Kulttuurimaantieteen olemus ja tehtävät

GE1-kurssin yhteydessä tarkasteltiin maantiedettä tieteenalana ja luonnonmaantieteen ominaispiirteitä. Yhteinen maailma -kurssilla taas esitellään kulttuurimaantieteen olemusta, tutkimuksen kohteita, tutkimusaiheita ja -menetelmiä sekä kulttuurimaantieteilijöiden ammatillista sijoittumista.

Alueellinen mieltäminen ja kokeminen sekä alueellinen identiteetti

Paikkojen mieltäminen, mielikuvat, käsitykset ja kokemukset ovat humanistisen maantieteen tutkimuskohteita. Humanistinen maantiede korostaa ihmisen henkilökohtaisia kokemuksia paikoista ja alueista.
Alueellinen identiteetti maantiedon tavoitteena

Maantiedon yläkoulun ja lukion maantiedon opetuksen tavoitteissa mainitaan alueellisen identiteetin kehittyminen. Käsitettä ”alueellinen identiteetti” ei esiinny alempien luokkien maantiedon (biologia ja maantieto 5. ja 6. luokalla, ympäristö- ja luonnontieto luokilla 1–4) tavoitteissa, mutta alueellisen identiteetin ajatus on sisäänrakennettuna sielläkin maantiedon opetukseen.

Mitä alueellinen identiteetti tarkoittaa?

Alueellinen identiteetti tarkoittaa sitä, että ihmiselle syntyy yhteys omaan elinympäristöönsä. Tämä yhteys ilmenee siten, että ihmiset haluavat pitää huolta alueestaan, osallistuvat sen kehittämiseen ja muuhun toimintaan ja ovat kiinnostuneita alueensa hyvästä ympäristöstä. Alueellisen identiteetin syntyyn kuuluu monia seikkoja: tietoja omasta ympäristöstä, taitoja elää alueella ja vaikuttaa sen asioihin, tunteita aluetta kohtaan ja kykyä ja halua elää yhdessä muiden asukkaiden kanssa. Alueellinen identiteetti näkyy nuorten elämässä vaikkapa siten, että he haluavat viettää aikaa omalla alueellaan, tekevät huomioita elinalueensa turvallisuudesta ja viihtyisyydestä, tutustuvat alueensa muihin asukkaisiin ja kokevat mahdollisen muuton toiselle alueelle tunteita herättävänä. Alueellinen identiteetti ei kuitenkaan aina ole positiivinen, vaan joskus se saattaa ilmetä kielteisinä tunteina jotakin aluetta kohtaan.

Alueellinen identiteetti: lähialueidentiteetistä globaaliin identiteettiin

Alueellinen identiteetti ei liity ainoastaan omaan asuinalueeseen ja lähiympäristöön, vaan laajemminkin eri alueisiin. Joku Mikkelissä tai Helsingissä asuva nuori saattaa kokea olevansa enemmän ”suomalainen” tai ”eurooppalainen” kuin mikkeliläinen tai helsinkiläinen. Tämä voi johtua vaikkapa siitä, että perhe on muuttanut paljon ja kiinnittymistä omaan asuinalueeseen ei ole syntynyt, mutta sen sijaan nuorelle on syntynyt vahva suomalainen tai eurooppalainen identiteetti. Monet nuoret tuntevat olevansa ”maailmankansalaisia” eli heille koko maailma tuntuu läheiseltä ja itsestään selvältä elinympäristöltä. Tällaista tunnetta on varmaankin edesauttanut maailman ”kutistuminen” mm. tiedonvälityksen myötä.  Internet, tv ja kännykät ovat lähentäneet eri kulttuureja ja eri alueiden asukkaita toisiinsa.

Alueellinen identiteetti on vastuullisen elämäntavan lähtökohta

Kun nuorelle syntyy omaa elinympäristöään kohtaan positiivinen, läheinen suhde, hän haluaa vaikuttaa alueeseensa. Alueellisen identiteetin syntyminen onkin aktiivisen kansalaisuuden ja kestävän elämäntavan lähtökohta.  Kun nuori haluaa pitää huolta alueensa viihtyisyydestä, hän huolehtii jätteistä ja välttää roskaamista. Kun nuori on kiinnostunut alueensa kehittämisestä, hän ottaa osaa alueensa toimintaan ja päätöksentekoon äänestämällä vaaleissa ja muilla tavoin. On esimerkiksi havaittu, että kunnallisvaaleissa äänestysvilkkaus on suurta, koska ihmiset kokevat kuntakohtaiset asiat itselleen läheisiksi. Sen sijaan Euroopan unionin vaaleissa äänestysprosentti on jäänyt alhaisemmaksi, koska ihmiset eivät koe näitä asioita niin merkittäviksi ja läheisiksi itselleen. Eurooppalaisen identiteetin syntyminen, osana alueellista identiteettiä laajemminkin, on yksi tavoite, jota maantiedon opetuksessa tulee edistää. Vastaavasti globaali vastuu myös Euroopan ulkopuolisista alueista, kehitysmaista ja maailman heikompiosaisista ihmisistä ovat asioita, joita maailmanlaajuinen alueellinen identiteetti pitää sisällään.

Hannele Cantell