Tutkittavan aiheen valinta

Tutkittavan alueen rajaukseen vaikuttaa myös se, mitä aihetta tutkitaan. Opetussuunnitelmassa on tarkasti määritelty ne aihealueet, joita aluetutkimuksessa on käsiteltävä. Aihealueet ovat:

  1. Tutkimusalueen sijainti osana laajempia aluekokonaisuuksia
  2. Alueen koko
  3. Luonnonolot
  4. Väestö ja asutus
  5. Luonnonvarat ja maankäyttö
  6. Elinolot
  7. Liikenne ja palvelut
  8. Alueen jako osa-alueisiin
  9. Alueen ongelmat ja kehittäminen

Nämä aihealueet selvitetään valitusta aluetasosta riippumatta.

Tutkimusalueen sijainti kannattaa kuvata kartan avulla. Kartassa tulee kuvata myös naapurialueet, jolloin kohteen suhteellinen sijainti selviää. Indeksikartan avulla kohteen saa kytkettyä osaksi laajempia aluekokonaisuuksia ja havainnollistettua sen sijaintia seuraavalla aluetasolla, esimerkiksi kylän sijainti kunnassa, kunnan sijainti läänissä ja niin edelleen. Sijainnin kuvauksessa tulee myös mainita keskeisimmät erityispiirteet, kuten alueen sijainti vuoristossa, aavikolla tai vesistön varrella. Valtiotason tarkastelussa kannattaa mainita, jos alue on sisämaavaltio. Samoin valtiotasolla voidaan mainita tutkittavan alueen kuulumisesta sotilas- tai talousliittoon.

Alueen kokoa voi kuvata kartassa mittakaavajanan avulla. Sen lisäksi tulee mainita alueen pinta-ala.

Luonnonolojen kuvauksessa tulee mainita ne ilmasto- ja kasvillisuus- vyöhykkeet, joihin alue kuuluu. Ilmaston kuvauksen tulisi sisältää tietoja kuukausittaisista keskilämpötiloista ja sademäärästä. Tietoja voidaan tarpeen mukaan kerätä myös korkokuvasta, kallio- ja maaperästä, vesistöistä ja valuma-alueista.

Väestöstä ja asutuksesta kannattaa selvittää väestön määrä ja kasvu sekä väestön alueellinen jakautuminen. Syntyvyys ja kuolleisuusluvut ovat eräitä kehityksen indikaattoreita ja ne on myös hyödyllistä selvittää. Ikäpyramidin avulla voidaan kuvata väestön rakennetta nyt ja tulevaisuudessa.

Muuttoliike (tulo- ja lähtömuutto) on keskeinen tekijä ihmisen ja luonnon välistä vuorovaikutusta selvitettäessä. Kaupunki- ja maaseutuväestön suhdeluvut kuvastavat myös alueen rakennemuutosta.

Luonnonvarat ja maankäyttö ovat yleensä läheisesti kytköksissä alueen elinkeinoihin. Maa- ja metsätalouden sekä kalastuksen harjoittamisen edellytyksenä ovat hedelmällinen maaperä, laajat metsäalueet ja rikkaat kalavedet. Luonnonvaroista on mainittava sekä uusiutuvat että uusiutumattomat ja niiden merkitystä alueen elinkeinoihin ja talouteen voidaan käsitellä eri aluetasoilla, esimerkiksi öljyn merkitystä paikallisesti ja maailmanlaajuisesti (strategisesti merkittävä luonnonvara).

Elinkeinojen kuvauksessa on ratkaisevaa se, millä aluetasolla kohdetta käsitellään. Kylätutkimuksessa voidaan selvittää elinkeinoja tilatasolla ja tarkastella erilaisia tuotantosuuntia hyvinkin tarkasti. Valtiotasolla on keskeistä selvittää alkutuotannon, teollisuuden ja palvelujen välistä jakaumaa. Eri elinkeinojen alueellista jakautumista on myös syytä kuvata työssäkäynti- ja palvelukeskuksineen.

Liikenne ja palvelut ovat myös kytköksissä edellisiin aihepiireihin. Maantie- ja rautatieverkostojen lisäksi pitää selvittää tärkeimpien satamien sijainti sillä niillä on tärkeä asema raaka-aineiden ja jalosteiden liikkumisessa tuotanto- keskuksista taajamiin ja kaupunkeihin. Liikenneverkostojen kunto, liikennemäärien muutokset ja julkisen- ja yksityisliikenteen välinen suhde voivat kuulua selvitettävien asioiden joukkoon. Palvelujen kuvauksessa voidaan keskittyä kaupunkien ja taajamien palvelujen kuvaamiseen, keskusten ja vaikutusalueiden etsimiseen ja tarkastella palvelujen tarjonnan muutosta.

Alueen jako osa-alueisiin voi tapahtua muun muassa hallinnollisten rajojen tai luonnonmaantieteellisten tekijöiden perusteella. Osa-aluejaon tulisi olla tarkoituksenmukainen ja liittyä tutkittavaan aihepiiriin. Kaupungin osa-alueita ovat kaupunginosat ja kunnan osa-alueita ovat kylät ja taajamat sekä kuntakeskukset.

Alueen ongelmia ja kehittämistä voi lähestyä esimerkiksi kehitystä kuvaavien indikaattorien avulla. Ongelmat voivat löytyä jo edellisiä aihepiirejä selvitettäessä. Ongelmia tulisi tarkastella osana ihmisen ja luonnon välistä vuorovaikutusta, jolloin syy-seuraussuhteiden kuvaaminen voisi tarjota myös ratkaisuja ongelmien poistamiseksi ja alueen kehittämiseksi.

Lisää aiheesta

Runsaasti erilaisia karttoja (University of Texas Libraries)
Suomen nykyilmasto ja ilmastotilastot (Ilmatieteenlaitos)
Taulukoita muuttoliikkeestä (Tilastokeskus)
Tilastoja liikenteestä ja matkailusta (Tilastokeskus)

Tino Johansson