiheen/kannanoton/näkemyksen puolesta, toinen taas hakee tietoa ja kokoaa argumentteja vastakkaisesta näkökulmasta. Tiedonhaku ja väittelyyn valmistautuminen voidaan tehdä parityönä myös oppitunnin ulkopuolella.

Vaihe 2.

Väittelyt voidaan toteuttaa luonteeltaan vapaamuotoisina keskusteluina, puheenjohtajaa ja tai muodollista etenemistä ei tarvitse käyttää. Väittelijöiden on kuitenkin tärkeää huolehtia siitä, että kaikkien ääni tulee kuuluviin ja kaikki osallistuvat (myös kilpailemaan pyrkivissä väittelyissä). Aikaa kullekin väittelylle voidaan varata esim. 20 minuuttia. Mikäli kurssilla suinkin riittää aikaa, olisi antoisaa käydä väittelyt niin, että sekä opettaja että muu ryhmä toimivat kullekin väittelylle yleisönä ja palautteenantajina. Jos väittelyiden aiheet on kytketty kurssin muihin teemoihin, voidaan väittelyitä myös sirotella kurssille eri kohtiin – esimerkiksi alustuksiksi oppitunnin teemaan. Ennen väittelyä ryhmä kertoo yleisölle, minkä lähtökohdan (dialoginen/kilpaileva) väittelylleen valitsi. Yleisölle voidaan esitellä myös niitä periaatteita ja toimintatapoja, joista väittelyryhmä viime kerralla keskusteli ja joita väittelijät pyrkivät väittelyssään noudattamaan. Mikäli aika ei tähän riitä, voidaan väittelyt käydä yhtä aikaa ja opiskelijat ohjeistaa keskinäiseen itsearviointiin väittelytilanteen jälkeen. Tällöin on hyvä, jos opettaja kiertelee seuraamassa väittelyitä ja ohjaa niitä tarvittaessa rakentavampaan suuntaan.

Arviointi ja palaute

Väittelyn jälkeen väittelijät voivat kertoa tuntemuksistaan ja havainnoistaan sekä arvioida väittelyn onnistuneisuutta ja oman viestinnän laadukkuutta. Yhdessä koko kurssiryhmän kanssa voidaan pohtia esim. seuraavia seikkoja:

  • Miten monipuolisen kuvan väittely käsiteltävästä asiasta antoi?
  • Millaisia argumentteja väittelyssä käytettiin?
  • Millä muilla keinoin väittelyssä vaikutettiin?
  • Miten väittelyssä kuunneltiin, miten kuuntelu (tai sen puute) näkyi sisällössä?
  • Jos väittelyssä pyrittiin dialogiseen tiedonrakentamiseen, miten osallistujat tukivat toisiaan ja edesauttoivat erilaisten näkökulmien esiintuontia?
  • Miten väittelyn etiikka toteutui osapuolten toiminnassa?
  • Mikä väittelyssä kokonaisuudessaan oli hyvää?
  • Miten väittelyä voisi vielä kehittää?

Ennen väittelyä kullekin väittelijälle voidaan myös nimetä kurssiryhmästä henkilökohtainen palautteenantaja. Kun yhteinen palautekeskustelu on käyty, kukin väittelijä voi vetäytyä keskustelemaan hetkeksi oman palautteenantajan kanssa ja kuulemaan tämän näkemyksiä. Opettajan on hyvä ohjeistaa palaute melko tarkasti ja käydä ennen prosessia läpi hyvän palautteen ominaispiirteitä. On myös hyvä keskustella palautteenantajan vastuusta ja palautteenantotaidoista. Vaihtoehtoisesti/lisäksi opettaja voi antaa kullekin väittelijälle suullisen/kirjallisen palautteen väittelystä

Tehtävää voidaan jatkaa esimerkiksi siten, että sekä väittelijät että yleisö kirjoittavat väittelyn innoittamana väittelyn aiheeseen liittyvän mielipidekirjoituksen, kolumnin, pakinan tms. Halukkaille opiskelijoille voidaan kirjoitustehtävän sijaan tarjota myös mahdollisuus pitää seuraavalla oppitunnilla aiheeseen liittyvä, kantaaottava puheenvuoro.

Kun kaikki väittelyt on käyty, voidaan kurssiryhmän kanssa keskustella lisää esim. seuraavista aiheista:

  • Miten dialogiseen tiedon rakentamiseen pyrkivät väittelyt erosivat kilpailemaan pyrkivistä väittelyistä?
  • Mitä hyvää/huonoa opiskelijat havaitsivat ko. väittelytyypeissä sekä yleisön että osallistujien kannalta?
  • Millaisin tilanteisiin erilaiset tavat väitellä heistä sopisivat?
  • Mitä opiskelijat oppivat itsestään väittelijöinä, argumentoijina, vaikuttajina ja kuuntelijoina?