Tieteellisen tutkimuksen tekeminen

Aluetutkimuksen laatiminen voi olla lukio-opiskelijan ensimmäinen kosketus tieteelliseen tutkimukseen. Aluetutkimusta laadittaessa on pyrittävä tieteelliseen lähestymistapaan, vaikka kyseessä onkin lähinnä pienimuotoinen kuvauksenomainen aluetutkimus. Kurssin tavoitteisiin kuuluu, että opiskelija osaa tieteellisen kirjoittamisen periaatteet ja osaa kerätä, analysoida ja tulkita eri lähteistä hankkimaansa tietoa.

Mitä tiede on?

Ilkka Niiniluoto (1980) kuvaa tiedettä kirjassaan Johdatus tieteenfilosofiaan (Otava) seuraavasti: ”tiede on käsitettävä systemaattiseksi ja kriittiseksi todellisuutta koskevan informaation tavoitteluksi.”

Tieteellinen tutkimus on tutkijan ja tutkimuskohteen välistä vuorovaikutusta, jonka tavoitteena on tuottaa uutta informaatiota. Tutkimusprosessi muodostuu tieteenalasta riippumatta yleensä seuraavista vaiheista:

  • tutkimusongelman asettaminen (herää kiinnostus johonkin ongelmaan)
  • tutkimusongelman täsmentäminen (esitutkimus ja hypoteesi)
  • tutkimusstrategian laatiminen (miten tutkin, kenen kanssa ja milloin?)
  • tutkimusaineiston kerääminen (tutkimusmetodit)
  • tutkimusaineiston kuvaaminen (aineistojen luotettavuus ja käyttökelpoisuus)
  • tutkimusaineiston analyysi (luokittelu, tilastolliset analyysit)
  • johtopäätösten teko (mitä voin aineiston perusteella päätellä ongelmasta?)
  • tutkielman tai raportin laadinta (teksti, kartat ja diagrammit)
  • tutkimustulosten julkaiseminen (posteri, artikkeli, monogrammi)

Maantiede on dualistinen tiede, jossa yhdistyvät luonnontieteet ja yhteiskuntatieteet. Maantieteen tehtävänä on kuvata ja selittää alue ihmisen elinympäristönä siihen vaikuttavien ja vaikuttaneiden voimien funktiona ja osana alueiden monitasojärjestelmää.

Tutkimuksen päämenetelmät jaetaan teoreettiseen ja kokemusperäiseen eli empiiriseen. Maantieteellinen tutkimus on yleensä empiiristä tutkimusta eli havainnointiin perustuvaa kenttätutkimusta. Aluetutkimuksessa pyritään keräämään aineistoa kenttähavainnoinnin, haastattelujen ja kyselyjen sekä toisen asteen lähteiden avulla. Kerätyn aineiston avulla pyritään alueen ympäristön kuvaamiseen ja tulkitsemiseen ja syy-seuraussuhteiden selvittämiseen eri aihepiirien välillä.

Tino Johansson