Maantieteen arviointi

Mitä maantieteen opiskelussa arvioidaan?

Maantieteen lukio-opiskelussa arvioidaan

  • maantieteellisen ajattelun kehittymistä
  • peruskäsitteiden hallintaa
  • maantieteellisiä väittämien ja kannanottojen perusteluvalmiutta
  • taitoa havaita alueellisia riippuvuuksia
  • taitoa tulkita ja arvioida maantieteellistä tietoainesta
  • maantieteellisen tiedon soveltamiskykyä eri tilanteissa
  • maantieteellisen tiedon analysointi-, käsittely- ja esittämistaitoja (kartan tulkinta ja muut graafiset taidot sekä opiskelijan yhteistyötaidot).

Arvioinnin haaste kurssimuotoisessa lukiossa

Lukiossa opiskelua arvioidaan kurssikohtaisesti, ja monissa lukioissa eri kursseilla on eri opettajat. Peruskoulun arvioinnissa opettajalla on parempi mahdollisuus huomioida oppilaan kehittyminen usean vuoden ajan, kun taas lukiossa arviointi koostuu toisistaan irrallisista kursseista. Suurissa lukioissa saattaa ilmetä tilanteita, joissa opettaja ei opi henkilökohtaisesti tuntemaan kaikkia oppilaitaan. Se on ongelma, sillä maantieteen arvioinnissa tulisi tiedollisen oppimisen ja osaamisen ohella huomioida myös sosiaaliset taidot sekä mielipiteiden ilmaisu ja perusteluvalmiudet. Nämä haasteet on hyvä pitää mielessä arviointitapoja suunniteltaessa. Arvioinnin tulisi ottaa huomioon maantieteen monenlaiset tavoitteet ja sisällöt sekä monenlaiset erilaiset oppijat. 

Läpinäkyvää arviointia

Kurssin päättyessä opettaja voi antaa arvioinnista kirjallisen todistuksen, jossa hän on eritellyt kurssiarviointiin vaikuttavat asiat. Tällöin opiskelija näkee, mikä merkitys ja osuus arvioinnissa on ollut esimerkiksi kurssikokeella, mikä aktiivisella tuntiosallistumisella tai vaikkapa karttatyöskentelyllä. On tärkeää, että arviointi on mahdollisimman läpinäkyvää eli opiskelija saa tietää, mitä asioita hänen oppimisessaan arvioidaan. Siksi arviointiin vaikuttavat asiat on hyvä käydä yhdessä läpi heti maantieteen kurssin alussa.

Maantieteen arviointitapoja

Maantieteen opetuksen arvioinnissa tulee ottaa huomioon monenlaiset tiedot ja taidot, ja siksi arviointitapojen on oltava joustavia ja erilaisia. Yhden kurssikokeen lisäksi tai sijasta oppilaita on hyvä arvioida myös muilla tavoilla, pitkin kurssia. Kaikille lukiolaisille kurssimuotoisuus ja koeviikkoon sijoittuvat raskaat kurssikokeet eivät sovellu yhtä hyvin, ja yhden kurssikokeen järjestelmässä opettajalta saattaa unohtua muunlainen arviointi.

Maantieteen lukio-opetuksen arviointimahdollisuuksia ovat ainakin seuraavat:

Kurssikokeet

Kurssikokeet ovat perinteinen ja hyvä arvioinnin tapa, joka mittaa laaja-alaisesti koko kurssin osaamista. Kurssikokeet soveltuvat varsinkin kaikille opiskelijoille pakollisiin GE1- ja GE2-kursseihin, sillä niiden avulla saadaan helposti arviointitietoa suuren oppilasryhmän opetuksesta. Lisäksi perinteinen kurssikoe edellyttää luonnonmaantieteen ja kulttuurimaantieteen kokonaisuuksien laajaa ymmärrystä ja soveltuu siksi hyvin arviointitavaksi näihin pakollisiin kursseihin. Sen sijaan syventävillä kursseilla ja soveltavilla maantieteen kursseilla kurssikoe ei välttämättä ole ainoa tai paras arviointitapa.

Yhden kurssikokeen lisäksi voi kurssimuotoisessakin lukiossa järjestää ns. välikokeita. Ainakin lukion aloittaneiden opiskelijoiden kannalta tottumista kurssimuotoiseen opiskelusysteemiin voi helpottaa välikokeella.

Kurssikokeen tehtävien laadinnassa kannattaa suosia monipuolisuutta ja sisällyttää mukaan käsitteiden määrittelytehtäviä, karttatehtäviä ja muita aineistopohjaisia tehtäviä sekä laajaa vastausta edellyttäviä esseetehtäviä. Kurssikoe on hyvä harjoittelumahdollisuus ylioppilaskirjoitusten reaalikoetta ajatellen, ja siksi kokeeseen kannattaa sisällyttää maantieteen aiempien ylioppilaskirjoitustehtävien kaltaisia tehtäviä.

Karttatyöskentely

Karttatyöskentely kuuluu maantieteen perusmenetelmiin, joita tulee harjoittaa kaikilla lukiokursseilla. Kartografiaa käsitellään erityisesti syventävässä GE4- eli aluetutkimuksen kurssilla, mutta maantieteellisiä ilmiöitä kuvataan jokaisessa kurssissa karttojen avulla. Oppilaita on syytä ohjata myös itse esittämään tietoa karttojen avulla. Lukioon soveltuu itse käsin piirrettyjen karttojen ohella hyvin myös tietokonekartografia, jota on hyvä harjoitella viimeistään GE4-kurssilla. Karttatöitä kannattaa suosia esimerkiksi ryhmätöissä, tutkielmissa ja kurssikokeissa. Karttatyöskentelyn arvioinnissa huomioidaan karttojen tulkintataidot, vertailutaidot sekä karttojen laatimisen selkeys, siisteys ja mielekkyys (esimerkiksi rastereiden, karttamerkkien ja asteikkojen valinnassa).

Suomen Maantieteellisen Seuran karttaopetusvinkkejä

Eri tietolähteiden käyttötaidot

Karttatyöskentelyn ohella maantieteessä on tärkeää myös muiden tietolähteiden käyttötaidot. Erilaisia soveltuvia tietolähteitä ovat mm. tietokirjat, maantieteen julkaisusarjat ja muut tieteelliset lehdet, tilastokirjat, raportit ja selvitykset, televisio, nuortenlehdet, sanomalehdet, radio, Internet, CD-ROM-lähteet, mainokset, populaarikulttuuri, kirjallisuus ja taideteokset.

Arvioinnissa voidaan ottaa huomioon taito etsiä tietoa erilaisista lähteistä, taito lukea tilastoja ja tuottaa tilastoista diagrammeja, taito lukea diagrammeja ja taito käyttää erilaisia tietolähteitä luovasti, kriittisesti ja monipuolisesti. Nykymaantieteessä on tehty kiinnostavia tutkimuksia, joissa on käytetty aineistona ennakkoluulottomasti mm. rock-musiikin sanoituksia erilaisista alueista. Erityisesti lukion kulttuurimaantieteen opetuksessa on hyvä tuoda esimerkkejä näistä tietolähteistä ja aineistoista sekä harjoitella niiden käyttöä.

Uutisseuranta

Ajankohtaisten uutisten seuraaminen kuuluu maantieteeseen. Uutisseurannan voi toteuttaa jokaisella maantieteen lukiokurssilla, ja arviointiin se soveltuu, jos tehtävät jaetaan opiskelijoille tai opiskelijaryhmille vuorotellen hoidettaviksi. Alueellisten uutisten seurantaa voi mielekkäästi liittää myös opiskelijoiden omiin tutkielmiin, aluetutkimuksiin tai portfolioihin.

Aktiivinen osallistuminen opetukseen

Perinteinen tuntiaktiivisuus ja osallistuminen opetukseen ovat tärkeä osa arviointia lukiossakin. Aktiivinen osallistuminen, vastaaminen kysymyksiin, kotitehtävien suorittaminen ja osallistuminen yhteiseen keskusteluun ja ryhmätyöskentelyyn osoittavat opiskelijalta kiinnostusta ja vastuuntuntoa. Aktiivisen osallistumisen kautta opettaja saa myös tietoa opiskelijoiden kyvystä perustella mielipiteitään. Aktiivinen osallistuminen pitää sisällään myös toisten opiskelijoiden mielipiteiden ja työskentelytapojen huomioimista, mikä on lukio-opetuksessakin tärkeä tavoite.

Maasto- ja kenttätyöskentely erilaisissa ympäristöissä

Maasto- ja kenttätyöskentely soveltuu erinomaisesti sekä luonnonmaantieteeseen, kulttuurimaantieteeseen että aluetutkimuksiin. On tärkeää, että opiskelijat saavat tuntumaa maantieteelliseen tutkimukseen myös omakohtaisesti itse havaintoja tekemällä sekä aineistoa hankkimalla. Maasto- ja kenttätyöskentelyssä voi arvioida opiskelijoiden innostuneisuutta, aineistonhankinnan tarkkuutta sekä välineiden vastuullista ja huolellista käyttöä.

Esseet ja kirjoitukset

Kirjoittaminen on tärkeä taito kaikissa oppiaineissa, ei ainoastaan kielten opiskelussa. Maantieteen arviointiin soveltuvat erinomaisesti tieteelliset kirjoitelmat, perustellut mielipidekirjoitukset ja esseet. Kurssikokeen lisäksi yhden kurssin arvioinnissa voi olla esimerkiksi 1–2 kirjoitelmaa.

Portfolio ja oppimispäiväkirja

Portfolio eli tietyn jakson aikana itse koottu kansio opiskeluteemoihin liittyvistä asioista ilmentää oppimisprosessia. Oppimispäiväkirja toimii samantapaisesti, mutta siihen sisällytetään yleensä lähinnä omaan oppimiseen ja ajatteluun liittyvää kirjoitusta, kun taas portfoliossa voi olla lisäksi lehtileikkeitä ja muuta aihepiiriin liittyvää aineistoa. Portfolio soveltuu erinomaisesti esimerkiksi GE3-kurssille, jossa aihepiirit liittyvät hyvin vahvasti maantieteellisten riskien esiintymiseen eri puolilla maailmaa.

Portfolion ja oppimispäiväkirjan merkitys on kahtalainen: toisaalta ne itsessään tukevat opiskelijan oppimista, kun hän maantieteen kurssin aikana prosessoi oppimaansa. Toisaalta portfolion tai oppimispäiväkirjan avulla opettaja saa arvokasta tietoa opiskelijoiden koko oppimisprosessista, ei ainoastaan tuloksista. Monesti juuri oppimisprosessi siihen liittyvine pohdintoineen onkin opetuksen kehittämisen kannalta hyvin tärkeää.

Aluetutkimukset ja ilmiöiden alueellinen seuranta

Maantieteen GE4-kurssiin kuuluu aluetutkimuksen tekeminen. Opetussuunnitelman mukaisesti GE4-kurssin aluetutkimus voi olla pienimuotoinen, eli sen lisäksi kurssilla tulee käsitellä monipuolisesti maantieteelliseen tutkimukseen ja menetelmiin liittyviä aiheita. Ge4-kurssin aluetutkimusta selostetaan lisää kurssin sisällön kuvauksessa.

Aluetutkimus soveltuu pienimuotoisena myös maantieteen muihin lukiokursseihin. Alueellista tarkastelua voi toteuttaa myös niin, että kurssin aikana seurataan joitakin tiettyjä alueita erityisesti kurssin aihepiireihin liittyen. Esimerkiksi GE3-kurssilla voidaan laatia jonkin alueen aluetutkimus erityisesti riskien ja niihin varautumisen ja torjumisen näkökulmista. Vastaavasti esimerkiksi kulttuurimaantieteen GE2-kurssilla voidaan seurata kulttuurimaantieteen asioiden ilmenemistä vaikkapa eri maanosissa.

Roolinotto, väittelytaidot, perustelutaidot, suullinen viestintä

Lukion maantieteen arvioinnissa tulee huomioida myös opiskelijan sosiaaliset ja viestinnälliset taidot. Tiedon käyttö, tiedon jakaminen ja tiedon perusteleminen toisille on tärkeä taito, jota pitää harjoitella ja arvioida oppitunneilla. Joissakin kouluissa järjestetään ns. väittelykilpailuja, joissa opiskelijat väittelevät tietyistä aiheista pareittain. Toiset opiskelijat äänestävät parhaat väittelijät jatkoon. Myös empaattinen kyky ottaa toiset huomioon lähellä ja kaukana on tärkeä maantieteen opiskelun tavoite. Se antaa perustan vastuulliselle elämäntavalle ja auttaa ymmärtämään maailman globaaleja eriarvoisuuskysymyksiä.

Sosiaalisten ja viestinnällisten taitojen arviointi ei ole helppoa, koska se ei ole yksiselitteistä ja helposti mitattavaa. Tällaista arviointia voi kuitenkin tehdä esimerkiksi oppimispäiväkirjatehtävissä, esseiden muodossa ja arvioimalla oppilaan osallistumista tuntityöskentelyyn. Oleellista on se, että opettaja järjestää opetukseen tilanteita, joissa mielipiteen ilmaisua ja perustelemista pääsee tekemään suullisesti ja kirjallisesti, sekä itsenäisesti että ryhmätilanteissa.

Projektityöt

Maantieteen opiskelun oheen soveltuvat monenlaiset aihekokonaisuuksiin liittyvät projektityöt, kuten osallistuminen koulun kestävän kehityksen toimintaan, osallistuminen teemapäivien ja/tai -viikkojen järjestelyyn, osallistuminen kummitoimintaan tai muuhun maantieteeseen liittyvään toimintaan. Tällainen työskentely voi korvata jonkin muun arvioitavan osion tai se voidaan muulla tavoin ottaa huomioon arvioinnissa. Osallistuminen ja aktiivinen toiminta ovat koulun keskeisiä tavoitteita ja ne liittyvät hyvin läheisesti maantieteeseen, siksi aktiiviseen toimintaan ja osallistumiseen voi hyvin kannustaa myös arvioinnin avulla.

Itsearviointi

Itsearviointi on jo pitkään kuulunut keskeisesti suomalaisen koulun ja opiskelun arviointiin. Maantieteen opiskelussa itsearviointia voi käyttää esimerkiksi ennen kurssien alkua, jolloin itsearviointi antaa tietoa opiskelijan käsityksestä omasta oppimisestaan ja aiemmista maantieteen tiedoista ja taidoista. Toisaalta itsearviointi kertoo opiskelijan käsityksiä osaamisestaan kurssin jälkeen ja tukee näin oppimisprosessia ja opettajan arviointia. Itsearviointia varten on olemassa valmiita lomakkeita tai sen voi suorittaa vapaamuotoisesti.

Kaveriarviointi, ryhmäarviointi, ryhmätyöt

Itsearvioinnin rinnalle on tullut sosiaalista oppimista painottava kaveriarviointi ja ryhmäarviointi. Näiden ajatuksena on, että ryhmän jäsenet arvioivat toinen toistaan. Tällöin arvioinnin kohteena ei ole pelkästään ryhmän tuotos, vaan myös ryhmäprosessi ja sen jäsenten toiminta. Kaveriarvioinnissa voidaan arvioida esimerkiksi ryhmän ideointia ja ideoiden keksimistä, ryhmän hengenluontia, ryhmän työnjakoa ja organisoimista sekä vastuunkantamista työn tekemisessä.

Hannele Cantell